- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
821-822

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pompelmus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

821

Pompelmus—Poncelet

822

Kuva 4. Friisi Pompejin seinämaalauksista.

tää varsinaisia viirejä seinämaalauksiin, taiteili k
kaat mosaiikkityöt, varsinkin lattiain
koristami-seksi. kävivät hyvin yleisiksi j. n. e. Tästä
lähtien alkoi se suurenmoinen koristustaiteellinen
kehityskausi nimenomaan seinämaalausten alalla,
josta P. ennen kaikkea on tullut tunnetuksi.
Näitä kehityskausia erotetaan kaikkiaan neljä,
joista edellä jo on viitattu kahteen
ensimäi-seen. Kolmas, jonka vaikutuksen lasketaan
kestäneen meidän ajanlaskumme 50
ensimäistä vuotta, käytti etupäässä egyptiläisiä
aiheita, kauniita ja puhtaita muotoja ja hienoja
värejä. Neljäs ja viimeinen päättyi siihen kuiu
itse kaupunkikin, mutta juuri siltä ajalta
ovatkin P:n useimmat ja ihanimmat maalaukset ja
koristeet. Pääpaino pantiin loistavaan ja
voimakkaaseen värivaikutukseen, vähemmän
esityksen sisällykseen; mielikuvituksen voima näissä
kuvauksissa on useinkin suurenmoinen, aiheet
kun enimmäkseen olivat muinaistaruston alalta
eivätkä enää Egyptistä lainattuja. Yleensäkin
ilmenee näissä kuvauksissa reipas, iloinen, jos
kyllä toisinaan köykäinenkin maailmankatsomus.

Kuva 4 esittää pompejilaista seinämaalausta.

Asukkaiden korkealle kehittynyt taideaisti ja
maku löi leimansa elämän jokapäiväisiinkin
tarvekaluihin. heidän h u o n e k a 1 u s t o o n s a,
jopa talous- ja
keittovälineisiinsä-k i n. Kun Napoli’n Museo nazionalessa
katselee P:sta sinne koottujen esineiden
runsautta ja moninaisuutta ja käy
tarkastelemaan sitä aistia ja taidemakua, millä esim.
erilaiset ja monenmuotoiset maljat, lusikat,
öljyas-tiat, lampunkannattimet. riippulamput,
keittovälineet. jopa vähäpätöisimmätkin talouskapineet
ovat valmistetut, tai kun katselee muinaisajan
rikkaan miehen ennalleensommiteltua ylvästä
asuntoa P:ssa (kuva 5 esittää erään asunnon n. s.
Domus Vettiorumin peristyliä, pylvässulia), ei
saata olla ihmettelemättä tätä elämän muotojen
rikkautta ja korkeaa kehitystä, jonka vaikutuk-

Kuva 5. Domus Vetlionim (Peristvli.)

I set, vuosituhansien välimatkasta huolimatta,
| ulottuvat aina meidän aikoihimme saakka.
[Kirjallisuutta: J. Overbeck ja A. Mau, ,.P. in seinen
Gebäuden, Alterthiimern u. Kunstwerken" (1884),
A. Mau, ,.P. in Leben u. Kunst" (2 pain. 19081,
sama. ..Fiilirer durch P." (5 pain. 1910), F.
Baum-garten. F. Poland ja 11. Wagner, ..Die
hellenis-tiscli römische Kultur" (1913). E. Presuhn, „P.,
die neuesten Ausgrabungen" (2 pain. 1882), C.
Weicliardt, ,.P. vcr der Zerstörnng.
Rekonstruk-tiouen der Tempel" etc. (1899), Johan Bergman,
,.P., dess förstöring" etc. 1900). F. v. Dulin. „P.,
eine hellenistiselle Stadt in Italien" (1910).]

E. ,/. T.

Pompelmus ks. C i t r u s

Pomponazzi /-na’tsij, Pietro (Petrus
Po m po n at i us) (1462-1525), it. filosofi, synt.
Mantovassa, opetti Padovassa ja Bolognassa
aris-totelelaista filosofiaa. Ilänen mielestään
Aristoteleen filosofia johdonmukaisesti kehitettynä vie
naturalistiseen maailmankatsomukseen, m. m.
kieltämään sielun kuolemattomuuden ja tahdon
vapauden. Itsekin P., tarkastaessaan filosofisia
kysymyksiä luonnollisen järjen valossa, näyttää
taipuvan samoihin johtopäätöksiin, mutta
tunnustaa kuitenkin ilmestykseen nojautuvia
ihanteellisia vakaumuksia, esim.
kuolemattomuus-uskoa. korkeammaksi uskonnolliseksi totuudeksi.
Siten P. kannattaa .kahtalaisen totuuden" (ks. t.)
kantaa tahi ainakin lähenee sitä. Tärkein teos
„De immortalitate animi". .4. Gr.

Pomponius Mela ks. Mela. Pomponius.

Pomponne [-po’n], Simon Arnauld de
(1618-99), markiisi, ransk. valtiomies; oli
lähettiläänä Tukholmassa 1666-68; hänen ei tosin
onnistunut estää Ruotsia yhtymästä Ranskaa
vastaan suunnattuun trippelallianssiin. mutta
kuitenkin muodostui hänen ympärilleen M. G. De
la Gardien johdolla ransk. puolue, jonka
vaikutusvalta seur. vuosina kasvoi. V. 1671 P.
uudelleen lähetettiin Ruotsiin johtamaan
neuvotteluja. joiden tuloksena oli Ruotsin ja Ranskan
välinen liitto: tuli sam. v. Ranskan ulkoasiain
ministeriksi, mutta sai eron 1679, kun ei voinut
toimia yksissä tuumin valloituspolitiikan
kannattajani, Louvois’n y. m., kanssa; kutsuttiin
uudelleen kuninkaan neuvostoon 1691. V. 1860
Mavidal julkaisi hänen muistelmansa. .7. F.

Ponape ks. Karoliinit.

Ponce de Leon ks. Leon.

Poncelet fpnslc’]. Jean V i c to r (1788-1867).
ransk. geometrikko ja kenraali. Liittyi 1812
insi-nööriluutnanttina Napoleonin sotaretkeen
Venäjää vastaan, joutui haavoittuneena vaneriksi ja
vietiin Saratoviin. Täällä hän kaksivuotisen
vankeutensa aikana suunnitteli projektiivisen
geometrian perusteet ja esitti ne sittemmin
pääteoksessaan ..Traité des propriétés projectives des
figures" (1822; toin. pain. 1865-66). Sen
jatkona ilmestyi ..Théorie des polaires réciproques"
(1S29). Näiden nojalla P. on luettava
uudenaikaisen geometrian etevimpien kehittäjien
joukkoon 19 :imellä vuosis. Palattuaan kotimaahansa
luin toimi sotilasinsinöörinä ja mekaniikan
opettajana Metzissä, muutti Pariisiin ia tuli
tiedeakatemian jäseneksi 1834. V:sta 1838 P. oli
sovelletun mekaniikan professorina la faculté des
seiences’issa. Kenraaliksi P. nimitettiin 1848 ja
oii 1’école polytechniquen päällikkönä 1S48-50.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0447.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free