Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
865
Portland—I
Porto Rico
866
puistoja. Komeita graniitti- ja
marmoriraken-nuksia; postitalo, tullitalo, roomal. katolinen ja
protestanttinen tuomiokirkko, Longfello\v’n
kotitalo, Longfello\v’n muistopatsas, sotilas- y. m.
muistomerkkejä; Iääket. opisto, useita kirjastoja.
— Valtion etevin teollisuuskaupunki: valimoita,
konepajoja, säilyketehtaita, laivaveistämöitä,
jal-kinetehtaita y. m. (valmistusarvo 47,s milj. mk.
1905). Vilkasta kalastusta. — Linnoitettu satama
on jäätön; talvella sen kautta lähetetään pp.ljon
suurilta järviltä tulevaa viljaa, karjaa y. m.;
vienti 1912 arvoltaan 36,s milj. mk., tuonti
vain 8,j milj. mk. — P:n perustivat
englantilaiset 1633; 1775 engl. laivasto pommitti ja poltti
sen. — 3. Kaupunki Yhdysvaltain luoteisosassa,
Oregonin valtiossa, Columbia-jokeen laskevan,
merialuksilla kuljettavan Willametten varrella
(yli 4 siltaa), 15 km sen suusta, monen radan
risteyksessä ja päätekohdassa; 207,214 as. (1910;
1900": 90,426, joista ulkomailla synt. 25.876,
kiinalaisia 6.943), paljon suomalaisia, Oregonin
suurin kaupunki. Oikeuspalatsi, kaupungintalo,
tulli-talo, protestanttinen tuomiokirkkoyleinen
kirjasto (75,000 nid.), taidemuseo, muutamia
korkeampia oppilaitoksia. — Sahoja, myllyjä,
teu-rastimoita, valimoita, konepajoja. Viedään
kalaa, puutavaroita, viljaa ja hedelmiä (arvoltaan
55.7 milj. mk. 1912; tuonti arvoltaan 14.i milj.
mk.). Säännöllinen höyrylaivayhteys m. m.
useaan valtamerentakaiseen satamaan. — P. per.
1845. Ensimäiset suomalaiset saapuivat 1873.
E. E. K.
Portland, geol., nimitys eräälle alaosastolle
Jurasysteemin yläosassa.
Portland-sementti ks. Sementti.
Portland-vaasi (aiemmin
Barberini-vaasi), kuuluisa, erittäin hienotekoinen,
korko-kuvallinen antiikkinen lasivaasi, löydetty
1600-luvun alkupuoliskolla eräästä maanalaisesta
hautaholvista Roomasta. Sarkofagi, jossa p. oli. on
Kapitoli’n museossa. P. oli ensin Barberinien
kirjastossa, joutui sitten engl. W. Hamiltonille,
sitten Portlandin herttualle ja vihdoin British
museumiin.
Port Louis ks. Mauritius.
Port Natal ks. D u r b a n.
Porto (it.), postilähetyksistä suoritettava
kuljetusmaksu. ks. myös Postilaitos
(postimaksut).
Porto ks. O p o r t o.
Porto Alegro (1’ortalegro), kaupunki
Etelä-Brasiliassa. Rio Grande do sul nimisen valtion
pääkaupunki, Lagoa dos Patos-järven
pohjoispäässä, Rio Guahyba nimisen, viiden joen
muodostaman lahden rannalla; 100,000 as. (1911),
joista n. ’/, saksalaisia. — Tuomiokirkko,
piispallinen seminaari, opettajaseminaari, yleinen
kirjasto. Laivaveistämöitä, puuvilla-, rauta-,
jalkine-y. m. tehtaita, konepajoja, olutpanimolta. — P.
A :n perustivat 1743 Atsoreilta tulleet
siirtolaiset.
Porto Empedocle (ennen Molo di Girgenti).
satamakaupunki Sisiliassa, 5 km lounaiseen
Gir-genti’stä; 10.011 as. -(1901; kuntana 11,529 as.).
Viedään suuret määrät rikkiä; satamassa
selvitettiin 0.9 milj. rek.-ton. netto (1911).
Portoferrajo
ä’-J, Elban saaren pääkaupunki,
kauniissa asemassa saaren pohjoisrannikolla:
3,940 as. (1901; kuntana 6,705 as.). Vanhoja [-lin-28. Ali. Painettu »/a 15.
noituksia, roomalaisten huvilanjätteitä, merikyl
pylä. Harjoitetaan suolanvalmistusta, kalastusta,
viininviljelystä, viedään rautamalmia ja suolaa.
Hyvä satama, vilkas laivaliikenne. — P:n nyk.
prefektuurirakennuksessa Napoleon T asusti
1814-15.
Port of Spain [pöt ov spe’in] (esp. Puerto de
Espana), Englannille kuuluvan Trinidadin saaren
pääkaupunki, saaren länsirannikolla; n. 60,000 as.
(1911). Länsi-Intian siisteimpiä kaupunkeja;
kaksi tuomiokirkkoa, kasvit, puutarha, yleinen
kirjasto, Queen’s royal college, St. Mary’s
college. Rautatieyhteys sisämaahan. Kauppa
kukoistaa, viedään kaakaota, sokeria, rommia,
melas-sia, kookospähkinöitä, hedelmiä y. m.
Laivaliikenne nopeaan kasvamassa, 1910 ulkomaisessa
merenkulussa selvitettiin 2,7 milj. rek.-ton. netto
(1900: 1 milj.). E. E. K.
Portolano [■&’-] (it.), 1500-luvun rannikko
kartta.
Porto Rico l-i’-] (esp. Puerto Rico - „Rikas
satama"), Yhdysvalloille siirtomaana kuuluva
saari Länsi-Intiassa, itäisin, pienin, mutta
taa-jiinmin asuttu Suurista Antilleista, melkein
suorakaiteen muotoinen, 168 km pitkä idästä länteen,
60 km leveä, 9,144 km3, itä- ja länsipuolella
olevine Yhdysvalloille kuuluvine lähisaarineen
(Vie-ques, Culebra ja Mona) 9,314 km2, 1,151,579 as.
(arv. 1912; 1910 1.118,012 as., joista 732,555
valkoista, 335,192 mulattia, 50,245 neekeriä,
värillisiä siis 35%, 1900 38,j%), 125 kmMlä. — P. R.
on jatkoa Haiti’n vuoristoille (Haiti’sta sen
erottaa 115 km leveä Mona-salmi) ja kohoaa
pohjoisessa ja etelässä syvästä valtamerestä
(pohjoisrannikon edustalla 8.500 m:n syvyys). Hyviä,
suojaisia satamia on vain pari, pohjoisrannikolla
pauhaa alituisen koillispasaatin synnyttämä
tyrsky. Pohjoisrannikon kostealta, etelärannikon
hiekkaiselta ja kuivalta rannikkotasangolta maa
sisämaahan päin mentäessä kohoaa 500-600 m
korkeiksi, idästä länteen kulkeviksi vuorijonoiksi
(itäpäässä Sierra de Luquillo 1,124 m, länsipäässä
S. Cavey 907 m yi. merenp.), jotka ovat
syntyneet etupäässä vanhemmista vuorilajeista,
liuskeesta, hiekkakivestä, dioriitista ja diabaasista;
rannikkovyöhykkeissä on tertiääristä kalkkikiveä.
— Ilmasto troopillinen, San Juanissa v:n
keskilämpö +26°C, tammik:n +24°C, heinäk:n
-f27°C; pasaati viilentää hellettä. Toisinaan
hirmuisia pyörremyrskyjä ; sademäärä 1,400 mm
(paikoitellen koillisrannikolla vuorten tuulirinteillä
3.000 mm), sadekausi syysk.-maalisk.
epäterveellinen. — Jokia n. 50, osaksi suupuolelta
kuljettavia. — Kasvullisuus troopillinen ;
vuorten rinteillä laajoja metsiä, joissa arvokkaita
puulajeja. Eteläosissa ja vuorten suojarinteillä
aromaisia alueita. — Alkuperäinen nisäkäs-e 1 ä
i-m i s t ö köyhälajinen. Ominaisia ovat
vampyyrit. — Pää elinkeinona on maanviljelys;
tuotteet maissi, bataatit, yams-juuret y. m. s., sekä
ennen kaikkea sokeriruoko (320,000 ton.
raakasokeria 1912; 86,400 ton. 1903), tupakka, kahvi
(istutuksia tuhosi pyörremyrsky 1899) ja
etelän-hedelmät (ananas, appelsiini, viinirypäle) ;
eteläosassa 1913 valmistuivat laajat kastelulaitokset.
Harjoitetaan myös karjanhoitoa ja kalastusta.
Mineraalikunnan tuotteista käytetään vain
suolaa (vuorissa kultaa, hopeaa y. m.).
Teollisuudessa työskenteli 1910 18,122 henkeä, valmistus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
