- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoo (Borgå)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

891

Porvoo

ka.i IS opettajaa. 62S oppilasta, niistä 362 ruots.
ja 206 suom. — Kirjastoja: kaupuugin
kirjasto ja lukusali, niiss.i 3.900 ruots. ja 1.900 suom.
kirjaa: ruots. kirjoja lainattiin 12,209 ja
suomalaisia 7.04$: lyseon kirjasto, maamme suurimpia,
sisältää yli 1S.000 nid.; P:n suomalaisten,
Porvoon raittiusseuran ja Arl>etets vännerien
kir-ja-tot. — Museo. 1893 perustetun
museoyhdis-ty k sen |ierustama ja kannattama. Yhdisty
k-sii: Ruots. klubi, kauppiasyhdistys. P:n
suomalaiset. P:n suom. seura, työväenyhdistys,
Arbe-tets vänner. vapaaehtoinen palokunta,
museoyhdistys. teatteriyhdistys. P:u raittiusseura ja
Borgi nykterhetsvänner. rouvasväenyhdistys,
kaupunkilähetys. sairaalayhdistys,
lastenkotiyhdis-tys, kuuromykkäin avustusyhdistvs,
eläinsuo-jelusseura, raamattuseura, kasvatusopillinen
yhdistys, käsityö- ja tehdasyhdistys, yhdistys
käsiteollisuuden edistämiseksi, y. m. — P:n
knup-piasyhdistyksen telefoniyhtiöllä oli 1914 497
puhelinta kaupungissa ja P:n pitäjässä, sekä
suoranainen yhteys Askolaan, Pukkilaan ja
Pornaisiin. — Sanomalehtiä: ..Borg&bladet",
..Uusimaa". ..Työläinen".

Historia. P:n-joen suuseutu on ollut vanha
kauppapaikka, kuten sellaiset nimet kuin
Saksa-niemi ja Kaupas sekä vanha perintätieto
ilmaisevat. Täältä lähti Hämeeseen vanha polku,
sittemmin valtamaantie. Täten syntyneen
asutuksen suojaamiseksi merirosvoukselta näkyy
syntyneen P:n vanha Linnamäki, joka on ollut
olemassa ainakin jo 1200-luvulla. P:n seurakunta
mainitaan asiakirjoissa ensi kerran 1327.
Kaupunkina P. mainitaan ensi kerran 1383, mutta
se lienee saanut oikeudet jo 1347 Maunu
Eerikinpojan käydessä Suomessa. Pormestarin ja
raadin olemassaolo mainitaan 1424. Porvaristo oli
nimistä päättäen suureksi osaksi saksalaista; sen
luivoja kulki Itämeren satamissa ja Tallinnassa
ja sen kauppakojut olivat tuttuja Hämeen ja
itäisen Uudenmaan markkinoilla. Edistystä
keskeyttivät m. m. 1508, 1571, 1577 ja 1590 ensin
tanskalaisten ja sitten venäläisten ryöstöt, mutta ne
olivat tilapäisiä ja kaupunki nousi aina tuhasta.
Vaikeampia kestää olivat hallituksen
ristiriitaiset määräykset. Niinpä 1550 Kustaa \ aasa käski
P.n porvarit muuttamuan vastaperustettuun
Helsinkiin: määräystä toteltiinkin. ja P. jäi autioksi.
Mutta kauaa ei kestänyt ennenkuin asutus palasi
P:een, ja 1579 saatiin Juhanalta etuoikeudet
takaisin. Sigismund poisti ne 1594. mutta Kaarle IX
palautti ne uudelleen 1002. Voimakkaasti P.
kilpaili Helsingin kanssa 1014 v :een asti, mutta

Museo.

-.illoin yhtäkkiä kiellettiin tapulioikeudet P:lta
v. m. kaupungeilta. P. jäi nyt melkein koko
miau tallinnalaisista riippuvaksi. Vihdoin 16:>9
Pietari Brahe kehoitti porvoolaisia muuttamaan
Helsinkiin, joka 1040 siirrettiin nykyiseen paik
kaansa, ja kielsi kaupungilta oikeuden
kaupankäyntiin yksinpii Tallinnankin kanssa. Mutta ei
tämäkään määräys kukistanut P:n kilpailu
kykyä, sillii asukkaat pysyivät alallaan, viljeli
viit kaupungin peltomaita ja saattoivat suurelln
tarmolla harjoittaa laajaa sisämaaukauppaa hei
-inkiläisten kiusaksi. Lakkaamattomiin
anonuik–iinsa kauppaoikeuksiensa laajentamiseksi P:n
porvarit saivat yli sadan v:n kuluessa joka kerta
kieltävät vastaukset, kunnes vihdoin vapauden
aika heille myönsi oikeuden kaupankäyntiin
valtakunnan ja määrätyillä ehdoilla kaikissa Itämeren
ia Suomen satamissa (1705). Sillävälin P. oli
perinpohjin hävitetty 1708, jolloin venäläisestä
laivastosta mailiinnoussut joukkue poltti ja ryösti
sen. Väestö kyllii palasi takaisin ja kesti jo 1710
ruttotaudinkin, joka tappoi 052 henkeä, mutta
kun venäläiset 1713 uudelleen ryöstivät uudes
taansyntyneen hökkelikaupungin, pakenivat
porvarit Ruotsin puolelle, josta palasivat vasta
rauhan synnyttyä. Uudenkaupungin rauhassa Suomi
menetti Viipurin; siellä sijainnut
piispanistuin siirrettiin 1723 Pieen. joka sai sen seura
laiseksi lukionkin. Tiimiin vuosisadan kuluessa
P. kärsi vielä kerran (1700) tulipalon, joka
hävitti kaupungin parhaat osat. mutta osaksi
yleisillä varoilla saatiin kaupunki taas nousemaan
entistä ehompana. 1800-luvun alussa kaupunki oli
vaurastunut ja hyvin rakennettu, joten se 1809
kelpasi historiallisen merkkitapahtuman paikaksi
(ks. Porvoon valtiopäivät). — 19:nnella
vuosia. P. saavutti toisenkin kuuluisuuden J. L.
Runebergin kotikaupunkina 1837-77. — V. 1830
P:n porvarit saavuttivat vihdoin toivomustensa
määrän: täydelliset tapulioikeudet. ja nyt alkoi
kaupungin kukoistuskausi. Omilla aluksilla
kuljetettiin Pietariin voita ja puuvillakankaita.
Tukholmaan ruista, kauraa, pellavaa, talia, nah
koja. kuminoita y. m.. Englantiin ja Espanjaan
puutavaraa kauppiaiden omista sahalaitoksista.
Itämainen sota tuotti merenkululle suuria va
hinkoja. mutta senjitlkeen liikenne taas kohosi.
V. 1857 oli kaupunkilaisilla 15 purjelaivaa, 1870 18.
1875 niiden mäiirii oli suurimmillaan: 23. V. 1865
oli vienti Smk. 283,720:— ja tuonti Smk.
2,338.382:— ja v. 1872 vienti Smk. 912,267:—
ja tuonti Smk. 3.353.888:—. Senjälkeen ovat
uudet rautatiet ohjanneet sisämaan liikettä osaksi
muuanne, ju P. on siitä kärsinyt. — Ensimäinen
höyrylaivayhteys Helsinkiin saatiin aikaan 1838.
ensimäinen kirjapaino perust. 1829. ja ensimäinen
sanomalehti, BorgA tidning, syntyi 1838. Ensimäi
set koulut knnsanlupsia varten syntyivät 1830
ja 1840-luvuilla. mutta varsinainen kansakoulu
sai alkunsa 1809. [Torsteu Hartman, „Borgft
-tads historia".] J. J-i.

2. P:n seurakunta, keisarillinen, Porvoon
hiippak.. Porvoon tuomiorovastik.,
yhdistettyni a a- ja kaupunkiseurakunta, per. 1200
nvulla. oma khra ainakin jo 1327: 1352
maini-tuan P. yhtenä Suomen 10:stä hallintopitäjästä,
ja siihen omisti 1351-1428 patronauttioikeuden
Paadisten luostari Virossa. P :n s :aan ovat kappe
leina kuuluneet seuraavat nykyjään itsenäiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:09 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0482.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free