Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postilaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
917 Postilaitos
916
varhemmin »iviili- ja jonkun ajan
kunsliatoimi-tu.skuun.in alainen). — Itsenäistä suomalaista
postilaitosta järjestettäessä v:n 1809 jiilkeon
otettiin suureksi osaksi sitä ennen voimassa
olleita, Ruotsin aikuisia määräyksiä käytäntöön
soveltuvissa kohdin. Huomattavammat,
ajanmukaiset parannukset ja edistykset postialalla
ovat, kuten useimmissa muissakin maissa,
enimmäkseen vasta viime vuosisadan loppupuolelta. —
ks. myös Postiasetukset.
Postihalli-t u s.
Suomen postilaitoksen rahalliset tulokset
(markoissa) : _
ylAakaato menot
voitto |+) tai
tappio (—)
* 1812 . 40.07.’ 75,525 ~ 35,453
. IS4II . 2:59.705 102.628 + 47.077
. INStf . I.t*i4.077 1,086,419 -2.341
. IHM 2^93.302 2.008.829 +384.472
. 1912 . 7.918.478 6.706,955 +1.212,523
Postinkuljetus. Yhdessä yleisen
postilaitoksen perustamisen kanssa 1636 ilmestyneen
postinkuljettajista annetun asetuksen mukaan tuli
näiden, joko itse tai postirengeillääu, jalkaisin
toimittaa postit edelleen ..olipa yö tai päivä tai
millainen -ää hyvänsä", ainakin peninkulman (n.
11 km) 2 tunnissa ja käyttämällä oikoteitä, missii
-e vain kävi päinsä. Tulonsa ja lähtönsä he
ilmoittivat torveensa puhaltamalla (ks.
Postitorvi), heillä oli rinnassaan vaakuna ja
aseenaan lyhyt keihäs. V. 1646 ruvettiin posteja
kul-lettamaan ratsain ’..täyttä neliä tni rivakkaa
ravia", 1680-luvulla peninkulma 1 */«-! */j tunnissa)
ja vasta 18:nnen vuosis. keskivaiheilla otettiin
ajoneuvot yleisemmin käytäntöön, kunnes
ratsu-poltit vähitellen lakkautettiin sitii myöten, kuin
uusia mnanteitä saatiin rakennetuiksi ja vanhoja
korjatuiksi. Postinkuljetuksen toimittaminen
ratsain lakkautettiin nimenomaan 1817. —
Postin-kuljetuksen ylläpitäminen jätettiin alusta alkaen
erityisille postitilullisille, mutta missä postitiloja
ks. t ei ollut käytettävissä, annettiin tämä toimi
urakalle (vielä 1680-luvulla). V. 1816 ja 1819
säädettiin, että postinkuljetus Turun ja
Pietarin välillä rannikkoa myöten edelleenkin oli
toimitettava kievarikyydillä, muualla taas. kuten
ennenkin, postitilallisilla. Kun suurin osa
posti-tiloja 1845 lakkautettiin ja posteja yleisesti
ruvettiin kuljettamaan kievarikyydillä. seurasi
niitä postiljoonit 1880-luvun loppupuolelle saakka,
jolloin postinkuljetus annettiin urakalle. —
Säännöllinen postinkuljetus toimeenpantiin
Suo-DiF-u v:n 1640 vaiheilla ja senjiilkeen
seuraavilla linjoilla:
Tukholmn-Ahvenanmna-Turku-Hel–mki Porvoo-Viipuri-iKäkisalmi-) Nven (nyk.
Pietari Narri; Turku-Hämeenlinna-Viipuri; Porvoo
ja Hel-inki-Hämeenlinnn;
Turku-Uusiknupunki-Raurna-Pori-Vaa-a-OuIu-Tornio-Ruotsi, sekä
myöhemmin Viipuri Savcniinnn Kuopio-Kajaani-Oulu.
Aikaa myöten laajennettiin postinkulkuverkkon,
mutta vaxta myöhään kehittyi postiliikenne. Niinpä
oli useimmilla linjoilla viime vuosisadan alussa
yksi viikkovuoro ja vielä 1850-luvulla vain kaksi.
Kihlakunnanpostilla tarkoitettiin jo
18:nnelln vuosis. kansan velvollisuutta välittää
maa-eudulla asuvien virkamiesten virallisia
lähetyksiä. Aikoa myöten saattoivat sitä käyttää
muutkin. V. 1848 laajennettiin niiden toimintaa,
inuttn vähitellen kävi tärnö. valtion jossain
määrin avuatnmo välitysjärjestelmä todelliseksi ra-
situkseksi. ja sitä myöten kuin postiyhteyksiä
aikaansaatiin eUUsempieukin maaseutupaikkojen
kun–a, menettivät niiniä postit merkityksensä
ja lakkautettiin vähitellen 1880-luvulla. — N. s.
raskaita posteja paketteja varten
kuljetettiin vielä 1860-luvulla rannikkotietä Helsingin
ja Pietarin viilillä. Ylimääräisiä posteja
käytetään ainonstaan senaatin,
kenraalikuvernöörin tai postihallituksen käskystä. Pika
posteja lestafetteja) saattoi yksityistenkin
anomuksesta lähettää jo 18:unella vuosis., ja on niitä
varten aina käytetty kievarikyytiä. Nyttemmin
V’ idaau niitä lähettää postikonttoreista sellaisiin
paikkoihin, jonne säännöllinen postinkulku on
olemassa, mutta tämäkin välitysjärjestelmä on
jo kaikkea merkitystä vailla. Postien
kuljettamisesta postivnunuilla 1. d i 1 i g e n s s e i 1 1 a
mainitaan voimassaolevassa asetuksessa v:lta 1877.
Suomessa ei tätä kuljetustapaa ole käytetty,
mutta ulkomailla kyllä, jopa matkustavia varten
vieläkin muutamissa maissa — M a a 1 a i s k i
r-jeenkauto. Kovin epämukavat olivat postiolot
maaseudulla kaikkialla vielä viime vuosis.
keskivaiheilla. monin paikoin myöhemminkin, kunnes
melkoisin parannuksia siinä suhteessa
nikaan-saatiin käyttämällä maaseudullakin
kirjeenkantajia. jotka määrätyillä kirjee n ka n toi i
Iijoilla ja säädettyinä aikoina välittävät yleisön
kirjeenvaihtoa. Tämä välitysjärjestelmä lienee
saanut alkunsa Ranskassa jo 18:nnen vuosis.
loppupuolella ja kehittyi viime vuosisadalla
suuresti varsinkin Saksassa. Yhdysvalloissa ja
Tanskassa. Suomessa toimii mnalaiskirjeenknntnjin
v:sta 1890. muutamilla linjoilla jalkaisin, toisilla
taas ajoneuvoja käyttäen (viimemainitussa
tapauksessa samalla varsinaisina
postinkuljettajina). Matkoillann he vastaanottavat ja
jakelevat tavallisia kirjeliihetyksiä ja paketteja sekii,
lähettäjän tai saajan vastuulla,
sisäänkirjoitet-tuja ja vakuutettuja lähetyksiä (korkeintaan 500
mk:n arvosta), myyvät postimerkkejä ja
villittävät sanomnlehtitilauksia. — Irtolau kuiksi
sanotaan suljettuja laukkuja, joita lähetysten
välittämistä varten vaihdetaan maaseudulla asuvien
henkilöiden ja lähimmän postitoimiston välillä.
V:n 1817 ja myöhemmin annettujen nsetusten
mukaan postinkuljettajat jättävät ne matkoillaan
sovittuihin paikkoihin, ja niissä kuljetetaan
tavallisia lähetyksiä sekä sanomalehtiä. Sitä
myöten kuin maaseudun postiolot ovat kehittyneet,
on tämä välitystapa menettänyt suurimman osan
merkityksestään (niinpä oli Suomessa 1913
ainoastaan n. 300 irtolaukkua). — Meritse
järjestettiin postinkuljetus heti v:n 1638 jälkeen
Porkkalan ja Tallinnan villille sekä linjalle
Tuk-holma-Ahvenanmun-Turku. Viimemainitulla, jonka
kniittakulkupaikoiksi määrättiin Ekkerö ja
Grisslehamn. kuljetettiin postia 1643 kerla ja 1705
kahdesti viikossa, alussa ylimalkaan ainoastaan
kesäisin (muinn vuodenaikoina Tornion knutta)
tilinä linja loimi jotenkin säännöllisesti jo
18:n-nella vuosis. (ks. Postiruotu. Posti ti la).
1870-luvun alussa keskeytettiin tämä
postinkuljetus siksi vuodenajoksi, jolloin tarkoitusta
varten voitiin käyttää höyrylaivoja. Postitilallisten
toimittama erittäin raskas ja vaarallinen
tnlvi-postinkuljetus mainitulla välillä lakkautettiin
niin pian kuin säännöllinen laivaliike
talvisinkin aikaansaatiin, Turun saaristossa jn Ali-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
