Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoo (Borgå)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
887
Porvoo
890
Vanhan ritntihuoneen tori.
Taustassa ’tuomiokirkko ja (vas.) linnamiiki.
välityksellä. — Tullikamarin kanto oli
1913 Smk. 357,221:—; satamamaksuja oli Smk.
33,284 :—. — Ulkomaisiin satamiin lähteviä
rahtialuksia oli 1913 yht. 203, niistä 80
höyrylaivaa; tonniluku oli 67.4S9. Porvoolaisten
omistamia ulkomaan satamissa käyviä aluksia on
nykyään vain yksi, Helsingissä käyviä
vuorolaivoja kaksi. — Ruotsilla. Norjalla, Tanskalla,
Alankomailla ja Portugalilla on P:ssa
sijaiskon-sulit, Saksalla, Ranskalla. Englannilla ja
Espanjalla konsuliasiamiehet. —- Keravan-P:u 33.is
km:n pituinen rautatie rakennettiin 1875,
ollen neljäs Suomen rautateistä. Alkuaikana tämä
porvoolaisten liikemiesten omistama rautatie
tuotti tappiota, joten yhtiö teki vararikon;
kaupunki ei käyttänyt tilaisuutta radan
lunastamiseen, vaan salli sen 400,000 mk:sta joutua
muutamien rahamiesten perustamalle o.-y.lle, jolle
oston mukana siirtyi oikeus kantaa kaupungilta
sen liike-elämää tuntuvasti rasittavaa vuotuista
avustusta. Vasta viime vuosina on mainitusta
rasituksesta vapauduttu. — P:n merkitys
teollisuus kaupunkina ei ole varsin suuri. Paitsi
kaupungin alueen ulkopuolella olevia
sahalaitoksia on P :ssa seuraavat teollisuuslaitokset:
Werner Söderström o.-y :n kirjapaino ja sitomo,
4 pienempää kirjapainoa, P:n konepaja, P:n
veneveistämö, P:n hevosenkenkätelidas, P:n
olkihattutehdas. Suomalainen lelupaja,
P:ukra-vattitehdas, Suomen kultalistatehdas sekä P:n
olutpanimo ja Kiiala o.-y:n viinatehdas. —
Seuraavilla kauppapankeilla on P:ssa
haarakonttorit: Yhdyspankilla. Kansallis osakepankilla.
Pohjoismaiden osakepankilla ja
Landmannaban-kenilla. P:n säästöpankki on maamme
suurimpia, per. 1S42; siihen talletettuja varoja oli v:n
1913 lopussa Smk. 8,804.933:77, pankin omat
varat olivat Smk. 1,223,519:12.
P:n kunnallista elämää on kauan
painostanut tulolähteiden vähyys. Vasta 1910-luvulla,
varsinkin rautatierasituksesta vapauduttua,
ryhdyttiin suurempiin yrityksiin: ostettiin
yksityisen yhtiön perustama sähkölaitos, jonka
kirjanpitoarvo v:n 1913 lopussa oli Smk. 481.658:—,
perustettiin kunnallinen vesijohtolaitos, jonka
johtojen pituus v:n 1913 lopussa oli 13.040 m ja
vedenkulutus n. 36,000 m3, ja toteutettiin kauan
kaivattu kulkuväylän syventäminen, josta
menoja oli Smk. 249.673: — (siitä valtioapua Smk.
100,000:—). — Kaupungin tuloista olivat 1913
tärkeimmät: satama- ja tuulaakimaksut Smk.
33,480:—, metsätulot Smk. 32.647:—, valtioapu
Smk. 28,856:—, viljelysmaiden vuokrat Smk.
IS,506:—, maatilojen vuokrat Smk. 12,532:—,
sähkölaitoksen voitto Smk. 11,033:—. Yhteensä
oli tuloja Smk. 229,17S:—, jonka lisäksi
taksoi-tettiin verovelvollisilta Smk. 138.057 : —.
Verolle-pantuja tuloja oli yhteensä 2,584.000:—. —
Menoeristä olivat tärkeimpiä: opetus- ja
sivistyslaitokset Smk. 78,338:—, yleiset työt Smk. 41,90*0:—,
velkojen korot ja kuoletukset Smk. 40,636:—,
köyhäinhoito Smk. 36,957:—, virastot Smk.
23,035:—, kunnallishallinto Smk. 18,623:—,
katuvalaistus (sähköllä) Smk. 12,250 :—,
palosuo-jelus Smk. 9.861: —, terveydenhoito Smk.
9,391:— (kaupungin sairaala on yksityisen
yhdistyksen kannattama), poliisilaitos Smk.
S,492 : —. Sitäpaitsi suoritettiin lainavaroilla
loppuun seuraavat yleiset työt: kulkuväylän
syventäminen, sähkölaitoksen laajentaminen ja
vesijohtotyöt. — Kaupungin velat olivat 1913
lopussa Smk. 1,118,800:-—, enimmäkseen
tilapäisiä pankkilainoja. Kaupungin
omaisuuteen kuuluvat m. m.: Näse, Hattula ja
Horn-hattula nimiset maatilat; Tarmolan huvila-alue,
Svinön saari, Hammarsin lastauspaikka; metsiä
ja peltomaita; taloja ja tontteja kaupungin
sisällä; sähkö- ja vesijohtolaitos. Näiden yhteinen
arvo oli kaupungin inventaarion mukaan 1913
lopussa Smk. 2,028,737 :23. — Kaupungin hoidossa
oli samaan aikaan 33 rahastoa, joiden
yhteinen summa oli Smk. 906.354:—. Suurimmat
olivat Oskar Simolinin testamenttirahasto Smk.
298,350:—, anniskeluyhtiön voittovarojen
rahasto Smk. 91,425:—, ennen 1875 säästettyjen
varojen rahasto Smk. 90,000:—, Joh. Askolinin
rahasto kirjastotaloa varten Smk. 50,794: — y. m.
P:ssa sijaitsevat seuraavat koulut: ruots.
lyseo, 1872 yhdistetty entisestä ylemmästä
alkeiskoulusta ja lukiosta, oppilasluku syksyllä 1913
134; suom. yhteiskoulu, avattu 1895, yksityisen
yhdistyksen kannattama, oppilasluku 150; ruots.
yksityinen tyttökoulu, oppilasluku 115;
yhteiskoulun valmistava koulu, oppilasluku 17; ruots.
valmistava koulu, oppilasluku 44; ruots.
kuuro-mykkäinkoulu, maamme ensimäinen, kuuromykän
K. O. Malmin perustama 1846, v:sta 1863 valtion
omistama, oppilasluku 50; ruots. kansanopisto,
maamme ensimäinen, prof. J. E. Strömborgin
aloitteesta per. 1889, oppilasluku keskimäärin 30;
P:n naisopisto, neiti Edith Bergholmin
perustama 1912, oppilasluku 63; käsityö- ja
kutoma-koulut, yksityisen yhdistyksen kannattamat,
oppilasluku 42; ammattikoulu kansakoulusta
päässeitä varten, kaupungin ylläpitämä,
oppilasluku 27; kansakouluissa yhteensä 17 luok-
Werner Söderström osakeyhtiön liiketalo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
