Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portugalin Guinea - Portugalin Itä-Afrikka - Portugalin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Portugalin Guinea—Portugalin kieli ja kirjallisuus
878
Portugalin Guinea. Portugalille kuuluva
siirtomaa Länsi-Afrikassa, Atlantin valtameren
rannalla. Ranskan siirtomaa-alueiden ympäröimä:
33,900 km’, n. 820,000 as., 24 kmMlä." P. G :n
rannikko. jonka edustalla on suuri Bissagos-saaristo.
on matala, moniin lahtiin rikkoutunut.
Sisempänä maa kohoaa. Ilmasto Afrikan kuumimpia
iv :n keskilämpö -f-26°C. kylmimmän kuukauden
-f24°C, kuumimman kuukauden -|-27,»0C),
sangen epäterveellinen; ankaroita ukkossateita
tou-kok.-lokak. Joet runsasvetisiä, suupuolelta
kulkukelpoisia; suurimmat Rio Cacheo, Rio Geba,
jonka 16 km leveään suulahteen laskee Rio Grande
I. Comba. Rio Cassini. Kasvullisuus rannikon
la-guunialueella mangrovea, sisempänä mitä
rehe-vintä aarniometsää (palmuja, baobab-,
mahonki-puita, akaasioita), takamaassa paikoitellen
heinä-aroja. Eläimistö erittäin hyvin säilynyt:
elefantteja, virtahepoja, panttereita, antilooppeja,
simpansseja y. m. apinoita, krokotiileja j. n. e.
Sisämaan väestö kuuluu fulbe- ja
mandingo-kansoi-hin. rannemmalla ja saaristossa asuu lukuisia,
pikku heimoihin eristäytyneitä heimoja: nalu,
biafare, bulam, balanta, papel, manjak, bidiogo.
Enimmäkseen eteviä maanviljelijöitä, osaksi
taitavia merimiehiä ja käsityöläisiä. Ovat kaikki
melkein täydellisesti riippumattomia siirtomaan
hallituksesta. — Portugali ei siirtomaansa
kehittämiseksi ole tehnyt sanottavasti mitään;
kauppakin on suurimmaksi osaksi ranskalaisten
käsissä. Tärkeimmät vientitavarat: maapähkinät,
kumi, vaha ja norsunluu. Vientiarvo 4.i milj.
mk., tuontiarvo 6.8 milj. mk. 1911. Tärkeimmät
kauppapaikat: Bissao. Caeheo ja Bulama.
Satamiin 1909 saapui 114 alusta, kaikkiaan 130.000
rek.-ton. — Postitoimistoja 16.
sähkölennätinase-mia 6. -linjoja 161 km (1911). — Hallintoa
hoitaa kuvernööri, neuvosto rinnallaan. Pääkaupunki
Bissao. Siirtomaan tulo- ja menoarvio 1911
päättyi 1,7 milj. mk:aan. — Sotavoima: 2
komppaniaa alkuasukasjalkaväkeä. 2 tykistöosastoa.
plutoona maapoliiseja. — P. G :n seudut löysivät
portugalilaiset 1446. Alueen omistusoikeudesta
1792 syntyneen riidan Englannin kanssa
Yhdysvaltain presidentti 1870 ratkaisi Portugalin
eduksi. Raja Ranskan alueisiin määrättiin 1886.
E. E. K.
Portugalin Itä-Afrikka (myös Mo^ambique,
virall. v:sta 1891 Estado d Afriea Oriental),
Portugalille kuuluva siirtomaa Itä-Afrikassa,
Mosambikin kanavan varrella. Saksan Itä-Afrikan ja
Englannin etelä-afrikkalaisten alueiden välissä:
761.100 km’, 3,120.000 as. (arv. 1909). 3 kmMlä.
— P. I.-A :n pitkä rannikko on Mo^ambiquen
saaren pohjoispuolella korkeampaa, kallioista, pikku
saaria on paljon, etelässä rannikko on matalaa,
mangrovea kasvavaa rämettä. Sisempänä maa
kohoaa Sisä-Afrikan ylätasangoksi, pohjoisessa
enemmän (Okitika 2.280 m yi. merenp.), etelässä
vähemmän (Silindi 1.200 m yi. merenp.). -—
Ilmasto rannikolla erittäin kuuma, etelässä
epäterveellinen (malaria), sisämaan ylätasangoilla
viileämpi. terveellisempi. Sadeaika jouluk.-maalisk..
kuiva-aika toukok.-syysk. — Pääjoki Sambesi
kuljettava P. I.-A:n alueella matalilla höyryaluksilla
lukuunottamatta Ivebrassan koskia: muissa joissa
Rovuma rajajoki pohjoisessa. Lurio. Pungue.
Sabi. Limpopo) useita koskipaikkoja, —
Kasvullisuus alavammilla seuduilla ja vuorten saderin-
! teillä rehevää aarniometsää (palmuja, rannikolla
kookospalmuja, mangrovea, baobab-puita.
santeli-puita y. m.), ylätasangoilla heinäaroa ja
puistometsää. Eläimistö laji- ja vksilörikasta:
elefaut-j teja, sarvikuonoja, virtahepoja, seebroja,
autiloop-I peja, puhveleita. krokotiileja, kilpikonnia,
jättiläiskäärmeitä y. m. m. — Pää väestö
bautu-neeke-reitä (90% asukkaista), joukossa useita
kafferi-j heimoja. Eurooppalaisia oli 1909 kaikkiaan 9.000.
— Maasta, joka suureksi osaksi on erittäin
hedelmällistä, saadaan kaikkia troopillisen Afrikan
tuotteita, maapähkinöitä, sokeria, riisiä,
maissia, papuja, kahvia, kookospähkinöitä, kumia,
arvokkaita puulajeja, norsunluuta, vahaa y. m.
Karjanhoitoa harjoitetaan varsinkin sisämaan
savanneilla. Vuorissa on suuret määrät kivihiiltä ja
rautaa; kultaa kaivetaan useista kohdin.
Mani-eassa, Missalessa. Chifumbazessa. — Rautateitä
siirtomaan alueilla 1910 oli 58S km, tärkeimmät
Louren?o Marquesista Transvaaliin (Pretoriaan),
| samasta kaupungista Swazi-maahan sekiiBeirasta
Rhodesiaan (Salisburyyn) ; niitä myöten kulkee
suuri läpikulkuliikenne rannikon ja Englannin
alueitten välillä. Sambesi- ja Shiré-virroilla on
125 alusta, yhteensä 4.800 rek.-ton. —
Tärkeimmät vientitavarat: kumi, sokeri, kivihiili
(Transvaalista), vaha, kookospähkinät, norsunluu,
vuodat ja nahat, maapähkinät, karja, puuvilla, kulta,
arvoltaan 1912 kaikkiaan 34.s milj. mk. Tuonti
(puuvillatavaroita, rautateoksia. väkijuomia,
olutta, viiniä) sam. v. arvoltaan 74,s milj. mk.;
suuri osa tuoduista tavaroista, 34.7 milj. mk :n
arvosta, viedään jälleen maasta.
Läpikulku-kauppa arvoltaan 178.J milj. mk. Tärkein
kauppakaupunki Lourengo Marques; muita : Beira,
Mofambique. Chinde. Inhambane. Quilimane.
Vähittäiskauppa on hindulaisten käsissä. Satamiin
1910 saapui 1.174 alusta, vetäen yhteensä 2.» milj.
rek.-ton. — Postitoimistoja (siirtomaan hallinnon
alaisissa osissa) 233. Sähkölennätinasemia 93,
-linjoja 4.528 km (1911). — Hallinnon etunenässä
on 3 v :ksi nimitetty kenraalikuvernööri, jonka
rinnalla on 1907 muodostettu hallintoneuvosto
sekä siirtomaaneuvosto. Pääkaupunki Louren^o
Marques. Siirtomaan hallinnon alta on erotettu
kahdelle kauppakomppanialle vuokratut laajat
alueet: maan keskiosat Companhia de
Mogambi-quelle sekä pohjoisosa, Luriosta pohjoiseen.
Companhia do Nyasalle. Lisäksi Sambesi’n
kauppa-seuralla on suurilla alueilla kauppaoikeus. —
Siirtomaan tuloarvio 1911 30.s milj.. menoarvio
28.6 milj. mk. — Sotavoimaan kuuluu 2,300-4.000
miestä. — Historia. Vasco da Gama kävi P.
I.-A :n rannikolla 1498. jolloin arabialaiset olivat
maan herroina. Portugalilaiset valloittivat
Mo-eambiquen kaupungin 1507 ja etenivät 1632
Sambesi^ keski juoksulle asti. V. 1SS9 englantilaiset
valtasivat Portugalin vaatimat takamaa-alueet;
1891 sovittiin nvk. raja Englannin alueihin.
Pohjoisraja Saksan Itä-Afrikkaa vastaan oli
päätetty 1SS6 ja 1890. E. E. A".
Portugalin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Nimitys p. k., o portuguës 1. -guez [u partug^sj
laajimmassa mielessä tarkoittaa romaanilaisia
kielimuotoja, joita puhutaan melkein koko
Portugalin tasavallassa, laajoilla aloilla
Etelä-Ame-riikassa (brasilian kieli, n brasileiro), Kap
Verden saarilla ja Azoreilla. Afrikan rannikoilla
ja Itä-Intiassa — kaikki tämä on p. k :tä suppeam-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
