- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
927-928

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postioikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

927

Postitaksa—Postitila

•>28

> tloa ja -uorittaen sen muksut. Säästöön
pauijain raatavat ja näiden vaihtelut
merkitään n. s. vastakirjaan. Kun p. yhtenäisenä Ini
tok-ena ulottaa toimintansa valtion koko alueelle
voidaan talletuksia tehdä missä postilaitoksen ’
toimistossa tahansa ja yhtä vapaasti niistä saa
tavia nostaa. 1* n tilitystä hoidetaan keskuskoni
torissa. Ne edut. jotka p.. verrattuna paikallisiin
säästöpankkeihin, tarjoo yleisölle, ovat piiäasialli
se>ti: 1) valtion takauksen luoma ehdoton var
muu* p n maksukykyisyydestä: 2) p:n mukava
käytettäväisyvs, kun sisäätipanoja voidaan tehdä
ja ulosottoja saada kaikkina aikoina, jolloiu
asianomaiset postitoimistot ovat yleisöä varten
auki: 3) p.n vastakirjan käyttökelpoisuus maan
kaikissa postitoimistoissa. — P:n käyttö soveltuu
etupäässä sellaisille henkilöille, jotka siirtyvät
paikkakunnalta toiseen, sekä aivan pienien
määrien säästöönpanemista varten, ja näitä varten
on otettu n. s. säästömerkkejä (Suomessa ä 5 ja
10 pennit) käytäntöön. P:iin liittyy tämän
vuoksi sangen yleisesti n. s. koulusäästökassoja.
joita hoitaa p:n asiamiehenä joku opettaja. —
P:n pääasiallinen tehtävä on vähävaraisten ja
nuorison keskuudessa herättää ja kehittää
säästäväisyyttä. Hyvin tavallista on, että saatava, joka
on p:ssa aloitettu ja muutamat vuodet vähitellen
sen hoidossa kasvanut, siirretään paikalliseen
säästöpankkiin talletettavaksi tai sijoitetaan
toisin. Tähän vaikuttaa sekin seikka, että p.
maksaa tallettajilleen vähemmän koron kuin muut
rahalaitokset Suomessa esim. nykyään (1915) 4%.

Ensimäinen p. perustettiin Englantiin
pankkiiri W. Sikesin esityksestä, silloisen raha asiain
ministerin W. Gladstonen toimesta 1861 lähinnä
sen johdosta, että useissa paiknllisissa
säästö-laitoksissa oli sattunut suuria epäkohtia,
kavalluksia y. m. P. saavutti nopeasti erinomaisen
.-uurta menestystä ja suosiota. Vähitellen muut
valtiot, Euroopan ulkopuolisetkin, alkoivat
seurata Englannin antamaa esimerkkiä. Niinpä
toimii p.-laitos Belgiassa (v:sta 1870), Japanissa
>v:sta 1875), Italiassa fv:sta 1870), Komaaniassa
(v:sta 1880), Alankomaissa <v:sta 1881),
Ranskassa ja Brittiläisessä Intiassa >v:sta 1882),
Itävallassa (v:sta 1883), Ruotsissa (v:sta 1883),
Unkarissa (v:sta 1885) ja Vesäjällä (v:sta 1889).

Suomeen p. perustettiin valtiopäivien
tarkastamalla ja puolestaan hyväksymällä
asetuksella 24 p:ltä toukok. 1886. ja se aloitti toimensa
1 p. tamrnik. 1887. Suomen p:ssa
noudatettavista määräyksistä mainittakoon seuraavat.
Sisäänpanot ovat tehtävät täysissä markoissa (myös
s.i.istömerkeillä täytetyllä säästökortilla), samalle
tilille ei kuitenkaan enempää kuin 1,000 mk. v :ssa.
Kullekin säästöönpanijalle annetaan hänen
nimelleen asetettu säästökirja, johon joka
säästöön-pano merkitään -ekä kirjoittamalla että
kiinnittämällä n. s. kuittimerkkejä. Ensimäistä
säästöön-panoa tehtäes-.i on annettava täydellinen ilmoitus
säästöönpanijan nimestä, iästä, ammatista ja
kotipaikasta. Rahoja irtisanottaessa on säästökirja
näytettävä; 100:aa mk. suurempia summia
suoritetaan vasta määrätyn odotusajan jälkeen.
Kerran v:s«a on säästökirja kuittia vastaan
lähetettävä p n hallitukselle Helsinkiin tarkastusta
ja korkojen merkitsemistä varten. Kaikki
kirjeenvaihto. joka koskee p:n toimintaa, on
maksuton. >äättokirjna ei saa myydä. P:n virkamie-

het eivät saa mitään ilmoittaa siiästöönpauijain
saamisista. P:n hallituksena ovat postilaitoksen
päällikkö puheenjohtajalla ja kaksi senaatin
määräämää jäsentä. P:n varoja sijoittaa, etusijassa
oliligatsioneihin. Suomen valtiokonttori. P:o
tilasta ja hoidosta on kertomus anuettava
eduskunnalle.

V :sta 18S7 v:n 1913 loppuun oli Suomen p:iin
talletettu 51.o milj. ja otettu ulos 45,s milj. mk.
Jäännökseen 5.» milj. mk. tuli juosseita korkoja
niin paljon, että säästöönpanijuiu saatavat v:n
1913 lopussa olivat 8.» milj. mk.
Säiistöönpani-iain luku oli v:n 1913 päättyessä 69,535.
Erikoisesti kouluissa toimi 1913 kaikkiaan 334
asiamiestä. He vastaanottivat oppilailtaan main. v.
10.322 erässä 38,300 mk. talletettavaksi ja
antoivat 2,486 uutta säästökirjaa.

Käsityksen p:n toiminnan laadusta antavat
seuraavat. 1913 v:n loppuun kohdistuvat tiedot
säiistökirjain ryhmityksestä saatavien suuruuden
mukaan:

Saamisten suuruus Snastokirjain luku °IQ
korkeintaan 3 rak 14.01? 20.»

3-10 . 14.622 21*

10—25 . 12.166 17,»

25-100 . 11,939 17a

1(10-250 . 7.675 tl*

250 500 . 4.162 6.o

500-1.000 . 3,06a 4a

yli 1.000 . 1.885 2.1

Säästömerkkejä on 1887-1913 myyty kaikkiaan
236,674 mk:n arvosta. Lapset ovatkin
huomattavan suuri osa p:n käyttäjistä. V:n 1913 uusista
säästöönpanijoista, yhteensä 17.798, oli lapsia
6.614 1. 37.i %. Ammattiryhmistä ovat
tärkeimmät sotaväki, työmiehet, palvelijattaret y. m.

Valtiolaitokselle p. ei ole Suomessa ollut,
niinkuin useimmissa muissa valtioissa, mikään
tulolähde; sen korkovoitto (1913 n. 0.» %) ei ole
riittänyt sen hallintokustannusten korvaamiseen.
Valtion tappio teki koko ajalta 1887-1913
yhteensä 126,200 mk. Vasta viime vuodet (1912-13)
ovat antaneet vähäisen voiton. Tähän saakka
p. on Suomessa toiminut verraten heikosti; 1913
v:n lopussa oli 1,000 asukasta kohti vain 22 sen
antamaa säästökirjaa ja saatavia 2,771 mk.

Yleensä on p. ulkomaisissa valtioissa
kehittänyt liikkeensä hyvin suureksi. Niinpä oli 1,000
asukasta kohti:

Saasiukirjoja Saatavia

Venäjällä (19111........ 50 25.365 8mk.

Itävallassa (1912)........ 78 7,398 .

Ruotsissa (19I3|.......103 11.936 .

Hanskassa (1911)....... 151 43.375 .

Alankomaissa (1911)...... 254 58,783 .

Varsinaisen tehtävänsä, säästäväisyyden
edistämisen, ohessa p. toimii monessa valtiossa, esim.
Itävallassa ja Unkarissa, hyvin laajassa määrässä
maksujen siirtäjänä ja clearing-liikkeenä. Yleensä
p. eri maissa tukee valtion taloutta, ei
ainoastaan antamillaan tuloilla, vaan myös suurena vai
tion obligatsionien ostajana. Aug. Hj.

Postitaksa ks. Postilaitos (postimaksut).

Postitila. Ruotsin ensimäisen postiasetuksen
mukaan (1636) oli postitiloja sijoitettava
kaikkien teiden varsille noin 2-3 peninkulman
matkan päähän toisistaan. Näiden tilallisten tuli
toimia postinkuljettajina (1. ,,postiljooneina", jota
sanoa välistä käytettiin) ja kunkin piirissään
pi-täil polut kunnossa. Apulaisinaan he saattoivat
käyttää n. s. postirenkejä. Postitilallisille myön-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:09 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0500.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free