Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
867
»rvo oli 190.i milj. ntk. (josta vii puolet
sokeriteollisuuden osalle).— V. 1913 oli tuonti arvoltaan
191.i milj. mk. ipuuvillatavuroitu.
rauta-jateräs-teoksia, riisiä, muita ravintoaineita), josta 89.» <•;
Yhdysvalloista, vienti 254.» milj. mk. (sokeria
137.» milj. mk., s. o. 54% koko viennistä. 22.600
ton. kahvia = 44.i milj. mk., tupakkaa, ananasta,
viinirypäleitä, kookospähkinöitä), josta S2,t> ;
Yhdysvaltoihin. — Ulkomaisessa merenkulussa tiliv.
19U-I2 selvitettiin 2.» milj. rek.-ton.
Pääsalamat San Juan pohjois- ja Ponce etelärannikolla.
— Kantateitä 1911 547 km; hyviä,
ameriikkalais-ten rakentumia maanteitä. Sähköleuuiitinlinjoja
1910 950 km. — Hallintoa hoitaa
Yhdysvaltain presidentin 4 v:ksi nimittämä kuvernööri
niinikään nimitetyn toimeenpanevan neuvoston
(jäsenillä 6 departementtien johtajaa ja 5
porto-ricoluista) avulla. Toimeenpaneva neuvosto ja
kansan valitsema 35-jiiseninen edustajaknmari
(johon lisäksi kuuluu n. s. residml commisxioner,
joka P. 1! :oa edustaa Yhdysvaltain kongressissa)
muodostavat lakiasäätäviin kokouksen.
Hallinnollisesti P. R. jakaantuu 7 piirikuntaan.
Pääkaupunki SanJuan. — Oikeuslaitos 4-asteinen. —
Siirtomaan tulot 1912-13 45,» milj. mk., menot
49.4 milj. mk., velka 1913 27,i milj. mk. —
Sotaväessä 590, poliisijoukoissa 700 miestä. — 0 p
e-tusolot nyk. hyvällä kannalla, koulupakko,
1913 oli 1.180 kansakoulua, joissa 161,785 opp.,
opetuskielenä espanja, ylemmissä englanti.
Yliopisto Rio Piedras kaupungissa (per. 1903, 1,019
opp. 1910-111. — Pääuskonto roomal-kutolinen.
— Historia. Kolumbus löysi knrihilaisten
alkuasukasten /forigiirniksi nimittämän saaren
1493 ja antoi sille nimeksi hla de San Juan, joka
kuitenkin pian vaihtui nykyiseen. Sisäisissä
kapinoissa. englantilaisten, ranskalaisten ja
merirosvojen hyökkäyksissä karihit (joita arvioidaan
olleen 600.000 henkeäi pian hävisivät
sukupuuttoon: siialle tuotiin 1520-luvulta alkaen
neekeriorjia. Siirtola ei espanjalaisaikana koskaan
päässyt kukoistukseen (lukuunottamatta vv. 1827-34),
vasta yhdysvaltalaisen valloituksen jälkeen 1899
alkoi järjestys ja edistys. [\V. Dinwiddie,
Puerto Rico"; van Middeldyk, ..History of
Puerto Rico"; S. Brau, ..Puerto Rico y su [-historia".]-] {+his-
toria".]+} E. E. K.
Portovapaus tarkoittaa erinäisille laitoksille,
virkamiehille ja seuroille myönnettyä vapautusta
yksinomaan kuljetusmaksun (porton)
suorittamisesta, vapaakirjeoikeus taas vapautusta
sekä kuljetus- että sisiliinkirjoitus- ja
vakuutusmaksuista. Ensimäiscllii vapaakirjeasetuksella
v:lta 1645 myönnettiin valtion laitoksille ja
virkamiehille maksuvapnus kirjeenvaihtoa
varten virka-asioissa, mutta ennen pitkää
väärinkäytettiin tätä erioikeutta siinä määrin, cttii se
lakkautettiin asetuksella v:lta 1668. jota ei
kuitenkaan liene noudatettu, ja lopullisesti 1673.
Mutta jo 3 vuotta myöhemmin postilaitos otti
uudelleen maksutta välittääkseen virkakirjelmiit,
joiden postiin jättämistä varten sekä
väärinkäytösten e-tilmiseksi erityiset vnpaakirjekirjat
otettiin käytäntöön 1685. Useissa asetuksissa on
a*ianomui-ia sen jälkeen varotettu
vnpaakirjeoi-keuden väärinkäyttämisestä, ja siten vähitellen
saatu räikeimmät epäkohdat poistetuiksi.
Nykyään voimassa oleva asetus portovupuudcsta ja
vapoakirjeoikeudesta »ekä näiden erioikeuksien
SG8
nojalla jätettyjen lähetysten ulkoasusta,
käsittelystä v. m. ou v:lta 1898. — Kansainvälisessä
postinvailidossa välitetään maksutta ainoastaan
eri postilaitosten virkalähetyksiä sekä sotavun
geille osoitettuja ju heidän lähettämiänsä
lähetyksiä. Th. A.
Portrait /-/rt"’/ (ransk.), muotokuva. vrt.
Po r t r e 11 i.
Portreteerata (ransk. /)ortraire). tehdä
muotokuva, valokuvata (henkilö).
Portretti (ransk. porlrait), muotokuva.
Port Royal [pölro’jt»l]. 1. ks. Kingston 6.
— 2. Saari ju erinomainen satama Yhdysvalloissa,
Etelä-Carolinan valtiossa; P. on Beaufortin
kaupungin (4.110 as. 1900) ulkosatama. Lähellä
Yhdysvaltain sotasutama kuivine telakoineen. —
P. R:n lahteen amiraali G. de Coligny’n lähettämä
Jean Ribaut 1562 perusti pian senjälkeen
hävinneen hugenotti-siirtolan.
Port Royal des Chanips /pör ruaja’l dc ,*«’/.
Pariisin läheisyydessä ollut, 1204 perustettu sis
tersiliiinen nunnaluostari. Historiallisen merki
tvksen luostari sai 17 :unellii vuosis., jolloin se
oli jansenilaisen liikkeen ahjona. Henkisesti ete
vän Jacqueline A r n a u 1 d’n (1591-1661)
johtamana se kohosi ajaksi Ranskan sivistyksen
keskukseksi. Miehet sellaiset kuin Antoine A
r-nauld ja Blaise Pascal elivät siellä toimien
kasvatuksen ja tieteen hyväksi ja taistellen yhä
leviävää jesuiittalaisuutta vastaan. V. 1653
Inno-centius X tuomitsi jansenilaisuuden ja siitä alkaen
Ludvik XIV aloitti leppymättömän sodan Port
Royalia vastaan. V. 1707 luostari julistettiin
pannaan ja 1709 se lakkautettiin. Nunnat hajoitet
tiin muihin luostareihin. vrt. Jansen, Corne
Uus. E. K-a.
Port Said, kaupunki Egyptissä,
Mensaleh-jär-ven Välimerestä erottavan kapean, puuttoman
saaren itäosassa, Suezin kanavan ja Suezista sekä
Kairosta tulevan radan pohjoispäässä; 49.884 as.
(1907), joista n. 1/, eurooppalaisia (ranskalaisia
ja kreikkalaisia). — Harvoja huomattavia
rakennuksia. Satama, joka muodostaa Suezin
kanavan pohjoisen piiiin. jakaantuu pitkien
aallonmurtajien suojaamaan ulkosatamaan (jossa F. de
Lessepsin pronssinen muistopatsas) ja
moniosaiseen sisäsatamaan; uiva telakka, vetotelakka
y. m. satamalaitteita. Kauppa (puuvillanvientiä)
ei voi kilpailla Aleksandrian kanssa. V. 1911
selvitettiin (lukuunottamatta kanavan
läpikulkuliikennettä) 3,i milj. rek.-ton. netto (josta
ulkomaisessa merenkulussa 3 milj.). — Per. 1860.
E. E. K.
Portsioni (Int. portio), osuus, ruoka-annos.
Portsmouth /pö/sma^/, 1. Kreivikunnan muo
ilostuva, lujasti linnoitettu sotasatumnkaupunki
Etelä-Englannissa. Kanaalin vnrrella,
Wight-saa-ren ja mantereen väliin jäävän Spithead-Iahden
(mainio satama) pohjois- ja Spitheadistä poh
loiseen pistäviin P. harbour-lahden (6 km pitkä.
5 km leveä, suussa vain ’/» km leveät, suurim
mat sotalaivat pääsevät sinne) itäpuolella, man
tereesta kapean salmen erottamalla Portsea is
land-snarella; 231.141 as. (1911). — Läntisessä
kaupunginosassa Portseassa ovat suuret kiinink
laivaveistilmöt (14.500 työmiestä), 14 kuivaa
telakkaa, 2 uivaa telakkaa y. m. Vastapäätä niitä.
P. harbour-lahden länsipuolella Gosportin
kaupungissa ovat laivaston muonitusvarastot. P:it
Portovapaus— Portsmouth
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
