Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Poramoukari ... - Pori (Björneborg)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
833
Poramoukari—Pori
834
p:lla (kuva 3) pienempiä samanlaisia. Näissä
kummassakin on työkappaleen läpi kulkeva joko
eteenpäin liikkuva tai
paikallaan pyörivä akseli,
jo-lion tavallisesti sorvinterän
tapaiset terät (yksi, kaksi
tai neljä, kappaleen
suuruuden mukaan)
kiinnitetään joko suoraan akseliin
tai tätä pitkin liikkuvaan
teränpitimeen eli
istukkaan. — Puutyöhön
käytettävät porakoneet ovat yksinkertaisempia, poran
nopeus on suuri ja sen syöttö tapahtuu käsin
vivun välityksellä. — Kiviporakoneet ovat joko
iskeviä tai pyöriviä (ks. Kiviteollisuus).
P:t, tavalliset metallityöhön käytettävät,
tarvitsevat 1-7 lievosv. riippuen porattavan reiän
suuruudesta, säteis-p :t noin 50% enemmän,
silin-teri-p:t 5-25 lievosv. P-o P-o.
Poramoukari. kivenporaukseen käytettävä
moukari, jonka järkäle (pää) on pitkä ja
kumpaankin päin suippeneva. Paino 6-8 kg. P o P-o.
Poranjauho 1. -p u r u, kairaupuru, poran
puusta leikkaamat lastut. P-o P-o.
Poraruuti ks. Ruuti.
Porauspenkki, penkki, johon pyssynpiippujen
poraamista varten on kiinnitetty vaakasuorat
po-rau pyöritys- ja syöttölaitteet. Uudemmissa
p:ssä pyörii itse porattava piippu, pora vain
työntyy eteenpäin. P-o P-o.
Porcia, M. Porcius Cato nuoremman tytär,
joka ensin oli naimisissa M. Bibuluksen,
sittemmin Brutuksen. Cæsarin murhaajan kanssa.
Tämän jouduttua tappiolle 42 e. Kr. P. surmasi
itsensä, kertomuksen mukaan syömällä tulisia
hiiliä. " E. B-l.
Pordenone [nö’-], Giovanni Antonio
d a, tunnettu myös nimillä de Sacchis,
de Corticelli, Regillo t. Licinio
;14S3-1539). it. taidemaalari: työskenteli
Pohjois-Italiassa ja loppuiiillään Venetsiassa. Maalannut
pääasiallisesti freskoja (m. m. Castel Colaltoon,
Trevisoon, Cremonaan ja Venetsiaan) sekä myös
alttaritauluja. P:n töissä ou terve, luontehikas
käsitys, suurpiirteisen muodon ja mahtavan
liikkeen tavoittelu ja lämmin väritys, joka osoittaa
Tizianilta ja Giorgionelta saatua vaikutusta.
E. R-r.
Porfyriitti, geol., porfyyrinen. vulkaaninen
vuorilaji. jossa on hajarakeina plagioklaasia ja
jolla on sama kokoomus kuin dioriitilla. P:lla
on tarkoitettu erikoisesti tertiääriä vanhempia
purkautumia ja nuorempia on nimitetty a n d
e-s i i t i k s i. E. JI-nen.
Porfyroidi, liuskeinen ja joskus
kerroksellinenkin vuorilaji. jonka hienorakeisesta
liuske-massasta pistää esille suurempia kvartsi- ja
maa-sälpärakeita. P. on syntynyt liuskeutumalla
alkujaan porfyyrisista, vulkaanisista vuorilajeista
tai niiden tuffeista. E. M-nen.
Porfyyri (kreik. po>phy’rvos =
purppuranväri-nen), yhteinen nimitys porfyyrisille (ks.
Porfyyri r a k e d n e), yleensä vulkaanisille
vuori-lajeille. joissa on hajarakeina joko kvartsia tai
alkalimaasälpää vastakohtana porfy riitille,
jonka hajarakeet ovat plagioklaasia.
Kvartsi-p:ssa cn hajarakeina kvartsia ja
alkalimaasälpää. Sillä on sama kokoomus kuin graniitilla.
27. VII. Painettu */, 15.
Tertiäärikautta nuorempia kvartsiporfvyreja
nimitetään lipariiteiksi. Ortofyyrissa
on hajarakeina ainoastaan maasälpää,
pääasiallisesti ortoklaasia (syeniitin kokoomus), ja sen
nykyaikainen vastine on trakyytti, kerat
o-f y y r i n hajarakeet ovat natronrikasta
maasälpää. Norjassa Kristiaanian tienoilla esiintyvät
rombi-p:t ovat saaneet nimensä
poikkileikkauksessa rombin s. o. vinoneliön muotoisista
hajarakeistaan (alkalimaasälpää). P.-vuorilajieu
hajarakeita, jotka voivat olla aina parin cm
mittaisia, ympäröi n. s. perusmassa. Se on joko
lasimaista (v i t r o f y y r i), tiivistä s. o.
paljaalle silmälle näkymättömistä
mikroskooppisista rakeista muodostunutta (felsiittistä)
tai karkeampaa. Väriltään se on yleensä tummaa:
punertavaa, ruskeata, harmahtavaa. P :eja
käytetään kauniin ulkonäkönsä takia suuressa
määrässä koristeaineena rakennuksissa, esim. E 1
f-dalin p:ia Ruotsista. Vanhastaan tunnetut
porfido rosso antico (punainen) ja
por-fido verde antico (vihreä) kuuluvat
porfy-riitteiliin. E. M-nen.
Porfyyrirakenne, eräs eruptiivi-vuorilajien
(ks. t.) rakennemuoto, jonka olennainen tunnus
merkki on se, että yksi tai useammat
vuori-lajien aineksista esiintyvät sekä suurempina
hajarakeina että pienempinä kiteinä tai
lasiksi jähmettyneinä perus massassa.
Hajarakeet ovat useimmiten omamuotoisia s. o. täy
dellisiä kiteitä. P. osoittaa, että vuorilajimagman
jähmettyminen on tapahtunut kahdessa jaksossa:
hajarakeet ovat kiteytyneet ensin ja
suhteellisen hitaasti, perusmassan ainekset ovat
kiteytyneet tai jähmettyneet lasiksi myöhemmin ja
verraten äkkiä.
Pori (ruots. Björneborg). 1. Kaupunki
Turun ja Porin lääniin kuuluvassa osassa
Satakuntaa. 61°29’20" pohj. lev.
ja 21°48’3" it. pit.
Greenw., sijaitsee
Kokemäenjoen varrella, n. 23
km: n matkan päässä
sen suusta. Kaupungin
pääosa on joen
vasemmalla rannalla, kohdalla,
jossa Kokemäenjoki
ennen mereen laskemistaan
haarautuu useampiin
väyliin, kuten Luotsimäen,
Kokemäensaaren.
Vähä-Rauman haaraan,
muodostaen Kirjurinluodon,
Raatimiehenluodon. Hevosluodon y. m. saaret.
Joen oikea ranta on myöskin asuttua (VIII
kaupunginosa), ja joen yli, joka kaupungin kohdalla
on noin 170 m leveä, on rakennettu siirrettävä
n. s. ponttonisilta. — Asukasluku (1914)
kirkonkirjojen mukaan 17,221
evankelis-luterilai-seen seurakuntaan kuuluvaa henkeä, joista 8,081
miestä ja 9.140 naista: henkikirjojen mukaan
(1913) 14,247 henkeä. Kaupungin varsinainen
p i n t a-a 1 a on 189.3! ha. Tähän tulee vielä
lisäksi kaupungin omistama, osittain
vuokratonteiksi ja viljelysmaiksi luovutettu 3,371.sos ha:n
suuruinen maa-alue, joka sijaitsee suurimmaksi
osaksi kaupungin lähimmässä ympäristössä,
mutta johon kuuluvat myöskin kauempana
Ula–iourin ja Tommilan talot, Reposaari ja sen luo-
Kuva 3.
Porin vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
