- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
883-884

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Portugalin kieli ja kirjallisuus - Portulakka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Portulakka - Porvari

884

A I r o f o r a il o nimisen nunnan hehkuvat
rakkauskirjeet eräälle ranskalaiselle upseerille.

Neljäs aikakausi (17 0 0-1820) toi
mu-kauaan Hanskan klassillisen kirjallisuuden
suosimisen. lioileuun „Art po<Jtique" samoinkuin
suuri joukko muita ranskalaisen kirjallisuuden
tuotteita käännettiin portugalin kielelle. Syntyi
useita kirjallisia seuroja, joista vanhimpia oli
.Xissubonin arkadia". Sen jäsenistä ovat
tunnetuimpia Correo G a r ? il o >k. 1772), sievien
Horatiuksen-tapaisten laulelmien kirjoittaja, sekä
Antonio D i u i i. joka tuli kuuluisaksi
..llys-sope" nimisellä koomillisella sankarirunollnan
(= Vihkivesivasta). Muista aikakauden
runoilijoista ovat huomattavia etenkin satiirikko N
i-colÄo Tolentino d’A 1 m e i d a,
brasilialainen elegikko Thomas Autonio G o n z a g a.
pureva ja sietämätön José Agostinho.de
Macedo sekä voltairelainen vapaudenmies.
lahjakas Manoel Bar hosu du Bocage. joka
kirjoitustensa tukia joutui tekemisiin
inkvisit-sionin kanssa.

Viides aikakausi (vista 1 820) alkaa
romantiikalla, jonka maahantuoja on A I m e i d
a-Garrett (k. 1854. ks. t.). eepikko, lyyrikko,
port. näytelmäkirjallisuuden uudistaja v. m.
Toinen romantiikan päämiehiä on Walter Scottin
tapaisten romaanien kirjoittaja, historioitsija ja
lyyrikko Alex. liereillä no (k. 1877, ks. t.).
Ensin romantikkona, sitten arkadialaisena
pai-menrunoilijana esiintyy Antonio Feliciano
de Castillio (k. 1875. ks. t.). Näillä kolmella
on sitten ollut suuri joukko seuraajia ja oppilaita,
joista mainittakoon Thomas R i b e i r o.
liikuttavien isänmaallisten runojen kirjoittaja, sekä G
o-mesde A m ori m. jonka monipuoliseen
tuotantoon kuuluu lyyrillisiä lauluja (parhaimpia:
..Cantos matutinos", ..Ephemeros"), näytelmiä
.esim, ..Odio de raca"), romaaneja y. m.
Romantikkoja ja edellämainittua Castilhoa vastaan
kääntyi nuori ..Coimbra-koulu". jonka perustajina oli
joukko vallankumouksellisiin aatteisiin
innostuneita Coimbran ylioppilaita. Ensimäisen
epäselvän käymistilan jälkeen on moni tuon
koulukunnan jäsenistä osoittautunut todella kyvykkääksi,
niin esim. viehättävien eroottisten runojen
sepittäjä Joäo de Deus, syvämielinen
pessimistinen runoilija Anthero de Q neri tai sekä
historioitsijana, runoilijana, politikoitsijana ja
mcnena muuna toiminut Theöphilo Braga
«ks. t.i. Ajan kirjallisilla suunnilla on kullakin
ollut edusta ansa Portugalin kirjallisuudessa. Niin
on esim. Zolan-tapainen naturalisti
voimukostyyli-nen E <■ a de Queiroz; ,,purnassolaisiu"
edustavat m. m. G o n f; n 1 v e s Crespo. Jo A o
Penha ja Antonio Feijö, ja symbolistien
päämies on Eugenio de Castro. [Th. Braga,
Curso da historia da litterutura portugueza"
<1886i: M. Formont, ..Mouveroent littøraire en
Portugol" (1892): C. Michaelis de Vasconcellos ja
Th. Braga, ..Geschichte der port. Litteratur"
(Gröberin „Grundriss der romunischen
Philolo-gie" II. 2: 1897); E. Gigus. ,,Portugali", jossa
myös kiriallisuusviittaiiksia (Yleinen
kirjallisuuden historia. II).] E. il.

Portulakkn (1’ortulncn olcraceo),
Portulaca-rtae-\icirnoon kuuluva, 1-vuotinen, rento, runsaasti
ha.ii-ova, n. 1-3 dm korkea, mehevävurtinen, kalju
ruoho. Lehdet cvat möyheitä. vastapuikeita, viii- I

Poriulakk».

reitä tai toisilla laaduilla kelluhkoja: kukut
pienii. kellanvihreiit. Kotoisin Länsi-llimnlajan ja
Etelä-Venäjän
välisistä seuduista.
Oli jo vanhoina
ui-koinu käytännössä

pinnattikasvina
F.telii-Aasian ja
-Euroopan
kansoilla. Pohjois-Eu-rooppaan. meillekin. se tuli
1600-luvullu. Meillä sen

viljelys on nykyisin hyvin vähissä, mutta vielä
1800-luvun keskipalkoilla se oli aivan
yleinen. Lehtiä ia nuoria versoja käytetään paitsi
pinaatiksi myös salaatiksi ja pikkelsiksi. Vaatii
aurinkoista, mutta kosteaa maata. — Toisia
p.-lajeja viljellään kukkatarhoissa kauniskukkaisina
koristekasveina, meillä hyvin harvoin. K. L.

Portunal 1-ä’lJ. mus., urkuäiinikerta, jonka
äänen sävy ou huilun ja klarinetin keskivaiheilla.

/. K.

Portunus /pörtü’-/, muinais-it. sisäänkäytävän
1. oven henki 1. jumala, myöh. sataman (lat.
por-tus) haltia, jolla Roomassa Tiberin rannalla oli
temppeli. P. kuvattiin avain kädessään. E. ll-l.

Portus (lat.), satama.

Portviini, tummanpunainen, vitkeviinpuoleinen
(n. 20% alkoholia) portugalilainen viinilaji,
saanut nimensä Oporton kaupungista. Valkea p. ou
vielä voimakkaampaa.

Portööri (ransk. portcur = kantaja),
läkkipellistä tehty kasvienkerääjän kosvisiiiliö;
ruuan-kuljetuslaite, jossa eri ruokalajeja sisältävät
astiat sopivat päällekkäin toinen toisensa kanneksi.

Porvari (ruots. borgure, saks. Riirger, ransk.
bourgcois). 1. Alkuansa kaupan tai
käsityöammatin harjoittaja kaupungissa, joskus myös
kaupunkilainen yleensä. — 2. Uudenaikainen
talousihminen: sosialistien kielenkäytössä = kapitalisti tai
yleensä jokainen, joka ei kuulu työväenluokkaan.

Porvaristo, joko jonkun kaupungin kaikki
porvarit tai joskus myös = p o r v a r i s s ä ä t y,
minkä nimisen valtiosäädyn jonkun maan
kaikkien kaupunkien porvarit säätyjen olemassaolon
aikana muodostivat ja joka erosi
talonpoikaissiiä-dystä sen puolesta, että sen jäsenet asuivat
kaupungeissa, aatclis- ja pappissäädystä siinä, että
sillä ei ollut erioikeuksia.

Porvarissiiäty sai alkunsa keskiajan
kaupungeissa erilaisista, osittain vapaista osittain
epävapaista. aineksista. Kaupunkilaiselinkeinojen,
kaupan ja teollisuuden, vilkastuessa kohosi p:ien
merkitys, varsinkin ristiretkien ajoilta lähtien.
Kaupungit vapautuivat läänitysherrain vallasta
ja Italiassa ja Saksassa useat niistä pääsivät
aivan itsenäiseen asemaan; muissakin maissa
kaupunkien p:t tosin saavuttivat persoonallisen
vapauden ja jonkun verran kunnallista
itsehallintoa. mutta joutuivat samalla kuningasvollastu
riippuvaisiksi. P:cista hallitsijoilla oli paras
tukensa, kun he toimivat rauhan ja järjestyksen
aikaansaamiseksi, porvarien puoleen heidän
täytyi kiiäntvil kun he tarvitsivat varoja yhä
kasvavien valtiollisten tehtäviensä suorittamiseksi.
Tästä johtui että p:eita ruvettiin aateliston ja
papiston lisäksi kutsumaan
valtakunnankokouk-siin. Näissä kokouksissa porvarissääty ei kui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:06 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0478.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free