Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postitirehtööri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
931
Postivirkailijat Postulata nobilium
932
Postivirkailijat. ..Postimestariksi" nimitettiin I
Rui.tsin postilaitoksen alkuaikoina (1636:n jäi
m-m ainoastaan Tukholman postinhoitajao, joka
-an.llu toimi postilaitoksen päällikkönä, muualla
oli ..postinboitajia". Yleiseksi tuli nimi ..posti
n -tiri" v :n 1680 postimestariohjesä&nnön kautta,
mutta vielä t8:uuella vuosis. käytettiin nimi
t>st.i postiulioituju" silloin tällöin. Vasta 188.
otettiin viimemainittu arvonimi virallisesti uu
ilolleen käytäntöön. — Ensi aikoina
postimestarit olivat vapautetut veroista yuiiii kunnallisista
rasituksista, ja T:een 1673 saakka lie saivat pi
tää kantamansa postirahat. Näihin virkoihin
nimitettiin alussa porvarissäätyyn kuuluvia
henkilöitä. jotka osasivat ainakin lukea ja kirjoittaa.
Vallan harvinaista ei ollut, että nämä toimet
vielä 17:uiien vuosis. loppupuolella annettiin
enimmän tarjooville. -aattoipa myös postinhoità
janle-ki |K*riä miesvainajansa toimen .kuten esim.
ensimlisen |>osti|>äällikön ja Tukholman posti
mestarin le-ki. Gesse Wechel. joka 1638-42 hoiti
molempia virkoja). Vielä as:n mukaan v :lta
1673 oli post imet-tarivainajan leski tai joku muu
hänen jälkeläisistään velvollinen tarvittaessa
toistaiseksi hoitamaan postikonttoria,
postimesta-rintoimet eivät näet olleet erittäin haluttuja.
Aikaa myöten myönnettiin post inholta jille
erinäisiä apulaisia. Jo verrattain varhain mainitaan
ekspeditöörejä, kirjanpitäjiä ja
konttorikirju-reita, joiden jo 1860-luvun alkuvaiheilla tuli
suorittaa tehtävänsä omalla vastuullaan.
Viimemainittuja nimitetään nyttemmin
ekspeditöörin-apulaisiksi. ylimääräisiä harjoittelijoiksi (ennen
ylim. kamarikirjureiksi). Edellämainittuihin
virkoihin. samoinkuin 1 :sen luokan
postitoimituk-sen hoitajiksi, nimitetään ainoastaan varsinaisin
ammattilaisia, jotka täyttävät as:ssa v:lta 1898
säädetyt kelpoisuudet. — 2 :son luokan
posti-toimitusten. postinsemien ja -pysäkkien
hoita-jonvirat ovat vain sivutoimia. — Naisia on
verrattain suuressa määrässä ruvennut postin
palvelukseen vasta postitoimitusten perustamisen
jälkeen ja saa heitä käyttää useimpiin toimiin.
— ks. myös Posti hallitus, Postiljooni,
Postintnrkastaja. Tli. A.
Postiväri. Keltaisen värin monista
vivahduksista on punakellervä (oranssi; saks. Postgclb,
postikellcrväi useissa maissa postin värinä, ja
johtunee tiima seikka siitä, että Thurn-Taxisin
postilaitoksen postiljooneilla aikanaan oli
keltainen takin- ja viitankaulus, jota paitsi
takin-käänteet ja hihannauha olivat samanvärisiä.
Myöhempinäkin aikoina käytettiin kellertävää
monen maan postivirkailijain virkapuvussa jn
vielä nytkin ovnt eräät postimerkkilajit ja
postikortit keltaisia samoinkuin muutamien
maiden posti vaunut, ajoneuvot ja postilaatikot.
Th. A.
Postiyhdistys ks. Postilaitos
(maailmnn-postiyhdistys).
Postkalevainen gcol., knlevnista muodostumiin
nuorempi.
Posti. Karl (1793-18641, saks.-nmer. kirjailija.
Salanimellä f h a r 1 e s S e a 1 s f i e I d hän on
julkaissut joukon kertomuksia jn romaaneja, jotka
käsittelevät amer. oloja. Hänen teoksistaan
mainittakoon ,,I.ebenshildcr au* heiden
Ilemisphä-ren" "1 nid. 1836-37), ..Der Virey und die
Aristo-kraten" <3 nid. 1835/, ,,Deutsch-nmerikanische
Wahlverwandtschafteu" (4 nid. 1839-40), „Das
Kajfltenlmch" (1841). II. Kr-n.
Postlimiuium //Inu’-/ .Int.). kansainvälisessä
oikeudessa, aikaisemmin vallinneen, sodan
lakkauttaman tai häiritsemän oikeustilan
palauttaminen sodan päätyttyä, varsinkin sellaisella
alueella, jonka vihollisvoima 011 pitänyt
vallattuna eli okkupeerattunu. II. E.
Postludium /-«’d-/ (Int., - jiilkisoitto), ks.
Loppusoitto.
Post- och inrikes tidningar (jokapäiväisessä
puheessa tavallisesti P o s 11 i d n i u g e n),
Tukholmassa ilmestyvä jokapäiväinen sanomalehti.
Ruotsin hallituksen virallinen äänenkannattaja;
maan vanhin sanomalehti; ilmestynyt lyhyillä
keskeytyksillä jn eri nimillä v:sta 1645,
Postpalataali (lat. post = takana, ja palfVtum
= Sltulaki) ks. P a 1 n t a a I i.
Postpositsioni (lat. postposVtiö = sana, joku
asetetaan jälkeen), j ä 1 k i s a n a, ja p r e p o s i
t-sioni (lat. præposft iö = sana, joka asetetaan
eteen), e t u s n n a (yhteinen nimitys: s u h d
e-sana), partikkeli, jota käytetään jonkun
substantiivin sijan yhteydessä paikan, ajnn, tavan
tai muun seikan ilmoittajana (adverbiaalina).
Esim. Kirja putosi pöydän alle. Mitä varten
tämän teit? Lapset juoksevat ympäri kylää.
Lähden jäljestä päivällisen. A. K.
Lakit. Kiinnityksen p. on oikeustoimi, jolla
kahden tai useamman kiinnityksen etuoikeusjär
jestystä muutetaan. P. ei ole. kuten
kiinnittäminen. n. s. vapaaehtoisen oikeudenhoidon liar
joittamista. mutta se on. saavuttaakseen oikeus
vaikutuksia sivullisiakin kohtaan, ilmoitettava
oikeuden k i i n n i tyspöy täk i r jaan. Jos p. huonon
taa toisten kiinnityksenhaltiain asemaa, on näi
den suostumus p:iin hankittava. El. K.
Postskriptumi lat. postscriptum, <
postscri’-bere = jälestäpäin kirjoittaa), jälkikirjoitus, kir
jeeseen nimikirjoituksen alle (jälkeen) tehty
lisäys (lyh. P. S.).
Post Trinitatis f-tö’-J (lat.), kolminaisuuden
sunnuntain jälkeen.
Postulaatti (lat. postulä’tum, kreik. aitfma).
vaatimus, vaatima. Geometria edellyttää, että
osataan toimittaa muutamia yksinkertaisia tehtäviä,
..p:eja", joita tarvitaan geometrian
oppijärjestelmää selvitettäessä ja todistettaessa. Euklidcen
..Elementa" sisältää seuraavat kolme p:ia: 1. on
yhdistettävä suoralla viivalla kaksi pistettä,
2. tunnettua suoraa on pidennettävä määrätyllä
janalla, 3. tunnettu piste keskipisteenä on
piirrettävä ympyrä, jonka keliä kulkee määrätyn
pisteen kauttii. Filosofiassa p. merkitsee oletta
musta, joka jostakin syystä hyväksytään ja jonka
hyväksymistä tavallaan ..vaaditaan", vaikkei sitä
voida todistaa; esim. Kantin ..praktillisen
järjen p;I" (ks. K n n t. pnlsta 311). — Alkunan
p. merkit-i matematiikassa ja filosofiassa samoin
kuin aksiomi vain edellytystä I. olettamusta,
jota ci ruvettu todistamaan vaan joka ilman
muuta edellytettiin, joko sentähden että se
itsestään oli ilmeinen, tahi sentähden että se
ky-seessHolevassa oppiesityksen kohdassa oli malido
ton todistaa. A. flr. (V. S:n.)
Postulata nobilium /-/rt’- nöbi’-] (Int., =
nnte-listen vaatimukset) on nimeltään se asiakirja,
jonka Ruotsin ylimykset 1504 esittivät
Sigis-iiiinidilh’ aateliston etuoikeuksien suhteen. Se oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
