Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoon valtiopäivät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Poröösi—Posen
kuuliatsuudenvala. minkä säädyt tekivät, olivat
molemmin puoliu velvoittavia ja tulivat Suomen
ja Venäjän valtio-oikeudellisen suhteen
perustaksi. Haminan rauhasopiuiuksecn ei otettu
Venäjin valtuutetun Ruuijuutsovin tahdosta
muunlaista Suomen ja Venäjän suhdetta koskevaa
määräystä kuin viittaus Porvoon valtiopäivien
tapahtumiin, koska tämä suhde oli hänen
mieleltään sisäinen asia, jonka keisari oli jo
valtiopäivillä järjestänyt. Myöskin siinä ovat P. v.
erikoisemmin huomattavat, että niillä
suoritettiin tärkeimmät järjestämistoimista. joita maan
uusi valtiollinen asema vaati, ja laskettiin
perusta vastaiselle kehitykselle. [Säätyjen
pöytäkirjat i..Skrifter utgifna uf Svenska
litterntur-Ȋllskapet i Finland").] K. IV. K.
Poroosi ikreik. poros = kauttakulku),
huokoinen.
Posada /-»a’-/ (esp.), ravintola, majatalo. —
Posadero /-<"’-/. majatalonisäntä.
Posadas. Misionesin pääkaupunki. ks. M i s i
o-n es.
Posadnikka (ven.) ks. Novgorod. historia.
Posadowsky Wehner [do’vulci vënarj. Artur
von is. 1845), kreivi, preussil. valtiomies, toimi
\ -ta 1873 hallinnollisena virkamiehenä, oli
1882-85 Preussin cdustajakamarin jäsenenä; tuli 1893
valtakunnan raha- ja verokamarin
valtiosihteeriksi. oli 1897-1907 sisäasiainministerinä osoittaen
tässä toimessa suurta kykyä, m. ro. vv. 1904-05
kauppasopimuksia valmistettaessa. J. F.
Pose [pöt] (ransk., < poser = asettaa), usemu,
asento.
Poseidon f-e’idim), kreik. kansanuskossa
meren jumula. Kronoksen ja Rheun poika. P:n aseina
kreik. uskonnossa ja mytologiassa on omituisen
epäselvä. L*sent piirteet viittaavat siihen, ettei
hän alkuaan ollut meren jumala; eräissä
sisämaan kaupungeissa P:ia palveltiin
hevosjuma-lana; toisaalla hän esiintyy myrskyn tuottajana,
mutta myös kasvullisuuden edistäjänä; hänen
tavallisimpia lisänimiään oli ..muanjärisyttäjä".
Pääasiallisesti häntil kuitenkin palveltiin meren
herrana, jonka aseena ja tunnusmerkkinä oli
kolmi-kilrki. jolla hän meret mvlleröi. P n tärkeimmät
palveluspaikat olivat meren rannalla olevat
seudut. kuten Korinthos, Isthmos y. m. Hänen
kunniakseen vietettiin isthmolaiset kilpailut.
Tarustossa P:n asuntona on palatsi meren pohjassa;
hänen puolisonaan on Amphitrite; hänen
jälke-läisiään ovat erilaiset merihirviöt, ja myös
kykloopit, joilla ei ollut meren kanssa mitään
tekemistä. Attikan omistuksesta kerrotaan hänen
taistelleen Athenen kanssa, mutta joutuneen
tappiolle. Taitee–a P:n kuva ei ole erikoisen
selväksi kiteytynyt ; tyyppi on parausta päästä
Ini-nattu Zeuksesta, ainoastaan lisäämällä
kolmi-kärki y. m. attribuutteja. Roomalaisessa
uskonnossa P :ia vastasi Neptunus. L. T.
Poseidonia \-dim\a]. muin. kaupunki
Etelä-Italin–i. I.nk.i n ia n länsirannikolla, Syhariin
perustama O nnella vuosis. e. Kr. Edullisen
kauppa-aneinansa vuoksi P. nopeasti kohosi huomattavaan
kukoistukseen, josta rauniot vielä todistavat.
Alussa 4 :ttä vuoni», e. Kr. lukaanit sen
valloittivat ja antoivat -iIlo nimen Paiston (Pastum).
P:n merkitys aleni huomattavasti eikä kyennyt
nousemaan »enkään jälkeen kuin roomalaiset
3:nnella vuosin, olivat ottaneet sen haltuunsa.
Saraseenit hävittivät sen 9:nnellii vuosis. j. Kr.,
normannit uudelleen ll:unellä vuosis. l’;ii
kohdalla säilyneistä raunioista ovat huomattavimmat
varsin hyvin säilyneet Poseidonin ja Demeterin
temppelit, joista edellinen on pnruiteu säilynyt
esimerkki vanhemmasta doorilaisesta
rukennus-t\ viistä. I. T.
Posen IfKKin] (puol. Poznari). 1. Provinssi
Preussin itäosassa, Venäjän rajalla; 28.992 km’,
2,099,831 a». (1910; 72 kmMlii). joista 60,t%
puolalaisia, 38,ir; saksalaisia, 67,j%
roomal.-katolisia, 30.«% protestantteja, l.i% juutalaisia.—
Pinnanmuodostukseltaan P. kuuluu
Pohjois-Snk-san alankomaahan, pohjoisessa kohoten
Pohjois-Saksan mnanseläksi (Eiehbergessä 194 m yi.
me-renp.l, etelässä Brnndenburgilais-Sleesialaiseksi
mnanseläksi (Östra gorassa 247 m yi. merenp.).
Pieuiii järviä on paljon, niinikään riimeseutuja,
joista suurin nyk. kuivattu Obrabruch (40 km
pitkä. 8 km leveä) Warthen ja Oderin viilissli.
Joet (joita toisiinsa monet kanavat yhdistävät)
laskevat Oderiin (Netze ja Warthe) ja Veikseliin
(Brahe), joka lyhyellä matkaa muodostaa P:n
itärajan. — Ilmasto mantereinen, talvet koleat. —
Taloudellista kehitystä hidastuttavat huonot
maanomistusolot (suurtilallisilla on melkein kaikki
maa) sekä saks. viranomaisten harjoittama puol.
kansallisuuden sortaminen (1886 muodostettu
An-siedelungskommission, jolle 1888-1906 on annettu
käytettäväksi 560 milj. mk., koettaa hankkia puol.
maata saks. uutisasukkaille). Pääelinkeinona on
maanviljelys; 1900 oli peltoa ja puutarhaa 63%,
niittyä ja laidunmaata 11.»%, metsää (havupuita;
Netzen ja Warthen seuduilla) 19.»% maan pinta
alasta. Maanviljelys tuottaa ruista l,n milj.
(enemmän kuin missään muussa Preussin
provinssissa tai Saksan valtiossa), kauraa O.n milj.,
ohraa 0.,« milj., vehnää O.u milj., perunoita 4.n
milj. ton. (1912), sokerijuurikkaita, humaloita,
tupakkaa, vähän viiniä. Nautakarjaa oli 1912
909,700, hevosia 298,000, sikoja 1.113,200,
lam-pnita ja vuohin 421.500, siipikarjaa 3,561,500 kpl.
— Vuorityö tuottaa suolaa ja ruskohiiltä.
Teollisuutta edustavat sokeritehtaat, viinapolttimot,
olutpanimot, myllyt, konepajat ja tupakkatehtaat.
— Knuppa käsittää etupäässä maataloustuotteita.
Sitä edistävät joet ju kanavat sekä 2,719 km
nor-maaliraiteisia pääratoja ja 846 km paikallisia ja
kaupunkiratoja (1911). — Hallinnollisesti P.
jaetaan P:n ja Brombergin hnllitusalueisiin.
Pääkaupunki P. 2. — Saksan valtiopäiville P.
lähettää 15, Preussin edustajakamariin 29 jäsentä. —
Vaakuna: hopeisella pohjalla kruunattu, mustu
kotkn. jonka rinnnssa Puolan vaakuna. —
Historia. Varhaisemmasta historiasta ks. Puola.
Puolan jaoissa 1772 ja 1793 P. joutui Preussille.
1807-15 P. kuului Varsovan suurherttuakuntaan,
yhdistettiin jälleen viimemain. v. vähän
pienennettynä Preussiin. P:n historia 1800-luvun
jälkipuoliskolta asti on ollut kiivasta ja voitokasta
kansallisuustaistelua Preussin hallituksen
harjoittaman saksalaistuttamispolitiikkna vastaan. —
2. Edellämainitun provinssin lujasti linnoitettu
pääkaupunki keskellä provinssia monen radan
risteyksessä, kuljettuvan Warthen rannnlla
Bog-dunku ja Zybina nimisten lisiljokien suussa;
156.691 as. (1910; 1905 136.808 as., joista 78.309
puolalaista. 58.552 saksalaista). — P. jakaantuu
vanhaan kaupunkiin, saksalaisten rakentamaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
