Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pororoca ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85:.
Porsgrund — Portaat
8Tif»
Porsgrund, kaupunki Etelä-Norjussa.
Bruts-ber. n nmtissa lounaiseen Kristianiasta,
Skien-joen -uupuolella lähellä sen laskua
Frierfjorde-n’iiL -1 »96 i». il910). — Kaksi kirkkoa;
kone-opillinen ammattikoulu. Suuri konepaja ja
pos-liinitehda». useita muita teollisuuslaitoksin.
Kauppalaivasto 1910 74.912 rek.-ton. Ulkomaille
viedään puutavaroita, puumassan y. m. —
Mainitaan kauppapaikkana jo aikaisin-, 1652 sinne
perustettiin tulliasema.
Porsliini = posliini ’ks. t.).
Porson /püsanj, K i e li a r d 11759-1808), engl.
filologi, kreikan kielen professorina Cambridgessä
1790. Tärkeimmät julkaisut Aiskliylosten
trage-diain painos ja useat Euripideeti tragediat.
L. T.
Porta (lat.), portti, ovi.
Pcrta. B n c e i o della ks. B a r t o I o m m e o.
Porta, Guglielmo della (n. 1516-77), it.
ku vanveistajä; työskenteli eusiu Genovassa ja
myöhemmin Roomassa, jossa hiin Michelangelon
vaikutuksen alaisena loi pääteoksensa,
Pietarin-kirkossa olevan paavi Paavali 111 :n pronssisen
hautumerkin. jonka suurpiirteinen käsittely ja
yksinkertainen sommittelu muistuttaa
Michelangelon Medici-hautamerkkejä. E. Rr.
Portaali ransk. portatl), linnain, kirkkojen
y. m. julkisten
rakennusten suuri kcmea
sisäänkäytävä- 1. valtuovi. P:n
muoto vaihtelee tyylien
mukaan ja pääpaino on
kehyksien
monumentaalisessa muodostuksessa.
Antiikin ja renesanssin
yleensä noudattamana
periaatteena on muurista
ulkoneva kehys, joko ovea
kiertävänä profiloituna
ke-hy -lautana tai pilasterien,
pylväiden kannattamana
päätynä; keskiaikana
koru-p:ien kaaripäätteiset
kehykset viistetään
muuri-paksuuteen. ks. Ovi.
ü-o ff.
Portaan pitäjä (Po rt as), muinainen
kirkkopitäjä, joka käsitti sekä Someron että Tammelan
kirkkopitäjät (sekä niistä myöhemmin lohkaistut
seurakunnat i. Kahta viimemitui pitäjää
nimitetään vielä 1500-luvun lopulla kumpuakin P. p:ksi.
Portaan hallintopitäjä käsitti pääasiallisesti
muinaisen Tammelan, missä olevasta Portaan kylästä
se oli saanut nimensä. A. Es.
Portaat välittävät yhteyttä eri korkeudella
olevien vnnknsuorien tasojen välillä: ulkoilmassa
joko itsenäisinä rakenteina penger (terassi-)
sovituksi-,-! tai rakennuksiin johtavina ulko-pinn,
rakennusten sisässä eri kerrosten välisinä
sisä-p.-na. P. ovat kokoonpannut astuimista. Jokaisen
astuimen muodostaa astuinpinta ja
varvas p i n t a. joiden keskinäisellä suuruudella
on määrätty suhde. Kuta leveämpi
astuinpinta. sitä matalampi nousu. Tavallisimmin
käytetty knav;i cn johdettu ihmisen askeleen
pituudelta lOO 04 cm) ja olettamuksesta, että nousu
pytty suuntaan vaatii kaksinkertaisen
ponnistuksen samanpituiseen vaakasuoraan mutkaan
verrattuna. Jos / merkitsee astuimen leveyttä ja k
Barokkiporiaali
ADtverp«-niss» < Rubens).
7, S Suorat ponaat. yksi- ja knksivartlset. — 3. 4, S, s, 7.
Taitetut portaat, yksi-, kaksi-, kolmi- ja nellvartlset. – la.
Sit, 3a jh la Tyypeistä 1, 2, ;t ja 4 muodostettuja ulku-,
penger- ja vestlbvliportaita. — s. 9. Kierreportaat. — 10.
Spiraallportaat — 11. Puuportaat, joissa astuimet ovat
upotetut reisipuihin. — IS. Puuportaat polkkyasiuimista, jotka
lepA&vat reisipuiden pAAllft. — 13. Salvamalla tebd.vt
puuportaat. — U Graniitiiastuiniia. — IS. Saraoja, joissa on
valoaukkoja. — 16. Iltuoniastuimia. ..vapaastikantavia" I.
luetuita. 17. Astuinlaattoja marmorista, kalkkikivestä,
jolla lukee erityinen alusholvl. — in. Astuimien
profith-muotoja in Kiviset spiranliportaat. — so. Leikkaus
spi-rastiportalden astuimista kapeamman pillin kohdalla. — st.
Kiviportaat (holvatut). — JS. Rautaportaat, joiden astuimet
ovat rautakannattajain varassa — 93 ..VapaiiKtikantavat",
suorat ponaat. — s» Samanlaiset spiraaliportaat. — SS.
Sei-nniln muurattu kivinen kftsijolide. — sn. Puinen käsijohde
sen korkeutta, ou kaava siis: l+2k-60—64 cm,
jota käytettäessä astuimen leveys lasketaan
vnr-vaspinnasta toiseen liikuunottamutta astuimien
mahdollisia profiilimuotoju. Hyvin mukavissa
(loisto-) pissa on astuimien korkeus 10-14 cm,
tavallisissa (asuinrakennusten päii-p:ssn) 14-15 cm,
toisarvoisissa (keittiön, ullakon, kellnrin pissai
16 20 cm.
P., joissa on monta astuintn yhteen jaksoon
(yli 20-25), jaetaan tav. eri p o r r a s v a r s i i n
(syöksyihin), joitu erottavat, toisistaan
lepo-tasot ipodestit). Porrasvursien lukuun ja
muotoon nähden oii olemassa useita erilaisia ja eri
tarkoituksiin sopivia porrassovituksia (ks.
kuvasarjaa). Suorat p., v k s i v a r t i s e t. tulevat tav.
kysymykseen puurakennuksissa, yksinkertaisissa
uiko-p :ssa. kellareissa v. m. s., suorat, kaksi
tai useampivartiset suurpiirteisissä
pengerrakenteissa ja loistorakennuksisso, pohja- ju
valtakerroksen välisinä päll-pmn.
Taitetuissa p:ssu erotetaan kaksi päätyyppiä,
joista toisessa porrasvarret ovat
yhdensuuntaiset, toisessa taas muodostavat keskenään suornn
kulman. Näistä soveltuvat varsinkin edellisen
tyypin kaksivartiset p. verrattain pienen tilansa
tiiiiden tavallisiin useampikerroksisiin asuin- jn
liikerakennuksiin. Useampikerroksisiin
rakennuksiin sopivat myös molempien päätyyppien
kolmivnrtiset p. sekä nelivartiset p. ja näitä
käytetään, kun piile tahdotaan antna suurempaa
väljyyttä tui komeutta. Taitetut kaksivartiset p.,
joiden varret muodostavat keskenään suoran kul
liian, sopivat erikoisesti muodostettaviksi
avonaisiksi ja arkkitehtonisesti vaikuttuviksi p:ksi väl
jemmissii huonetiloissa, kuten atelieereissa,
huviloiden halleissn tai julkisten rakennusten vesti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
