Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postidiligenssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
909
Postidiligenssi ks. Postilaitos
(postin-kuljetus).
Postiekspeditööri ks. Postivirkailijat.
Postietuanti (ruots. postförskott, ransk.
remboursement, saks. Nachnahme), se rahamäärä,
jouka lähettäjä on postilähetykseen merkinnyt
vastaanottajan maksettavaksi. Tämä rahamäärä
peritään ja toimitetaan lähettäjälle
postilaitoksen välityksellä. Postinvaihdossa Venäjän kanssa
sanotaan postietuantia jälkivaatimukseksi.
Suomessa ruvettiin etuantilähetyksiä välittämään
1881. Venäjän kanssa 1891. ulkomaiden kanssa
1895. P:lla saattaa ylimalkaan varustaa
kaikenlaatuisia lähetyksiä (ulkomaille: paketteja
muutamiin maihin, kirjelähetyksiä Ruotsiin ja
Norjaan). Korkein etuantimäärä on: Suomen
rajojen sisäpuolella 5.000 mk. eli 1,875 ruplaa
(alkuaan 500 mk.), Venäjälle 5,000 ruplaa,
ulkomaille 500-1.000 mk., ollen ulkomainen etuanti
ilmoitettava: postipaketeista Suomen rahassa,
Ruotsiin ja Norjaan menevistä kirjelähetyksistä
kruunuissa ja äyreissä. Suomessa sisään- ja
ulos-maksetaan kotimaisten ja venäläisten lähetysten
etuannit sekä Suomen että Venäjän rahassa,
ulkomaisten yksinomaan Suomen rahassa. Th. A.
Postihallitus. Ruotsin vallan aikana ei
Suomessa ollut eri p:ta, vaan postiolojeu järjestäminen
maassamme kuului Ruotsin postihallitukselle (ks.
Postilaitos). Viime vuosisadan alussa
aiottiin maahamme perustaa eri p., mikä aie ei
kuitenkaan toteutunut ennen Suomen
menettämistä. Vv:n 1808-09 sodan aikana sekä
myöhemminkin (v :een 1812 saakka) postikonttorit
valloitetulla alueella kuuluivat Venäjän armeian
ylipäällikön Turkuun perustaman sotapostin
i ruots. fältpostamt) alle, osaksi oli niiden
ylivalvonta samaan aikaan uskottu myöskin
maaherroille. V. 1810 Venäjän ylipäällikön
kanslian-johtaja. ent. kapteeni Ruotsin armeiassa Gustaf
J.adau sai tehtäväkseen järjestää Suomen
posti-olot uusien olosuhteiden mukaisesti. Ladaun
ehdotus postilaitoksen muodostamisesta, joka
pääasiallisesti perustui Ruotsin ajan postiasetuksiin. astui
pääkohdissaan väliaikaisesti voimaan 1811, mutta
lopullista tarkastamista varten se jätettiin
hal-litusneuvostolle, minkä jälkeen se muutoksineen
vahvistettiin 1816. Tammik. 1812 nimitettiin
La-dau vastaperustetun itsenäisen postilaitoksen
päälliköksi. jota virkaa hän sitä ennen oli hoitanut
väliaikaisesti. Sitä paitsi hän toimi samalla
hal-litusneuvoston (sittemmin senaatin) jäsenenä.
V. 1819 p. muutettiin Turusta Helsinkiin. —
Edellämainitun asetuksen mukaan v :lta 1816
muodostivat p:n postitirehtööri, sihteeri ja
kamreeri. joita avustivat kielenkääntäjä, ekspeditööri
ja reistraattori sekä tarvittava määrä muita
virkailijoita. Ensimäinen ohjesääntö
postitireh-töörille ilmestyi 1817, ja lisämääräyksiä hänen
sekä p:n tehtävistä on sittemmin julkaistu
posti-asetuksissa 1881 sekä myöhemmin. —
Pääposti-tirehtöörin arvonimen sai Suomen postipäällikkö
1888. Apulainen määrättiin hänelle 1842, mikä
virka lakkautettiin 1859 ja perustettiin
uudelleen 1S91. Vv. 1859-81 Helsingin postinhoitaja
tarvittaessa toimi postitirehtöörin sijaisena. —
Nyttemmin on p. jaettu kolmeen osastoon:
kansliaosasto, jota johtaa sihteeri (virka- ja
palvelusmiesten määrääminen toimiin,
virka-ja erohakemukset, virkavirheiden rankaiseminen,
910
vahingonkorvaukset y. m. s.), kamreerin
johtama tiliosasto (ylöskannon ja tilien
tarkastaminen, maksusuoritukset, postimerkkivaraston
hoitaminen, postitaksojen laatiminen y. m.),
kumpikin v.-sta 1816, ja liikenneosasto (v:sta
1888), jonka johtajana toimii liikennetirehtööri
(uusien postitoimistojen perustaminen ja
vanhojen muodostaminen, postinkuljetukset, aikataulut,
tilasto ja käytännöllisten postiasiain järjestely
yleensä). Paitsi ylipäällikköä toimi p:ssa 1816
8 virkamiestä ja 1 vahtimestari. 1912 67
virka-ja 9 palvelusmiestä (joista 36 naista). — vrt.
myös Postilaitos (Ruotsin-Suomen).
Th. A.
Postijuna, juna, jonka mukana kulkee
täydellinen postivaunu.
Postikartta. kartta, joka sisältää postitiet ja
postitoimistot.
Postikongressi, kokous, johon maailmanposti
yhdistykseen (ks. Postilaitos) kuuluvien
valtioiden edustajat kokoontuvat neuvottelemaan
ja päättämään kansainvälisen postinvaihdon
edistämiseksi tehdyistä parannusehdotuksista. Tähän
saakka on kansainvälisiä p :eja pidetty Bernissä
(1874), Pariisissa (1878), Lissabonissa (1885).
Wienissä (1892), Washingtonissa (1897) ja
Roomassa (1906). — Ajan kuluessa on niissä tehty
sopimuksia kirjelähetyksistä. arvokirjeistä ja-ra
sioista, postipaketeista, postiosoituksista.
rahan-perimiskirjeistä sekä sanomalehtien ja
aikakaus-kirjain tilaamisesta, joista osa ei vielä kaikkialla
ole saatettu voimaan. Th. A.
Postikonttori ks. Postitoimistot.
Postikortti 1. kirjekortti (ruots. postkort,
Ruotsissa brefkort, ransk. carte postale) on
kiinteästä paperista valmistettu kortti määrättyä
kokoa (korkeintaan 14x9, vähintään 10x7 cm) :
ne kuljetetaan avonaisina alennetusta maksusta.
Otsake ..postikortti" ei ole pakollinen yksityisten
valmistamissa yksinkertaisissa korteissa, mutta
maksetulla vastauksella varustetuissa
(kaksois-postikorteissa) pitää määrätyn kaavan mukaisen
merkinnän olla. Paitsi postimerkkejä ei niihin
saa kiinnittää muuta kuin lähettäjän tai
vastaanottajan nimellä varustetun osoitelipun
(2x5 cm), ohuella paperilla olevia vignettejä tai
valokuvia, jotka kokonaan ovat kortissa kiinni.
— Ensimäisen ehdotuksen postimerkkileimalla
varustettujen paperikorttien käytäntöön
ottamisesta teki Preussin silloinen postipäällikkö toht.
Stephan 1865, mutta tuloksetta. V. 1869 julkaisi
prot. Herrmann Wienissä samansuuntaisen
ehdotuksen. jonka mukaan kortteihin, joihin ei
painettaisi postimerkkileimaa. m. m. saisi
kirjoittaa korkeintaan 20 sanaa. Hänen ehdottamiaan
kortteja laski Itävallan postilaitos liikkeeseen
vielä sam. v., ja ennen pitkää otettiin niitä
käytäntöön muissakin maissa. Suomessa
yksinkertaisia 1871 ja kaksoiskortteja 1875
(sovelluttamalla niihin Stephanin ehdottamia muutoksia).
— Ensimäiset kuvakortit lienevät
ilmestyneet 1870. — ks. myös Postilaitos
(postimaksut) .Postimerkit. Th. A.
Postikurssit. Suomen postilaitoksen
virka-miesharjoittelijoita varten toimeenpannaan (v :sta
1898) joka vuosi oppikursseja, joissa annetaan
opetusta postin toimintaa koskevissa asioissa,
kuin mvöskin helpompia sellaisia postiljooneja
| varten. ’ Th. A.
Postidiligenssi—Postikurssit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
