Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Praagi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Praagi
950
Kaarien-silta ja ..pieni puoli".
-•oleumin, aarresäiliön, jossa m. m. Böömin
kruuna jaiskalleudet y. m.), sekä 1373 pystytetty
Pyhän Yrjön vaskinen ratsastajapatsas. Vielä
Hradcanyssa on Ferdinand I:n huvilinna
Belvedere, arkkipiispan palatsi, romaanilaistyylinen
Pyhän Yrjön kirkko (1150. uusittu 1541 palon
jälkeen), Loreto-kirkko (v:lta 1661; rikkaat
aarteet) y. m. Malå Stranan rakennuksia:
vuorella Hradcanyn vieressä P:n merkittävin
luostari. premonstratenssien veljeskunnan omistama
Strahov (per. 1140) kirjastoineen (70.000 nid.),
taulu- ja vaakunakokoelmineen (10.000
vaakunaa) ; sen kirkossa on Wallensteinin hauta.
Uaapäivien ja käskynhaltijan palatsit, Tuomaan
kirkko (Rubensin maalaama alttaritaulu),
Ste-fanuksen kirkko (1673-1752), valloitetuista it.
tykeistä valettu Radetzkyn muistopatsas (1858).
— Malä Stranalla ja Hradcanylla ovat
useimmat Böömin ylimystön komeista
kaupunkipalat-seista: Waldsteinin (rak. 1623),
Schwarzenber-gin, Sehönbornin, Thunin, Lobkowitzin y. m. —
Oppi- ja sivistyslaitoksista
mainehikkain Kaarle I :n 1348 perustama, 1882
kahteen osaan jaettu yliopisto, monine tieteellisine
laitoksineen (kirjastossa 264.000 nid.. 4.000
käsikirj., 1.500 inkunaabelia, kasvit, puutarha
y. m.); tsekkiläisessä yliopistossa 1911 oli
3.917 yliopp., 269 opettajaa, saksalaisessa 1.690
yliopp., 247 opettajaa. V. 1806 perustetusta
teknillisestä korkeakoulusta (laatuaan ensimäinen
Itävallassa) 1863 jakamalla muodostetut
teknilliset korkeakoulut: tsekkiläinen (2.635 opp. 1911)
ja saksalainen (899 opp.) ; opettaja- ja
opet-tajatarseminaareja, pari kauppa-akatemiaa,
taideakatemia, musiikkikonservatori,
arkkipiis-pallinen seminaari, vendiläinen seminaari, monta
lukiota ja yläreaalikoulua. Böömin
kansalliskirjasto (260,000 nid.. 3,600 käsikirj.). Kinskyn
kirjasto (46,000 nid.), tuomiokapitulin kirjasto,
arkisto, luonnontiet, y. m. kokoelmia. Useita
tsek. ja saks. tieteellisiä ja taiteellisia seuroja,
kymmenkunta teatteria. Vaikutusvaltainen
sanomalehdistö. suurimmaksi osaksi tsek nyrki-
mysten äänenkannattaja. — Paljon
hyväntekeväisyyslaitoksia. — Elinkeinot korkealle
kehittyneet. Teollisuus (keskittynyt
enimmäkseen etukaupunkeihin ja lähiseutuihin)
monipuolinen : konepajoja (moottoreita, ompelukoneita,
sammutuskojeita, vaunuja), sementti-,
savi-tavara-, huonekalu-, nahka-, paperi-, kautsukki-,
kemiallisia tehtaita, olutpanimoita, kutomoita,
kultasepän työpajoja y. m. — Laajan kaupan
keskus; Böömin suurimmat pörssit, pankit y. m.
rahalaitokset. Rautatieverkko haarautuu joka
suunnalle; vilkasta höyryalusliikennettä
Mol-dauta alaspäin. Paikallisliikennettä välittävät
sähköraitiotie, sähkö- ja ilmaradat. —
Ympäristössä paljon nähtävyyksiä: useita
huvi-linnoja ja puistoja, pari kaunista Moldaun
saarta, Seharkalaakso, Valkea Vuori v. m. m.
E. E. K.
P. mainitaan ensikerran 928. Vanhakaupunki
sai 1235. ..Pieni puoli" 1257 saksalaiset
kaupun-ginoikeudet. Varsinkin Kaarle IV :n aikana
(1346-78) P. kohosi kukoistukseen; hän perusti
uuden kaupungin ja teetti useita rakennustöitä
sekä jagellolaisten Vladislavin ja Ludvikin
aikanaan paljon saksalaisia. Myös yliopiston
perustaminen 1348 vaikutti P:n kukoistukseen.
P :11a oli tärkeä osa hussilaissodissa: täällä
kirjoitettiin neljä „P:n artikkelia", joihin
hussi-lainen uskontunnustus sisältyi. Yrjö Podiebradin
sekä jagellolaisten Vladislavin ja Ludvikin
likoihin (1471-1526) Pieni puoli, joka sodissa oli
hävitetty, elpyi ja tuli saks. väestön pääpaikaksi.
Kukoistuskausi P:lle oli jälleen Rudolf II :n ja
Mattiaan aika (1576-1619). Böömin kapinan
kukistuttua 1621 mestattiin P:n Isolla torilla sen
johtajat, ja kaupungissa seurasi ankara
katolinen renktsioni; useimmat menetetyt oikeutensa
se kuitenkin sai takaisin 1627. V. 1635 P:ssa
tehtiin rauha keisarin ja Saksin vaaliruhtinaan
välillä. 30-vuotisen sodan lopulla 1648
ruotsalaiset valloittivat Pienen puolen. Itävallan
perimyssodassa P. erinäisiä kertoja joutui
vihollisten käsiin; 1757 seitsenvuotisessa sodassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
