Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pororoca ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«53
Pororoca—Porsenna
854
Jos vetoneuvottomia poroja viedään johonkin
määräpaikkaan, esim. syksyllä etsoaikana ja
muuten siirrettäessä, kiinnitetään kunkin hihna
edel-läkulkevan kaulaan. Tällaista jonoa (..kollos".
lap. koalus), jossa 011 enintään 35-40 eläintä,
kuljettaa poromies käyden, hiihtäen t. ajaen edessä.
T. /.
Pororoca ks. A m a z o n v i r t a.
Pöros (vanhan ajan Kalauria), saari
Pelopon-nesoksen itärannikolla, Aiginan-lahden suussa.
22 knr, 1U8 m korkea. Kapea salmi erottaa P:n
mantereesta. Kesäkylpylä. — Saarella on P.
niminen kaupunki (4.611 as. 1896. enimmäkseen
albanialaisia), joka aikanaan oli Kreikan
hallituksen asuntona ja pääsotasatamana.
Porovesi, järvi Iisalmen reitissä; pit. n. 12
km. suurin lev. n. 4 km, 86 m yi. merenp. P:een
keräytyy huomattavampia vesiä kolmelta
haaralta, nimittäin: Kiuruveden reitin vedet
lännestä Haapajärven kautta, Iiveteen
kerääntyneet vedet pohjoisesta Koljonvirran kautta ja
Kilpijiirveen kerääntyneet vedet idästä
Palois-järven sekä Paloisvirran kautta. — P:n itäpään
pohjoisrannalla on Iisalmen kaupunki,
Paloisvirran varrella. L. H-nen.
Porphyrogennetos [ge’nnc-] (kreik.),
..purppurassa syntynyt", nimitys, joka Itä-Rooman
valtakunnassa annettiin prinsseille, jotka olivat
syntyneet isäu ollessa keisarina.
Porrasputkilo ks. Putkilot.
Porrassalmi, matala ja kapea salmi Mikkelin
pitäjässä n. 8 km etelään Mikkelin kaupungista,
mistä Ristiinaan johtava maantie kulkee salmen
jioikki. Sen rannoilla ja sillalla oteltiin 12-13 p.
kesäk. 1789 kuuluisa P:n tappelu. Venäläisten
päävoima suuntasi main. v. kenraali Michelsonin
johdolla ensimäisen hyökkäyksensä Savon
prikaatia vastaan ja saapui, karkoitettuaan vähäisen
etuvartion sitkeän vastarinnan jälkeen Kyyröstä,
n 6,000-miehisenä kesäk. 12 p. iltapäivällä" P:lie.
jota puolustamaan Savon prikaatin päällikkö
Kurt von Stedingk oli saanut kootuksi vain n.
600 miestä. Puoliyön aikana alkoivat venäläiset
kiivaan ammunnan, johonka meikäläiset
saattoivat vastata ainoastaan kahdella tykillä. Klo 6
aamulla lie tekivät hyökkäyksen suomalaisten
asemaa vastaan, mutta pakotettiin peräytymään:
klo 11 a. p. he uudistivat hyökkäyksensä
johtajanaan Y. M. Sprengtporten, joka alipäällikkönä
oli matkassa, mutta kenties vieläkin
huonommalla menestyksellä. Sprengtporten itse haavoit-
Porrassaimi
tui vaarallisesti. Kun meikäläiset vihdoin saivat
lisäväkeä, peräytyivät venäläiset klo 8 aikoihin
illalla, menetettyään n. 30 upseeria ja 500 miestä.
Savon prikaatin mieskukka oli toistakymmentä
upseeria ja n. 200 sotilasta. Haavoittuneiden
joukossa oli m. m. G. C. von Döbeln. Taistelua on
syystä verrattu vanhan ajan mainehikkaimpiin
sankaritekoihin. — Kesäk. 19 p. sam. v.
venäläiset uudistivat yrityksensä P:n asemaa
vastaan ja kiertämällä sen he pakottivat von
Ste-dingkin peräytymään. A. Es.
Porrastie, suon yli rakennettu jalkatie 1. polku,
joka tehdään tav. kahdesta halaistusta puusta,
jotka lasketaan vierekkäin suohon niin etäälle
toisistaan, että niitä pitkin on hyvä kävellä. Jos
porraspuiden alle asetetaan joku poikkipuu,
pysyy tie paremmin kunnossa. Myös kärriteitii
varten tehdään soiden yli samantapaisia
porrastuksia siten, että tien suuntaan laskettujen
niska-puiden päälle ladotaan vierekkäin poikittaisia
halaistuin porraspuita ja niiden muodostaman
lavan päälle suomultaa sivuojista ja myös soraa
tiepinnan vahvikkeeksi. Kun porraspuut
painuvat niin paljon suohon, että pysyvät märkinä,
säilyvät ne pitemmän aikaa lahoamatta. J. C-én.
Porsangerf jord ks. P o r s a n g i n v u o n o.
Porsanginvuono (uorj. Porsangerfjord),
Poh-jois-Norjassa, Finmarkenissa, ulottuu koillisesta
lounaiseen 116 km. suussa 17 km, sisempänä 20
km leveä. — P:n ympäristön asukkaat ovat
parilasta päästä suomalaisia.
Porsaskoski, maatila Pieksämäen pitäjässä
Pitkäjärven rannalla lähellä samannimistä koskea
2L km Pieksämäen rautatieasemalta lounaaseen.
Pinta-ala n. 1.000 ha. Saha ja mylly. Omistaja
(1914) maanvilj. Stengård. — Tilalla 011 vanha
rautatehdas. Talolliset II. ja G. Sikanen v. m.
saivat 1838 oikeuden perustaa P:n harkkohytin.
Kankirautapajan perustamislupa saatiin 1859 ja
manufaktuuripajan 1861. Tehdas ei ole ollut
käynnissä sitten v:n 1885. A. Es.
Porse, K n u t. Hallannin ja Vironmaan
herttua, esiintyy ensin taistelussa Birger kuningasta
vastaan 1318. ollen nähtävästi jo silloin tärkeän
Varbergin linnan päällikkönä; hänen onnistui
pian voittaa täydelleen itsellensä Eerik herttuan
lesken, herttuatar Ingeborgin suosio. Ruotsin
valtaneuvosto teki vihdoin 1322 sopimuksen P:n
vaikutuksen ehkäisemiseksi ja pian leimahti
niiden välillä ilmisota, kunnes Ingeborgin 1326
täytyi suostua siilien, että P. kokonaan
karkoitet-tiin Ruotsista. Tanskassa hän kuitenkin saavutti
mahtavan aseman, tunnustettiin Hallannin
(sittemmin Vironmaankin) herttuaksi ja vietti Itäänsä
Ingeborgin kanssa. Mutta jo 1330 hän äkkiä
kuoli, nähtävästi vielä parhaimmassa iässään.
K. G.
Porsenna. etruskilainen Clusiumin kuningas,
joka heimolaisensa Tarquinius Superbuksen
tultua karkoitetuksi Rooman valtaistuimelta (509)
sotajoukkoineen hyökkäsi kaupunkia vastaan ja
kukisti sen (507). Roomalainen taru Mucius
Scævolasta kertoo P:n säikähtyneenä yksityisestä
urhouden ilmauksesta menettäneen toivonsa
saada Rooma vallatuksi ja vieneen pois
sotajoukkonsa. Todellisuudessa lienee tasavalta P:n
retken kautta edelleen joutunut etruskilaisista
tuntuvasti riippuvaksi, vrt. Rooma, historia.
E. n-i.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
