- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
893-894

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoo (Borgå) - Porvoon hiippakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

893

khrakunnat: Sipoo. Pernaja, Mäntsälä, Askola.
Pukkila ja Pornainen. Seurakuntaa hoitaa khra
(tuomiorovasti) ja 2 kappalaista, joista toinen
kaupungissa, toinen maaseurakunnassa. —
Kirkkoja 2, tuomiokirkko ja P:n suomalaisten kirkko.
Tuomiokirkko rak. harmaasta kivestä 1414
..Hengellisen äitimme Marian" nimikoksi: kun
piispanistuin 1723 oli siirretty Viipurista
Porvooseen. julistettiin 1726 kirkko
,.tuomiokirkoksi"; kirkossa pidetään suom.
jumalanpalveluksia ainoastaan papinvihkiäisten yhteydessä.
P:n suomalaisten kirkko (tuomiokirkon
vieressä) rak. puusta 1739-47. h. Il-nen.

3. P:n maalaiskunta, Uudenmaan 1.,
Helsingin kililak., P:n nimismiesp.; pinta-ala
635,i kins, josta viljeltyä maata (1910) 15,771 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1,042 ha,
puutarha-ala 52,«7 ha, viljaakasvavaa kaskimaata 32,«o ha).
Manttaalimäärä 202,i86«, talonsavuja 503,
torpan-savuja 130 ja muita savuja 2.391 (1907): 15,854
as. (1913), joista suomenkielisiä 3,054; 3,351
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
1,761 :llä. teollisuus 781:llä (19011. 1,605 hevosta,
6.327 nautaa (1911). — Kansakouluja 32 (1914),
joista 25 ruotsinkielistä. 6 suomenkielistä ja
1 kaksikielinen. Kunnanlääkäri, kunnansairaala,
keuhkotautiparantola (per. kauppaneuvoksetar
Rosa Askolinin lahjoittamilla varoilla). —
Teollisuuslaitoksia : Tolkkisten höyrysaha, tiilitehdas
ja selluloosatehdas, P:n höyrysaha, Hattulan
höyrysaha, P :n hevoskenkätehdas ; Kallolan mylly,
Ilolan höyrysaha, puusepäntehdas ja mylly,
Tjus-terbyn voimakeskusasema ja mylly,
Norrveckos-ken voimakeskusasema ja mylly, Hinthaaran,
Finnbyn ja Ilolan nahkuritehdas, Brasaksen
turvepehkutehdas; Kiialan väkiviinapolttimo. —
Kauppalaivastoon kuului 1910 65 purjealusta
(yht. 2.165 netto rek.-ton.).-— Vanhoja kartanoita :
Gammelbacka, Kiiala, Haikko. Ilola (Illby).
Jak-karila, Sannäs, Kullå. Bergstad, Treksilii
(Dregs-by), Kroksnäs, Storgård, Strömsberg, Kallola,
Molnby, Näse, Boe, Pirlahti, Stensböle, Eriksdal.
Vanhamoisio y. m. m. — P:n kunnan piirissä ovat
P:n, Hindhårin ja Andersbölen rautatieasemat.
— P :n maalaiskunta muodostaa kaupungin kanssa
yhdistetyn maa- ja
kaupunkiseurakunnan. — P:n pitäjään ovat aikoinaan
kuuluneet Sipoo, Pernaja, Mäntsälä, Askola,
Pukkila ja Pornainen. L. Il-nen.

Por.voon hiippakunta käsittää Uudenmaan ja
Hämeen läänit, sekä Vaasan läänistä Laukaan
kihlakunnan kokonaan ynnä Keuruun,
Pihlajaveden, Multian, Virtain ja Atsärin pitäjät
Kuortaneen kihlakuntaa: sen pinta-ala (maatat on
41,913,8 km1. P:n hiippakuntaan kuuluu 14
rovastikuntaa, nimittäin: Porvoon
tuomiorovasti-kunta. Helsingin, Tuusulan. Iitin. Hollolan.
Jyväskylän. Saarijärven, Ruoveden, Oriveden,
Tampereen. Hämeenlinnan. Tammelan, Lohjan ja
Raaseporin rovastikunnat: näissä on yhteensä 111
emäkirkkoa, 10 kappelia (siinä luvussa Porvoon
maaseurakunta) ja 1 tehtaanseurakunta (1914).
Koko hiippakunnan väkiluku oli 1911 849,941
henkeä, joka tekee 20.a 1 :tä km!:iä kohti. —
Porvoon hiippakunnaksi on Suomen toista
hiippakuntaa nimitetty senjälkeen kuin 1723
(hallituksen määräyksellä 30 p :ltä syysk. sam. v.)
Porvoo määrättiin toisen hiippakunnan
piispanistuimen paikaksi, jona siihen saakka oli toisen

K94

hiippakunnan perustamisesta (1554) alkaen ollut
Viipuri, joka nyt ynnä suuri osa sen
hiippakuntaa oli Uudenkaupungin rauhanteossa (1721)
joutunut Venäjän haltuun. Ensimäinen konsistorin
istunto Porvoossa pidettiin 24 p. syysk. 1724.
P. h :aan kuuluviksi tulivat v:sta 1812 alkaen
silloin Suomeen liitetyt osat maata
(„Vanlia-Suomi"), jotka Uudenkaupungin ja Turun
rauhanteoissa (1721 ja 1743) olivat joutuneet
Venäjän haltuun ja muodostaneet Viipurin ja
Haminan hiippakunnat (ne nyt samalla lakkautettiin).
V. 1851 Kuopion hiippakuntaa perustettaessa
siirrettiin siihen P. h:sta Kuopion lääniin
kuuluvat osat Savoa ja Karjalaa; v. 1897 jäljellä
olevatkin osat näitä maakuntia (1. toisin sanoen
Viipurin ja Mikkelin läänit) erotettiin P. h :sta,
tullen muodostamaan pääosan uutta Savonlinnan
hiippakuntaa, jonka jälkeen hiippakuntain
aluejaot ovat pysyneet nykyisellään. P. h:n piispoina
ovat olleet: Johannes Gezelius „Nepos" (1721-33)
Taneli Juslenius (1734-42), Johan
Nylander(1745-61), Gabriel Fortelius (1762-88), Paul Krogius
(1789-92), Zakarias C\’gnæus vanhempi
(1792-1809), M. J. Alopæus’ (1809-18), Zakarias
Cyg-næus nuorempi (1819-20), J. Molander (1821-37),
K. G. Ottelin (1838-64), Fr. L. Schauman
(1865-77), A. J. Hornborg (1879-83), J. V. Johnsson
(1884), K II. Alopæus (1885-92), H. Råbergh
(v :sta 1892). L. Il-nen.

Porvoon höyrysaha (Borgå ångsåg), Por
voon ulkosatamassa, ’/a penink. Porvoosta
lounaiseen Kaunissaarella. Sen perusti 1870
kauppaneuvos August Eklöf, se paloi 1890. rak. sam. v.
uudestaan, käsittää nyk. 6 raamia; lisäksi
siihen kuuluu höyrykuivaamo,
höyrypuusepänteh-das, höyläämö y. m. Valmistus (1880 5,000
stan-derttia," arvoltaan 700.000 mk.; 1900 10.000
stand., 1.800,000 mk.) 1913 14.600 stand.,
arvoltaan 2.750.000 mk.; siitä vietiin ulkomaille
12,300 stand., arvoltaan 2,300,000 mk. Työväestö
350 henkeä; n. 1/5 asuu yhtiön huoneistoissa, loput
enimmäkseen omissa. Yhtiön perustama
sairaus-apukassa. kirjasto, ylempi 2-kieIinen kansakoulu.
— V. 1910 P. h. siirtyi sam. v. perustetulle
Aug. Eklöf a.-b :lle (osakepääoma 2,000.000
mk., vararahasto 350,000 mk.; johtokunnan
muodostaa 3 Eklöf-suvun jäsentä), samoinkuin kaikki
muutkin A. Eklöfin perustamat ja omistamat
laitokset: Tolkin saha, tiilitehdas ja
selluloosatehdas, Hämeenlinnan, Muroleen, Kannuksen.
Siestarjoen Kuokkalan sahat, Porvoon
hevosen-kenkätehdas (per. 1895) (valmistusarvo n. 250,000
mk.) ja lisäksi n. 35.000 ha maata. Kaikkien
sahojen vienti on n. 30,000 stand., joten yhtiö on
Suomen suurimpia puutavaraliikkeitä. Työväestö
kaikkiaan n. 1.000 henkeä, talvisaikaan 5,000.—
Selluloosatehtaasta ks. Porvoon
selluloosatehdas. E. E. K.

Porvoonjoki (ruots. Borgå å) alkaa
Salpausselän etelärinteiltä, tekee mutkan Lahden
eteläpuolisten seutujen kautta, virtaa sitten
etelää kohti viljavien taajaanasuttujen seutujen
kautta, laskee Porvoon kaupungin ohitse
mereen ; pit. n. 120 km. Koskia runsaasti, joista
alin n. 7 km yläpuolella Porvoon
kaupunkia: sen alle voidaan jokea pikku laivoilla
kulkea.

Huomattavimmat kosket (Hydrografisen
toi-i miston julkaiseman koskiluettelon mukaan) :

Porvoon hiippakunta—Porvoonjoki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0483.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free