Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postileima ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
921
Postileima—Postimaksut
922
ville maille lankeava korvaus kauttakuljetuksesta.
Yhdenmukaisuutta aikaansaatiin vasta Bernin
kongressissa 1874, pääasiallisesti vähentämällä
kauttakulkumaksuja, minkä jälkeen Suomessa
joka 15 gr:lta kannettiin ensin 32 p., v:n 1878
loppupuolelta 25 p. Postikorteista kannettiin
ensin (vista 1871) 8 p.. ulkomaille puolet
kirje-portosta, mikä maksu 1875 määrättiin 10 p:ksi,
Venäjälle 16:ksi (myöskin viimemainittu
alennettiin 1879 10 :ksi)— Paketteihin
sovellutettiin alusta alkaen, viime vuosisadan
keskivaiheille saakka, kirjetaksaa, lukemalla luodit
nauloiksi, ja kuljetustien pituus vaikutti maksuihin
vielä v:een 1881 saakka. — Lähetysten
sisään-kirjoittamisesta (,,rekisteröimisestä") vielä 1817
säädetty kahdenkertainen kuljetusmaksu
vähennettiin 1858 1 ’/siksi, yhdenmukainen lisämaksu
on niistä kannettu v :sta 1875. Vakuutusmaksu
oli v:n 1817 postimestariohjesäännön mukaan
laskettava kuljetustien pituuden ja arvomäärän
perusteella, v:sta 1858 se riippuu yksinomaan
arvomäärästä. — Lähetysten kotiinkannosta
postiljooneille suoritettava maksu (1858 1 kopeekka
kultakin, 1860-luvulla 4 p. ja v:n 1881
posti-asetuksen mukaan 5 p.) lakkautettiin 1884,
sanomalehdistä 1906. Kantomaksu on nykyään
suoritettava ainoastaan pyynnöstä kotiin
toimitettavista arvokirjeistä ja paketeista. — Alennetusta
maksusta kuljetetaan paikallisia ja
sidelähetyk-siä, eri lisämaksu taas on suoritettava jn. m.
pikalähetyksistä ja -posteista, irtolaukuista,
osoitteenmuutoksista, reklameerauksista (ei
kuitenkaan yksinkertaisista lähetyksistä). — V. 1645
säädettiin, että lähetykset jo postiin jätettäessä
olivat täysin maksettavat, mikä
frankeeraus-pakko yksinkertaisten kirjeiden suhteen pysyi
voimassa v:een 1862, pakettien suhteen taas
v :een 1869. Maksamattomina tai osaksi
maksettuina kuljetetaan nykyään tavallisia
kirjeitä, postikortteja ja kotimaisia paketteja,
sidelähetykset ovat ainakin osaksi
frankeerat-tavat, ollen vastaanottajan suoritettava säädetty
lisämaksu niistä. Kaikki muut lähetykset ovat
postiin jätettäessä täysin maksettavat, sillä
poikkeuksella, että tavallisista ulkomaisista
paketeista osa maksuista eräissä tapauksissa
kannetaan jälkeenpäin n. s. frankosetelillä. —
Yhdenmukaisemmiksi ja halvemmiksi muutettiin
postimaksut yleensä vasta 1860-80-luvuilla.
Kirjavia ovat postitaksat kuitenkin vieläkin, maksut
kotimaisista, paikallisista, venäläisistä ja
ulkomaisista lähetyksistä kun ovat laskettavat eri
perusteiden mukaisesti. — V:n 1809 jälkeen
kannettiin postimaksut Venäjän rahassa 1860-luvun
alkupuolelle saakka, jolloin Suomi sai oman
rahajärjestelmänsä, v:sta 1901 saattaa ne suorittaa
sekä Suomen että Venäjän rahassa. Postimerkkien
käytäntöön ottamisen jälkeen on postimaksut
useimmissa tapauksissa suoritettu niillä. Th. A.
Postileima. Postin kuljetettaviksi jätettyihin
lähetyksiin painetaan päivämääräleima, jottei
niihin kiinnitettyjä postimerkkejä voitaisi uudelleen
käyttää, sekä todisteeksi siitä, milloin ja minne
ne ovat sisiiänjätetyt ja milloin saapuneet
määräpaikkaansa. Alkuaan lähettäjät itse merkitsivät
postiinjättöpäivän kirjekuoreen. Ensimäiset
päivämääräleimasimet otettiin käytäntöön
Englannissa jo 17:nnen vuosis. keskivaiheilla, muissa
maissa ne tulivat yleisemmiksi vasta 1800-luvun
alkupuolella. Alussa leimattiin vain kuukausi ja
päivämäärä, myöhemmin vuosiluku ja vihdoin,
varsinkin suuremmissa kaupungeissa, myöskin
tuntimäärä. Leimakoneet ovat vasta viime
vuosisadan keskivaiheilta, sähkövoimalla käyvät sen
loppupuolelta. — Maksettuihin kirjeisiin, joissa
ei ollut postimerkkiä, oli Suomessa v:sta 1862
kirjoitettava „Franko" (maksettu) ja v:sta 1864
painettiin niihin „Franko"-leima. kunnes se
1874 poistettiin käytännöstä. Maksamattomiin
ja vaillinaisesti maksettuihin lähetyksiin
painettiin v:sta 1874 „Porto"-leima, joka 1881
korvattiin T-leimalla (taxe payer). Kotimaisia arvo
lähetyksiä varten käytetään Suomessa
„Arvo"-leimasinta. Th. A.
Postiliitto, kansainvälinen, ks. Postilaitos
(maailmanpostiyhdistys).
Postilippu. Postia kuljettaessaan ovat
Suomen laivat, Venäjän sisäasiainministeriltä
siihen hankitulla suostumuksella (as. v:lta 1893),
oikeutetut käyttämään eri postilippua. Se on
lyhyillä, viistetyillä päillä varustettu valkoinen
lippu, jonka ylikulmaan, tangon viereen, on
asetettu Venäjän kauppalippu sekä keskustan
ali-osaan keltainen postitorvi. Th. A.
Postiljooni (ransk. poslillon). P:eiksi
nimitettiin alkuaan (16:nnella vuosis.)
Thurn-Taxi-sin postilaitoksen (ks. Postilaitos)
ratsastavia postinkuljettajia, ja sieltä tämä nimi
levisi muuallekin. Ruotsissa sitä käytettiin 17
:n-nellä vuosis. toisinaan varsinaisista
postinkuljettajista, mutta vasta 1670-luvulla määrättiin
erityisiä p:eja muutamilla linjoilla
postinkuljettajiksi, minkä ohella heidän tuli myös valvoa
postitilallisten toimintaa. Viimemainittujen
valitusten johdosta lakkautettiin p:n
kuljetustehtävät ennen pitkää, ei kuitenkaan kaikilla
linjoilla, päättäen siitä, että vielä 1700-luvun
alkupuolella annettiin määräyksiä heidän
toimittamastaan postinkuljetuksesta. Luultavasti
käytettiin heitä alkuaan pääasiallisesti postikonttorien
sisätöissä. Nyttemmin he toimivat sitäpaitsi
kirjeenkantajina, lajittelijoina, postivaunuissa
y. m. — Useissa maissa käytetään vastaavista
palvelusmiehistä muita nimiä. Niissä maissa,
joissa postilaitos kuljettaa matkustavia, on nimi
p. aikaa myöten siirtynyt postiajoneuvojen
(dili-genssien) kuskeille, he kun vieläkin käyttävät
postitorvea, samoinkuin p :t alkuaan matkoillaan.
— ks. myös Postilaitos (postinkuljetus).
Postilla (lat. post Ula = näiden jälkeen [s. o.
verba textus = teksti sanojen]) merkitsi alkuaan
Raamatun selitystä, joka jaksoittain seurasi
tekstin sanoja. P. sanaa saarnakokoelman
merkityksessä käytetään ensi kerran 13:nnella vuosis.
Lutherin n. s. kirkko-p:n alkuperäinen nimi oli:
„Enarrationes epistolarum et evangeliorum, quas
postillas voeant" (1521). Suom. postilloista ks.
Hartauskirjallisuus. E. K-a.
Postillon d’amour /postijö’ damü’r] (ransk.).
rakkauden lähetti: rakkauskirjeen tuoja.
Postilähetykset ks. Postilaitos
(postilähetykset) .
Postilähetysvekseli, pankin tav. itsensä
maksettavaksi asettama vekseli, joka on lunastettava
näytettäessä; p:eitä käytetään rahalähetysten
helpottamiseksi.
Postimaksut ks. Postilaitos
(postimaksut) .
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
