Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pori (Björneborg)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
841
Pori
842
ajalla siellä olleen linnan ja vasta perustettavan
kuninkaankartanon ääreen rakennettavaksi uuden
kauppakaupungin, jonne Ulvilan porvareiden heti
oli muutettava. P:ssa kehittyi Teljässä ja
Ulvilassa aloitettu kauppa. Porvarit alkoivat itse
omilla aluksillaan viedä Pohjanmaalta ja
sisämaan markkinapaikoilta (Pirkkalassa ja
Lammai-sissa) hankkimiaan tuotteita (etenkin turkiksia,
traania, lohta, tervaa) Saksan hansakaupunkeihin.
Asukkaita 1564 oli n. 400, 1600 jo n. 800 (Turun
ja Viipurin jälkeen asukasmäärältään Suomen
kolmas kaupunki) ja 1600-luvun alkupuoliskolla
900-1,000. Varallisuudessa P:n 1500-luvun lopulla
ajoittain voitti vain Turku. — Pian P:ia
kohtasivat ankarat iskut. V. 1614 P. menetti
passiivisen ulkomaankauppaoikeuden ja, mikä vielä
pahempaa, 1636 myös aktiivisen (puuastiain
vientiä lukuunottamatta). Pohjanmaan kauppa
supistui samoihin aikoihin sangen vähiin sinne kun
1600-luvun alussa oli perustettu kaupunkeja.
Hämeen kauppa alkoi vähitellen joutua muiden
kaupunkien käsiin. Joen mataloituminen rupesi
haittaamaan merenkulkua; kaiken lisäksi palci
osa P:ia 1571, melkein koko P. 1603 ja suuri
osa siitä 1640. P:sta tuli nyt vähäpätöinen
maakaupunki, jonka kotimaankauppa rajoittui
lähiseutuun ja ..ulkomaankauppa’’ Tukholmaan;
vietiin etenkin syöttökarjaa, vähin puutavaroita,
tervaa ja halkoja. Muutkin elinkeinot
rappeutuivat; vain kalastuksen, sillinpyynnin
Reposaaren luona, kerrotaan ajoittain olleen erittäin
tuottoisan. Tulipalot hävittivät kaupunkia 1666
ja 1692. ja 1698 koko kaupunki paloi.
Asukasmäärä aleni 1700-luvun alkuun mennessä 700
henkeen. — Isossa vihassa P. menetti mitä sillä oli
jäljellä. Rauhan palattua P. vähitellen alkavan
ulkomaankaupan (puutavaroita ruvettiin viemään
Saksaan puuastiain varjolla) ja sahaliikkeen
avulla rupesi vaurastumaan; 1764 P:lla jo oli
19 alusta. Sisämaankauppakin kasvoi ja
eusimäi-set teollisuuslaitokset perustettiin
itupakkakeh-riiämö 1761. värjäämö ja flanellipaino).
Kaupunkilaisten harjoittamista maalaiselinkeinoista
mainittakoon varsinkin tupakkaistutukset ja
suurisuuntaiset, kruunun omistamille saarille
perustetut lammastarhat, joihin rodun jalostamiseksi
hankittiin paljon hienovillaisia esp. lampaita
(niitä kaupungilla lopulta oli n. 2.000 kpl.).
Asukasmäärä nousi 1765 ainakin 1,000 henkeen.
— V ,-sta 1765. jolloin P. sai takaisin
tapulioikeu-den. alkoi P:lle pormestari Lars Sacklénin y. m.
kaukonäköisten miesten johtamana uusi aika.
Puu-tavarainvienti kohosi aavistamattomiin summiin,
siihen liittyi melkoinen tervanvienti ja
kon-junktuurien ollessa suotuisia myös suuri
rahtiliikenne ja laivanrakennus. Vuosisadan lopulla
kauppalaivastoon kuului 16-17 alusta, yhteensä
600 650 lastin kantoisia. Yhä madaltuvaa väylää
koetettiin pitää auki mittauksilla ja 1775
Reposaareen rakennettiin ensimäiset laiturit suuria
välimerenpurjehtijoita varten. Uusista
teollisuuslaitoksista mainittakoon Jaakko Wadénin
yhtiö-tovereineen 1780 Luusouriin rakentama saha,
ensimäinen P:ssa. Näihin aikoihin myös
suoritettiin Kraftnianin johdolla 1773 päätetty, suoksi
täyttyneen Lattomeren kuivaus. — Asukasmäärä
/nanttaalikirjojen mukaan 1766 oli 1.500 henkeä.
1800 2.141 henkeä. — V. 1801 tulipalo hävitti
P:n kokonaan ja onnettomuutta pian seurasivat
sotavuodet 1808-09 majoituksineen ja muine
rasi-tuksiiieen sekä sitteu aluksi huonot konjunktuurit
ulkomaan rahti- ja tavaramarkkinoilla, mutta
pian alkoivat kaupalle paremmat ajat (edulliset
varsinkin 1830-luvulla). Puutavarain, etenkin
lankkujen vienti kasvoi nopeasti (laukkuja
vietiin 1817 722 tolttia. 1850 26.440 tolttia). Koko
viennistä 1843. arvoltaan 114.180 hopearuplaa,
puutavarain osalle tuli 86,800 ruplaa. Suuria
puu-tavarainviejiä ja sahanomistajia olivat F. F.
Wal-leusträle, C. F. Björnberg, Björkman & Rosenlew
y. m. Samoihin aikoihin laivanrakennus ja rahti
liikenne saivat ennen ja jälkeen saavuttamatto
man merkityksen. V. 1839 P:n kauppalaivasto
käsitti 41 alusta, 6.463 lästiä (16,i % Suomen
koko kauppalaivaston lästimäärästä).
Wallen-stråle oli pietarsaarelaisen Malmin jälkeen Suo
men suurin laivanvarustaja, omistaen 1838
1,363 lästiä. Satama siirtyi melkein kokonaan
P:sta Reposaareen. Asukasmäärä nousi nopeasti
ollen manttaalikirjojen mukaan 1830 4.198
henkeä, 1850 5.450 henkeä, V. 1852 kaupunkia
kohtasi tuhoisa tulipalo, josta säilyi vain satakunta
pientä mökkiä. Pian seuranneessa sodassa engl.
laivasto elokuussa 1855 ryösti P:n satamasta
useita aluksia, ja muulla tavalla, kaappausten tai
myöntien johdosta P:n laivasto pieneni niin,
että se sodan loputtua enää käsitti vain 1,723
lästiä. Palon ja sodan vauriot korjattiin
verraten pian-, 1866 kauppalaivasto käsitti 5.844
lästiä ja puutavaroita 1865 vietiin 88.000 tolttia
lankkuja, 31.000 tolttia lautoja.
Puutavarain-vieunissä P:n voitti vain Viipuri. Uusia sahoja
y. m. teollisuuslaitoksia perustettiin. Vuosisadan
lopulla puutavarainvienti kasvamistaan kasvoi,
mutta kauppalaivasto monesta syystä väheni,
käsittäen 1894 vain 3.928 rek.-ton. netto (n. 2,600
lästiä). Suomen rautatieverkkoon P. yhdistettiin
1895, jolloin P :n-Tampereen rata avattiin
liikenteelle. [J. W. Ruuth. ..Porin kaupungin historia".]
E. E. K.
2. Maalaiskunta, Turun ja Porin 1.,
Ulvilan khlak., Ulvilan-P m-Nakkilan-Kullaan nimis
miesp. Pinta-ala 215,s km2, josta viljeltyä maata
(1910) 6.365 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1.7S5 ha. puutarha-ala ll.u ha). Manttaalimäärä
2 7 35/is, tnlonsavuja 98, torpansavuja 139 ja muita
savuja 66 (1907). — P:n maalaisseurakun
n ai la on talous, kirkko, papisto v. m. yhteisiä
P:n kaupunkiseurakunnan kanssa, mutta sen
hoitoa varten on eri kanslia: sen asukasluku 1913
oli 7.440 henkeä, joista 3,753 miesp. ja 3,687 naisp:
siinä oli (1901) 1.355 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 462:11a. teollisuus 475 :11a.:
637 hevosta, 2.440 nautaa (1911). —
Kansakouluja oli 1914 Vähä-Rauman.
Kokemäen-saaren, Pihlavan, Yyterin. Preiviikin, Toukarin.
Ruosniemen. Viasveden ja Lyttylän kansakoulut
(13 opettajaa). — Teollisuuslaitoksia:
Ahlström o.-y:n höyrysaha Pihlavassa. Ulasourin
tiilitehdas ja kaakelitehdas. — Kokemäenjoen
varrella 2 km P:sta itään on Lukkarinsanta
niminen valtion kalastuspaikka lohen- ja
siian-kalastusta varten (vuokralla). —
Muinaismuistoista on mainittava hiidenkiukaat:
Tuorsniemen kartanon vainioiden takana (8 kpl.).
Luvialle vievän maantien varrella (11 km P:sta,
10 kpl.), Ruosniemen takana kallioilla ja
Kuumi-naisissa. — Historiallisia muistoja:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
