Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Powell ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
945
Powell—Pozzo di Borgo
„Knights of labor" yhdistyksen suurmestarina,
rupesi sitten asianajajaksi ja tuli 1897
Yhdysvaltain maahanmuuttoviraston ylikomissaariksi.
J. F.
Powell [pauol], John Wesley (1834-1902),
amer. geologi ja etnologi, tutki m. m.
Kalliovuoria ja Coloradon canonia sekä intiaaneja ja
heidän kieliiiiin, toimi 1881 94 Yhdysvaltain
geologisen toimiston johtajana.
Poventsa (ven. Povenets). 1. Piirikunnan
kaupunki Aunuksen läänissä Äänisjärven
pohjoisimman lahden, Suurilahden, pohjoisrannalla,
etäisyys Petroskoista 197 km. 1,840 as. (1910).
3 kirkkoa; 2-luokkainen kaupunginkoulu.
alkeis-tyttökoulu; semstvon kirjasto. — Kaupungin
äärellä Lebedevin saha, jonka valmistusarvo
n. 220,000 mk. — P. mainitaan kylänä jo 1496,
silloin erään Novgorodin luostarin omaisuutena;
1703 Pietari Suuri perusti lähelle P:n kylää
rautasulaton, ja määräsi entiset luostarin-alaiset
asukkaat itsenäisiksi kauppalan asukkaiksi; P.
tehtiin 1782 piirikunnankaupungiksi („Aunuksen
käskynhaltijakuntaan"), vv. 1796-1801 P. kuului
Arkangelin lääniin; v :sta 1802 alkaen Aunuksen
lääniin. — 2. Piirikunta (vrt. Aunus,
hallinnollinen jako), läänin piirikunnista pohjoisin
ja laajin; käsittää 45.705 km3 suuruisen alueen,
lähtien Äänisjärven pohjoispäästä ja rajoittuen
lännessä Suomen rajaan, pohjoisessa Vienan
lääniin. V. 1897 oli asukasmäärä 26.381 henkeä,
joista suomensukuisia 13,300 henkeä (nimittäin
karjalaisia 13,106, luterilaisia suomalaisia
190 ja muutamia vepsäläisiä). Tärkeimmistä
kunnista mainittakoon: Porojärvi 1. Porajärvi
(Poros-ozerskaja), Repola (Reboljskaja), Mäntyselkä
iMjanduselskaja), Rukajärvi (Rug-ozerskaja) ja
Paadene (Bogojavlenskaja). —
Luonnonihanim-mista paikoista mainittakoon Paadenen kylä
Seesjärven länsirannalla. L. E-nen.
Poynter [pointo], Sir Edward John
(s. 1836), engl. taidemaalari; opiskellut m. m.
Gleyren johdolla Pariisissa, asunut v:sta 1860
Lontoossa, jossa P:sta tuli 1894 National galleryn
johtaja ja 1896 akatemian presidentti. Hän ou
maalannut aito-englantilaiseen
akateemis-klassil-liseen, siloiseen ja sirostelevaan tyyliin öljy- ja
vesiväritauluja, joiden aiheet ovat otetut
Raamatusta, historiasta ja antiikin elämästä, kuten
esim. „Käynti Asklepioksen luona" (1880, The
Tate galleriassa Lontoossa). Hänen suuremmista
töistään ovat myöskin mainittavat
freskomaa-laukset St. Stephenin kirkossa Duhviehissa sekä
mosaiikkikartongit Westminster palaeea varten.
Julkaissut: ,.Ten lectures on art" (1879).
[Monk-house, „Sir Edw. John P.. his life and Work"
(1897).] E. R-r.
Pozarevac [-Is ], piirikunnan pääkaupunki
Pohjois-Serbiassa, Tonavaan laskevain Moravan
ja Mia van välisellä tasangolla; 13.613 as. (1910).
— Lukio, valtionvankila. N. 2 km P:sta
lounaiseen on Ljubitsevon kunink. hevostarha. —
P:n tasangolla 285 keisari Diocletianus voitti
keisari Carinuksen. P:n rauhassa 1718 Turkki
luovutti Itävallalle Baanaatin. Temesvärin,
Belgradin sekä alueen Saavan eteläpuolella.
Pozarskij [a’-] ks. Minin.
Pozsony [pozonj] (saks. Pressburg, lat.
Poso-niurn), kaupunki Länsi-Unkarissa, lähellä
Itävallan rajaa, kauniilla paikalla Tonavan vas.
rannalla Pienten Karpaattien juurella, monen
radan risteyksessä (rata P:stä Nagy-Szombatiin
on Unkarin vanhin), P:n komitaatin
pääkaupunki; 78,223 as. (1910), joista 41,»%
saksalaisia, 40,» % unkarilaisia, 14,» % slovaakkeja,
roomal.-katolisia 75,7 %. — P. on siisti,
hauskannäköinen kaupunki. Huomattavia rakennuksia:
goottilainen tuomiokirkko (1221-1487, uusittu
1867), jossa moni Unkarin kuningas on
kruunattu, fransiskaanikirkko (v:lta 1272),
raatihuone (vanhin osa v:lta 1288; sisältää
kaupunginmuseon), oikeuspalatsi, jossa 1802-48
Unkarin valtiopäivät pitivät kokouksiaan,
Grassalko-vichin palatsi (nyk. arkkiherttuan asunto), uusi
kaupunginteatteri, arkkipiispan palatsi. Kunink.
linnan rauniot (palanut 1811). Petöfi’n ja Maria
Teresian muistopatsaat. — Yliopisto (avattu 1914),
kunink. lakit, akatemia, katolinen ylälukio, evank.
lukio, kadettikoulu, kauppa-akatemia, kirjasto y.
m. Arkkipiispanistuin. — Teollisuus vilkasta :
huonekalu-, tupakka-, nahka-, juomatavara-, kaakao-,
paperi-, kemiallisia tehtaita, suuri
dynamiittitehdas, myllyjä; huomattavaa vilja-, viini-,
karja-kauppaa. Jokiliikenne vilkasta. Sähköraitiotie. —
Ympäristössä kauniita viinitarhoja ja
liuvilasiirto-loita. Ylempänä, rajalla, molemmin puolin
Tonavaa ovat Unkarin ja Itävallan rajaportit Dévény
(saks. Theben, linnan rauniot) Unkarin, ja
Hain-burg Itävallan puolella rajaa. — Historia.
P:n perustusajasta ei ole varmaa tietoa;
1000-lu-vulta alkaen P. oli tärkeä rajalinna. Böömin
Ot-tokar poltti sen 1271. Vanhin kaupunkiprivilegi
on v :lta 1291, kunink. vapaakaupunki v:sta 1405.
Kajapaikkana P:ssa pidettiin usein neuvotteluja
Itävallan ja Unkarin välillä. Mohäcsin taistelun
jälkeen P:sta tuli Unkarin pääkaupunki;
valtiopäivät kokoontuivat siellä v:een 1848. Bethlen
Gabor valloitti P:n 1619, keisarilliset
valloittivat sen takaisin 1621. 1672 protestanttien
kirkko luovutettiin jesuiitoille, valtiopäivillä
1722-23 hyväksyttiin pragmaattinen sanktsioni
ja 1741 luvattiin hätääntyneelle Maria Teresialle
tehokasta apua. Davout valloitti P:n 1805, sam.
v. Napoleon I ja Frans II siellä tekivät P:n
rauhan, 1809 Davout pommitti ja uudelleen valloitti
P:n. V. 1849 itäv. kenraali Welden miehitti
kaupungin. ja useita unk. vapaustaistelijoita
mestattiin! ’ E. E. K.
Pozzo [potso], Andrea (1642-1709), saks.-it.
taidemaalari ja arkkitehti: työskenteli
pääasiallisesti Roomassa, jossa 1665 liittyi jesuiittaiu
veljeskuntaan ja kehitti äärimäiseen huippuunsa
barokkimaisen koristelutaiteen ja Correggion
aloittaman kattomaalaussuunnan (esim. Ignatius
Loyolan loistoalttari Gesün ja holvifreskot
S. Ignazion kirkoissa’. Hänen suunnitelmiensa
mukaan on rakennettu Laibachin tuomiokirkko
(1706) ja Bambergin Martinin kirkko (1720) sekä
korjailtu ja uusittu Wienin yliopistonkirkko
(jälkeen 1704). P. osasi käyttää taiturimaisen
mestarillisesti perspektiiviä, josta hän on kirjoittanut
Italiassa ja Saksassa suurta vaikutusta
saavutta-I neen kuvallisen suurteoksen ,.Perspectivæ
picto-rum atque architectorum’’ (1693-1708). [Albert
Ile, ,,Der Maler und Architekt A. P." (1886).]
E. R-r.
Pozzo di Borgo [potso-]. Carlo Andrea
11764-1842). kreivi, ven. diplomaatti, kotoisin
Korsikasta: toimi alkuansa asianajajana syntymä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
