Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porolappalainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
849
Porolappalainen—Poronhoito
850
sen lisäksi, että, jos paliskunnan alueeseen
kuuluu kruununmaita, on jokaiselta paliskunnan
1 vuotta vanhemmalta porolta maksettava 10
pennin vuotuinen laidunmaksu. — Pm nimitystä
kantavat myös ne useat komiteat, jotka
Skandi-naaviassa ovat pohtineet polttavaa r u o t s
a-1 a i s-n orjallista porolaidunasiaa eli
kysymystä siitä, milloin ja millä ehdoilla
ruotsalaiset porolappalaiset ovat oikeutetut
kuljettamaan porolaumojansa laitumelle Norjan puolelle.
Ensimäinen tällainen komissioni asetettiin 1S43
ja viimeinen, johon kuuluu ruotsalaisia,
norjalaisia ja suomalaisia jäseniä, 1913. vrt.
Lappalaiset. 0. Ltk.
Porolappalainen, oik.
tunturilappalai-n e n ks. Lappalaiset, palsta 565.
Poronhoito. Villipeuran kesytetyn muodon,
poron, hoitoa on Skandinaavian maissa
todistettavasti harjoitettu ainakin toista tuhatta
vuotta, mutta se ei vielä ole voinut muuttaa poron
luonnetta täysin kesyksi, kuten kotieläinten. —
Poroja on Suomessa kaksi muotoa, jotka eroavat
toisistansa pääasiallisesti elintapojensa ja
kokonsa puolesta, nim. metsä- 1. outaporo,
joka koko vuoden elää metsäseuduissa ja johon
suurin osa maamme porokarjoista kuuluu, sekä
tunturiporo. joka ainoastaan talvisin,
jolloin hanki tekee ruuansaamisen pohjoisessa
koi-vikkovyöhykkeessä ja avonaisessa tunturiseudussa
vaikeaksi, laskeutuu alempiin metsäseutuihin.
Ruumiiltaan tunturiporo on lyhyempi ja
pyöreämpi sekä pitempikarvainen kuin metsäporo ja
painoltaan se täiysikasvaneena on n. 15-20 kg
viimemainittua keveämpi. Karvaltaan Suomen
porot ovat enimmäkseen vaaleamman tahi
tummemman ruskeanharmaita; pohjoisosissa on
kumminkin myös valkeita ja harmaanvalkean kirjavia.
Se alue. jolla p:oa meillä harjoitetaan,
käsittää suunnilleen Oulua idempänä ja pohjoisempana
olevan osan maata. Tämä alue on poronhoitoon
nähden jaettu 67 pienempään maantieteellisesti
rajoitettuun alueeseen, paliskuntaan.
Paliskuntia on Lapin kiilakin kaikissa kunnissa,
Kemin kiilakin Kuolajärven. Kemijärven,
Rovaniemen. Tervolan. Kemin. Simon. Kolarin ja
Ylitornion kunnissa sekä Oulun kiilakin Kuusamon.
Pudasjärven. Taivalkosken. Yläkiimingin,
Kiimingin ja Iin kunnissa ja Suomussalmen
kunnassa Kajaanin klilakissa. Pioa ja siitä
maksettavaa veroa koskevia hallinnollisia määräyksiä on
annettu jo 1600-luvulta alkaen, mutta paliskuntien
järjestäminen on vasta viime vuosisadan
loppupuolelta. Ennen paimensi ja hoiti kukin
poronomistaja porolaumaansa yksin, kesät talvet, mutta
nykyään on tämä tapa osoittautunut
epäkäytännölliseksi. Kun uutisasutus on levinnyt, on
porojen paimentaminen ja hoito käynyt hankalaksi,
ja kun valtio on metsäinsä hoidon takia tehnyt
rajoituksia ennen niin luonnollisena pidettyyn
Valkea ja harmaa ajoporo Enontekiöstä.
hakkuu- ja laidunoikeuteen kruununmailla, on
pinkin ollut pakko siirtyä enemmän järjestettyyn
yhteistoimintaan, paliskuntajärjestelmään
(senaatin kirje 22 piitä maalisk. 1898, jolla paliskuntain
muodostaminen on määrätty ehdoksi samalla
kirjeellä myönnetyn hakkuu- ja laidunoikeuden
nauttimiselle). Erinäiset alueet, joko kokonaiset kunnat
tai sen rajoiltaan määrätyt osat ovat
muodostaneet tällaisia yhdyskuntia, ensiksi p.-alueen
eteläisissä tiheämmin asutuissa kunnissa ja sittemmin
Lapissakin. Kunkin kunnan paliskunnat kuuluvat
erityiseen p.-yhtiöön. Viimemainituilla on
kuvernöörin vahvistamat ohjesäännöt, joissa on
määräyksiä p.-yhtiön perustamisesta ja toiminnasta,
paliskunnista ja niiden tehtävien järjestämisestä
porojen hoitoa ja paimentamista koskevissa
asioissa. Kussakin paliskunnassa on valittu
esimies eli poroisäntä, joka valvoo, että kukin
paliskunnan poronomistaja täyttää
velvollisuutensa sovitun paimentamis- ja hoitotavan mukaan.
Toisissa paliskunnissa; on palkatut vakinaiset
paimenet koko yhdyskunnan porokarjaa varten,
toisissa taas isäntä pitää huolen, että
poronomistajat kukin osuutensa mukaan ottavat osaa
poromiesten hankkimiseen poroisännän
käytettäväksi. Viimemainittu paimennustapa on
tavallisin. Jos joku osakas laiminlyö velvollisuutensa,
voidaan hänet ohjesäännön mukaan pakottaa
laiminlyöntinsä korvaamaan. Paliskunnan jäsen
on jokainen joka sen alueella omistaa
poroja ja jonka poromerkki löytyy paliskunnan
merkkiluettelossa. Kullakin poronomistajalla on
vähintään yksi paliskunnan hallinnon
hyväksymä merkki, joka leikataan poron korviin ja
takaa sen omistajalle omistusoikeuden poroon.
Karjansa kanssa kukin jäsen saa menetellä
mielensä mukaisesti, mutta on velvollinen ottamaan
osaa paliskunnan yhteisiin menoihin, jotka
syntyvät pääasiallisesti etsimis- ja
paimenkustannuk-sista. korkeiden ja joskus kymmeniä peninkulmia
pitkien, paliskuntain rajalla olevain poroaitain
rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä
maanviljelijöille saatettujen vahinkojen korvauksista, suh
teellisesti poromääränsä mukaan. Usein
paliskunnat saavat avustusta valtiolta aitojen
rakentamista varten joko lainana tai suoranaisena apuna,
jota paitsi puut saadaan ottaa kruununmetsästä.
’— Mitä tulee kruununmaiden käyttämiseen
paliskuntain laidunmaina, on lupa siilien viimeaikoina
annettu vain määrävuosiksi. Poikkeuksena tästä
ovat Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven
kunnat, joille laidunoikeus kruununmailla
myönnettiin armollisella julistuksella 5 p. huhtik. 1879.
Kesäisin porot yleensä ovat vapaudessaan
..vei-tallaan". Lumen tultua aletaan poroja
syystalvesta kerätä kokoon kunkin paliskunnan alueelta
ja viedä isommissa tahi pienemmissä laumoissa.
..tokissa", sitä varten rakennettuihin aitauksiin,
..kaarteisiin", missä vielä merkitsemättömät po
rot merkitään, vieraisiin paliskuntiin kuuluvat
luovutetaan niiden omistajille, kukin paliskunnan
jäsen saa erottaa ne poronsa, jotka hän haluaa
I teurastaa, käyttää vetoeläimenä tahi muusta
syystä haluaa pitää erillään yhteisestä karjasta,
: ja missä poroisäntä laskee kunkin omistamat
porot. Näitä erotteluja jatkuu tav. maaliskuuhun
saakka ja ne porot, joista erottelu jo on
toimitettu. viedään senjälkeen talvilaitumille. missä
niitä pidetään paimennuksen alaisina, kunnes ne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
