Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Posliinipainos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
905
Laudien (1891-94), Deininger (1892), Henriques
(1894), F. S. Meyer (1900).] ü-o W.
Posliinipainos, paperille painettujen
väri-kuvain siirtäminen paperilta jonkun sideaineen
avulla lasiamattomaile posliinille. Kuvissa on
käytettävä metallivärejä, jotka kestävät
lasiami-sessa tarvittavan kuumentamisen. V. U.
Posliinisavi = kaoliini (ks. t.).
Posliinisälpä 1. passauiitti, osittain
kaoliiniksi muuttunut, skapoliittirykmään kuuluva
kivennäinen. (E. Sl-nen).
Possart, Ernst (s. 1841), saks. näyttelijä,
tuli 18G4 Münchenin hoviteatterin jäseneksi, 1895
sen johtajaksi. Perusti 1901 Münchenin
Prinz-Regenttheaterin. V. 1905 P. vetäytyi
yksityiselämään ja antautui kirjallisiin töihin.
Luonnenäyttelijänä, varsinkin Shakespearen tulkitsijana P.
on saavuttanut suurta menestystä, samoin
teatterinjohtajana hän osoittautui erittäin kyvykkääksi
saaden aikaan paljon uudistuksia sillä alalla.
Hänen teoksistaan mainittakoon: .,Die
Separatvor-stellungen vor König Ludvig II" (1901) ja „Der
Lehrgang des Schauspielers" (1901). 77. Kr-n.
Posse (saks.), farssi (ks. t.), burleski,
huvinäytelmä (ks. t.).
Posse, ikivanha ruots. aatelissuku, kotoisin
Länsigöötanmaalta. Eri haaroja siitä on
korotettu vapaaherran- ja kreivinarvoon.
Huomattavimmat sen jäsenistä ovat:
1. Knut P. (k. 1500), soturi, Viipurin
linnan-isäntä, joka erityisellä maineella otti osaa
Brunke-bergin taisteluun 1471, tuli valtaneuvokseksi 1473
ja seur. v. mahtavan Eerik Akseli np. Tottin
puolesta Hämeenlinnan isännäksi. Senjälkeen
hänen kohtalonsa liittyvät Suomen historiaan.
Liityttyänsä Sten Stureen hän 1487 tälle valloitti
Raaseporin Lauri Akselinpojan leskeltä Katariina
Nipertziltä, Hoidettuansa ajoittaisin jo ennenkin
tärkeän Viipurin linnanisänuän virkaa P.
nimitettiin 1495 siihen varsinaisesti ja johti täten
sen kuuluisaa puolustusta venäläisten hyökkäystä
vastaan, joka ,,Viipurin pamauksella" torjuttiin.
V. 1496 hän oli mukana sotaretkellä Ivangorodia
vastaan. Saatuansa 1499 Kastelholmankin
lääni-tykseksi hän siellä kuoli maalisk. 25 p. 1500.
2. Göran Nilsson P., ratsumestari,
Narvan isäntä 1590, näyttää ensin pitäneen Kaarle
herttuan puolta, mutta liittyi 1598 Sigismundiin
ja johti Stångeån taistelussa kuninkaan
sotajoukon oikeata siipeä. Jäi kuitenkin Ruotsiin,
mutta jouduttuansa uudestaan herttuan
epäluuloon hän v. 1603 pakeni Puolaan, jossa kirjoitti
herttuata vastaan kuuluisan herjauskirjansa
„Hertig Carls slagtarebänk". Kuolinvuosi
tuntematon.
3. Göran Knutsson P. (1556-1616),
valta-neuvos, otti osaa Venäjän sotaan Juhana III:n
aikana, m. m. ollen mukana onnettomalla
sotaretkellä 1590, joka, niinkuin itse kertoo,
..nimitetään kylmäksi talviretkeksi, joka oli varsin
onneton, jolloin enemmän kuin 6,000 sotamiestä
nälästä ja kylmyydestä Venäjällä menetti
henkensä". Tuli valtaneuvokseksi 1591. Herttua
pyysi 1595 häntä 6-8.000 miehen suuruisen
sotajoukon kanssa lähtemään Suomeen Klaus
Flemin-giä vastaan, mutta P. kieltäytyi. V. 1597 hän
lähti Sigismundin luo, joutui Stångeån taistelussa
vangiksi ja tuomittiin Linköpingissä hengeltä,
mutta armahdettiin. Vankeudestaan hänet vapau-
906
tettiin vasta 1603 Suomen aateliston pyynnöstä,
mutta pakeni jo saman vuoden lopussa, yhdessä
edellämainitun samannimisen orpanansa kanssa,
Puolaan. K. G.
4. Arvid P. (1820-1901), kreivi, valtiomies;
toimi ensin virka-alalla, v:sta 1849
maanviljelijänä; otti v:sta 1856 aatelissäädyn jäsenenä osaa
säätyvaltiopäiviin vastustaen 1865-66
eduskunta-reformia; oli 1867-81 toisen kamarin jäsenenä.
1876-80 sen puhemiehenä, 1881-90 ensimäisen
kamarin jäsenenä. P. oli kauan aikaa
eduskunta-reformin jälkeen muodostuneen maamiespuolueen
vaikutusvaltaisimpia johtajia, tuli
pääministeriksi 1880 ja hoiti jouluk. ISSO-maalisk. 1881
myöskin raha-asioita, mutta luopui kesäk. 1883,
kun maamiespuolue hylkäsi hänen ehdottamansa
puolustuslaitoksen uudistamisen: 1883-89
kamari-oikeuden presidenttinä. J. F.
Posselt. Ernst Ludwig (1763-1804), saks.
historioitsija; toimi opettajana ja virkamiehenä
v:een 1796; hänen aikaisemmin paljon luetuista
teoksistaan mainittakoon: „Geschichte der
Deutschen" (1789-90), „Geschichte Karls XII" (1790.
Voltairen mukaan), ..Geschichte Gustavs III,
Kö-nigs der Schweden und Gothen" (1792, myös
ruotsiksi). ’ J. F.
Possessiivinen (lat. possessVvus), omistusta
koskeva 1. ilmaiseva. P. genetiivi ks.
Genetiivi, Possessiivipronomini (omistus
asemo) ja Possessiivisuffiksi
(omistusliite) ks. Omistusmuoto.
Possevino [-fi’-]. Antonio (1533-1611), it.
jesuiitta, tuli jesuiitta-veljeskunnan jäseneksi
1559, toimi katolisen reaktsionin hyväksi
Savoi-jissa ja Ranskassa ja tuli jesuiittakenraalin
sihteeriksi 1573; saapui jouluk. 1577 paavin
legaat-tina Ruotsiin, missä sai 1578 Juhana III:n
taipumaan katolisuuteen; tuli uudelleen Ruotsiin
heinäk. 1579; silloin oli Juhanan katolinen into
jo laimentunut, mutta P. työskenteli edelleen
katolisuuden hyväksi tässä maassa, m. m.
toimittamalla ruotsiksi jesuiitta Canisiuksen
katkismuksen, lähettämällä ruots. nuorukaisia Olmiitzin ja
Braunsbergin jesuiittakollegeihin ja vaikuttamalla
ratkaisevasti kruununperillisen Sigismundin
uskonnolliseen kantaan: palasi Roomaan 1580 ja
sai 1581 paavilta käskyn lähteä Moskovaan
välittämään rauhaa Iivana IV :n ja Puolan
kuninkaan Stefan Bäthorvn välillä; saikin tammik.
1582 aikaan 10-vuotisen aselevon: tuli 1587
professoriksi Padovan yliopistoon: häntä käytettiin
sittemmin myöskin Ranskan kuninkaan Henrik
IV:n ja paavinistuimen välisissä neuvotteluissa;
P :n kirja „Commentarii di Moscovia", sisältävä
kertomuksen hänen Venäjän-matkastaan,
julkaistiin v. 1596, ,,Relazione sul regno di Svezia"
1876. [L. Karttunen. „A. P."]
Possibilistit (ransk. possille = mahdollinen),
nimitys, jota käytettiin eräästä 1880-luvulla
esiintyneestä ransk. sosialistiryhmästä, koska se
sanoi toistaiseksi tyytyvänsä siihen, mikä oli
rauhallista tietä saavutettavissa: p:eja sanottiin
erään heidän johtajansa Broussen mukaan myös
broussisteiksi. P. nimitystä on myöskin
käytetty eräästä Espanjan tasavaltalaisten
ryhmästä. J. F.
Post (lat,), perästä, jälkeenpäin.
Post, Albert Hermann (1839-95), saks.
oikeusoppinut: toimi Bremenin ylioikeuden tuo-
Posliinipainos Post
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
