Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Potentisaalienergia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
939
Potocki— Potsdam
940
mahdollisia jotta vesi helpommin pääsisi
potkuriin. Hui suhteessa on edullisempi käyttää
kahta potkuria. Tällä sovituksella on toisiakin
etuja: kun nimittäin potkurien läpimitta saa
olla pienempi, voi alus tarvittaessa kulkea
matalammassa vedessä, ohjaaminen tulee
hel|>om-inaksi, edellyttäen että molemmat potkurit
saavat liikkeensä eri moottoreista ja m. m. voivat
pyöriä eri suuntiin; lisäksi alus ei ole aivan
avuton. jos toinen kone tahi potkuri vioittuu;
keinuminenkin lienee pienempi. Siipialuksiin
verrattuina on p:illa useita etuja: ue ovat
yksinkertaisemmat ja tanakammat -ekä kapeammat,
liikeväline on kokonaan veden alla; laivan
painopiste on matalammalla ja laiva on vähemmän
riippuvainen siitä, miten syvälle se on lastattu.
Siipiluivoilla ei ole p:iiu verrattuina muita
etuja kuin että ne paremmin soveltuvat hyvin
matalaa vettä varten sekä että heiluminen on
jonkunverrnn pienempi. E. S-a.
Potocki f-to’tskil, vanha puol. ylimyssuku,
jolla ennen <>li laajat maa-alat Galitsiassa ja
Ukrainassa.
1. Stanislaw Felix P. (1745-1805).
sutir-hetmnni ja kreivi; tyytymättömänä v:n 1791
valtiosääntöön hän otti osaa Turgotvicen
kon-federatsionin muodostamiseen, joka sai apua
Venäjältä. mistä oli seurauksena Puolan toinen
jako. Kun puolalaiset 1794 tarttuivat aseisiin,
täytyi P:n paeta Venäjälle, mistä Varsovan
antauduttua palasi takaisin saaden sittemmin
venäläisen kenraalin arven. Iliinen puolisonsa,
kauneudestaan kuulu kreivitär Sophie P., oli eriiän
kreik. suutarin tytär.
2. I g n a c v P. 11751-1809). kreivi, edellisen
serkku, yksi v:n 1791 valtiosäännön luojia; oli
1794 alkaneen aseisiinnousun nikana ulkoasiain
hoitajana, joutui 1794 venäläisten vangiksi,
mutta laskettiin vapaaksi 1790 ja toimi
sittemmin Varsovan suurherttuakunnan palveluksessa.
3. Stanislaw Kostka P. (1752-1821).
kreivi, edellisen veli; toimi myöskin v:n 1791
valtiosäännön hyväksi; oli Varsovan
suurherttuakunnassa kasvatusjohtokiinnan esimiehenä; v.
1815 Aleksanteri 1 nimitti hänet Puolan
kuningaskunnan kultusministeriksi.
4. Jan I’. (1701-1815), kreivi, historiantutkija;
kirjoitti ranskaksi historiallisia tutkimuksia ja
matkakertomuksia, joita painatti vain 100
kappaletta kutakin, m. m. ..Essai sur 1’histoire
uni-vcrselle et recherches sur la Sarmatie" 11780),
llistoire primitive des peuples de la Russie"
(1802). ..Frapments historialle- et gfograpliiques
sur la Scythie, la Sarmatie et les sluves" (1790).
5. Alfred P. (1817-89), kreivi, itiiv.
valtiomies; tuli 1801 Itävallan herrainhuoneen
jäseneksi ja valittiin Oalitsinn maapäiville; 1868-70
maanviljely-ministerinä 1870-71
ministeripresi-denttinä: 1875-83 Galitxian käskynhaltijana.
J. F.
Potomac / IVnyik/, joki Yhdysvaltain
itärannikolla. alkaa Alleghany-vuoristossa,
Curnberlan-din lähellä Marylandin ja Virginian rajalla
kahdesta lähdejoesta (ßouth Branch 225 km pitkä),
virtaa yllämainittujen valtioiden rajajokena
kaakkoista pääsuuntaa katkaisten kauniissa
koski-paikoi–a useita vuorijonoja. (Great falls
Wash-ingtonin yläpuolella 27 m korkea) ; kuljettava
Washingtonin yläpuolelta alkaen (182 km «uus-
inani. VYnshingtonin alapuolella P. laajenee
4-11 km leveäksi, pitkäksi suulnhdeksi. laskien
lo-I puita Olies ipcake-luhteen; "25 km. Suurimmat
ii-.ijoet Slienandcah. Savnge ja Monocacy. Chesn
peaken-Ohion-kanava kulkee l’:n rinnalla
Wash-iugtonista Cumherlandiin. — P:n rannoilla
ta-pahtui orjasodassa 1862-65 kiivaita taisteluja;
pohjoisvaltioiden sinne sijoitettu sotajoukko oli
nimeltään P.-armeia. E. E. K.
Potomania (kreik. polon = juoma, ja mani’a =
vimma), juomalialu. vastustamaton halu nauttia
väkijuomia. \ksi kroonillisen alkoholismin
ominaisia tunnusmerkkejä. P. saattaa myöskin
esiintyä ajoittain ilmipuhkeavnna oireena
(dipsoma-nia) mielisairaissa.
Potosi. 1. Departementti Lounnis-Boliviassa;
126.688 km’, 364.689 as. (1906). enimmäkseen
ketsiin-intiaaneja. P. käsittää laajoja
suola-aroja Kordillieerien välissä, sekä idässä
kappaleen Kordillieerien itiirinnettä. Tuottaa hopeaa,
vaskea, tinaa, villaa. — 2. Edellämainitun de
partementin pääkaupunki. 3,960 m yi. merenp.
lumihuippuisen Cerro de P:n (4.688 m yi.
merenp.) etelärinteellä: 23.450 as. (1911). — Esp.
aikainen tuomiokirkko, kunink. rahapaja (v:lta
1585), suurenmoiset vesisäiliöt v. m. Ennen
suunnaton hopeantuotanto (1545-1864 arvioidaan
hopeaa P:n seudulta saadun 10,000 milj. mk:n ar
vosta) on nyk. vähäinen (muutamn milj. mk.
v:ssa). — Per. 1547, 2 v. ensimäisten
hopealöytö-jen jälkeen Cerro de P:lla. Vapaustaistelu alkoi
P:ssa 1810. mutta vasta 1822 esp. joukot
kar-koitettiin sieltä. 3. Kaupunki Meksikossa ks.
San Louis Fotosi. E. E. K.
Potpuri (ransk. potpourri = mätäruukku,
rikka-ruukku), m us., sävellys, jossa kaikenlaisia
mieli-siivelmiä on koottu yhtäjaksoiseksi, taiteellista
yhtenäisyyttä vailla olevaksi sarjaksi. Opereteissa
ja joskus oopperoissakin on alkusoitto p:n
muotoinen. sisältäen teoksen huomattavimmat, sävelmät.
/. K.
Potsdam. 1. nallitusalue Preussissa,
Brandenburgin provinssissa: 20.646 ktn’. 2.859.427 ns.
(1910). 139 km’:liä. — 2. Brandenburgin
provinssin ja edellämainitun hallitusalueen
pääkaupunki. hallitsijan suosima asuinkaupunki, 26 km
Berliinistä lounaiseen, monessa kohden
jiir-ventapaiscsti leviävän navelin oik. rannalla,
vastapäätä Nuthen suuta: 62.243 as. (1910). —
Jakaantuu Altstadt ja Neustadt nimisiin
pääosiin. sekä useaan esikaupunkiin (yksi niistit
Havelin vas. rannalla, jonka yhdistää oik.
rantaan 196 m pitkä silta). Huomattavia
rakennuksia: kunink. linna (rak. 1667-1701),
raatihuone iv-.lta 1753), Brandenburger Tor-portti
(Trajonuksen riemuportin mukaan rak. 1770).
kasino; kirkkoja (useissa hallitsijain hautoja)
Gnrnisonkirche (1730-36). Nikolaikirehe (1830-37),
Heiligegeistkirche (1728). Muistopatsaita ja
-merkkejä: Vilhelm I :n, Fredrik Vilhelm III:n,
Fredrik II :n, Fredrik III:n, 14 preussilaisen
vapautussodan sotapäällikön muistopatsaat
Lust-garten-puistossa, 24 m korkea obeliski y. m.
Lukio, reaaliltikio, reaalikoulu, sotakoulu,
kauppakoulu y. m. - Silkki-, huonekalu-, tupakka-,
kaakao-, kemiallisia tehtaita, olutpanimoita,
myllyjä. — Juna- ja laivayhteys Berliiniin. — P:n
ympäristössä on taajassa kunink. linnoja,
puistoja ja huvilakaupunkeja. Näkemisen arvoisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
