Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pragmaattinen sanktsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
953
Pragmaattinen sanktsioni —Prantl
954
Pragmaattinen sanktsioni (lat. sanclio
prag-tnatica), perustuslaki, joka on oleva
loukkaamaton ja ikuisesti voimassa. Tämännimisistä laeista
mainittakoon: Ranskan kuninkaan Kaarle VII :n
p. s. v:lta 1438, joka vahvisti Ranskan kirkon
itsenäisyyden paavin suhteen ja keisari Kaarle
VI :n p. s. v:lta 1713, joka julkaistiin 0 p.
jou-luk. 1724 perustuslakina ja jonka mukaan
Itävallan perintömaat oli pysytettävä
jakamattomina ja miespuolisten perillisten puutteessa
menevät perinnöksi Kaarle VI :n tyttärille (Maria
Theresialle) ja vasta heidän jälkeläistensä
sammuttua sukupuuttoon keisarin vanhemman
veljen Joosepin tyttärille ja näiden jälkeläisille.
[Fournier. ,.Zur Entstehungsgeschichte der
Prag-matisclien Sanktion Kaiser Karls VI".] ./. F.
Pragmatismi (kreik. pragma = teko), eräs
suunta nykyisessä filosofiassa, joka on saanut
kannatusta osakseen etenkin Englannissa ja
Ame-riikassa. Nimeä käytti ensin C. S. Pierce,
käsittäen p :n teoriaksi, jonka mukaan käsitteiden
välinen ero on niissä seurauksissa, joita
käsitteillä on. Myöhemmin on tätä väitettä
laajennettu siten, että käsitteen sisällyksen
muodostavat ne seuraukset, jotka sillä ajatellaan olevan.
P:n kannattajat panevat painoa sille
merkitykselle, joka tahdolla ja tunteilla on
ajatustoimintaan. Ja kun tärkeimmät intressimme ovat
käytännöllistä laatua, väittävät he, että
käsitteiden ainakin lopullisesti tulee palvella
käytännöllistä elämäämme. Lisäksi ovat muutamat p:n
kannattajista koettaneet todistaa, että tahtomme
myös vaikuttaa ajatuksiemme totuuteen,
koskapa tahto määrää, mitkä ajatukset kulloinkin
voivat esiintyä. Täten joudutaan siihen
tuloksen. että arvostelman totuus riippuu sen
tarkoituksenmukaisuudesta tai toisin sanoin niistä
seurauksista, jotka arvostelmalla on. On luultu
tämän teorian poistavan uskon ja tiedon välillä
vallitsevan ristiriidan. P:n vastustajat ovat
kuitenkin ankarasti arvostelleet tätä kantaa,
väittäen. että totuus sen mukaan tulee
mielivallastamme riippuvaiseksi. — Suunnan tärkeimmät
kannattajat ovat amer. William James ja John
Dewey ja engl. F. C. S. Schiller. Heille on kaikille
yhteistä intellektualismin, s. o. järjentoiminnalle
liiaksi arvoa antavan kannan vastustaminen.
J. W. S.
Kasvatusop. ks. Työkoulu.
Prairial [preria’1] (ransk. < prairie = niitty),
..heinäkuukausi". Ranskan vallankumouksen
aikuisen ajanlaskun yhdeksäs kuukausi, vastasi
gregoriaanisen kalenterin 20 t. 21 p. toukok.—18 t.
19 p. kesäk. J. F.
Prajapati [pradza-J (praja = luodut, ja vati =
herra), luotujen herra, intialainen jumala. P.
on abstraktinen, papillisen mietiskelyn luoma
jumaluus. Eräässä myöhäisessä Veda-runossa P:ia
kuvataan kultaiseksi maailmanmunaksi, josta
aikojen alussa maailma on syntynyt.
Kansanomaiseksi P. ei koskaan tullut. E. K-a.
Präkrit ks. Intian kielet ja
kirjallisuus, palsta 1020.
Praksinoskooppi (kreik. praksis = toiminta
teko. ja skope"in = katsoa), fenakistoskoopin iks. t.i
tapainen koje. Onton, akselinsa ympäri
pyöri-väisen silinterin sisäpinnalle asetetut, liikkuvasta
kappaleesta liikkeen eri lietkissä otetut
perättäiset kuvat ovat vastapäätä silinterin keskustassa
sijaitsevan prisman sivutasoille sommiteltuja
peilejä. joihin ne kuvastuvat. Silinteriä
pyöritettäessä on tarkastettava kaiken aikaa saman
peilin kuvia, jolloin saa elävän käsityksen eri
vaiheissaan kuvatusta liikkeestä. U. S:n.
Praksis (kreik.), käyttö 1. jonkin tieteenhän
ran sovelluttaminen käytännössä, vastakohtana
teorialle, vrt. Praktiikka. El. K.
Praksiteles [prüksitc’lës], kreik.
kuvanveistäjä. Kephisodotoksen poika, Ateenasta (4:nnen
vuosis. alkupuoliskolla). P. oli Kreikan
kuuluisimpia taiteilijoita ja vei Pheidiaan jälkeisen
taidesuunnan huippuunsa. Hänen teoksistaan,
joista useimmat olivat hakatut marmoriin, 011
originaalina säilynyt ja Olympiasta löydetty
Dionysos-lasta kantavan Hermeen pystykuva. Tätä
kuuluisammat, olivat Kreikassa esim. meille
kopioina säilyneet Apollon Sauroktonos, hento
nuorukainen. joka nuolella koettaa lävistää
sisiliskoa, puunrunkoon nojaava, lepäävä satyri, hen
uoksi pojaksi kuvattu Eros ja P:n teoksista
enimmin ylistetty: knidolaisten Aphrodite (ks.
kuvataulua Kuvanveistotaide II), joka
oli kuvattu kylpyyn astuvaksi ja niinmuodoin
alastomaksi. P. oli tuottelias taiteilija, jonka
teoksia tilattiin kaikkiin osiin kreikkalaista
maailmaa. P:n taiteen tunnusmerkkinä oli nuorekas
kiehtova sulous, vartaloissa sujuvin aaltoviivoin
ilmenevä notkeus ja marmorin mestarillinen,
jopa taiturimainen käsittely. L. T.
Praktiikka (kreik. praktiko’s = toimintaan
kelvollinen, toiminnallinen), käytäntö; kokemus,
harjaannus: toiminta-ala; asiatuttavapiiri
(eritoten lääkärin, asianajajan), lääkärin- tai
asian-ajajantoimen y. m. harjoittaminen.
Praktikantti (ks. Praktiikka), harjoitte
lija.
Praktillinen (ks. Praktiikka),
käytännöllinen. käytäntöön kuuluva.
Praktillinen filosofia (ks. Praktiikka)
ks. Käytännöllinen filosofia.
Praktiseerata (ks. Praktiikka),
harjoittaa jotakin tointa, jonkin käytäntöä : sovelluttaa;
olla harjoittelijana.
Fraliné (ransk. praliner = polttaa manteleja
sokerissa < praline = sokerissa poltettu manteli),
sokeri- ja manteliseoksesta valmistettu konvehti,
täytetty liköörillä tai suklaalla.
Prammipurje, tasaepäkkään muotoinen purje,
joka on kiinnitetty aluksen prammiraakaan eli
alhaalta päin lukien neljänteen raakaan.
Muutamissa aluksissa on kaksoisprammiraa’at.
nimittäin yliprammi- ja aliprammiraa’at, jotka
molemmat ovat kiinnitetyt prammitankoon (ks. t.).
F. TV. L.
Prammitanko. raakapurjeilla varustetussa
aluksen mastossa kolmas jatko-osa alhaaltapäin
lukien : alin osa on alamasto, sen jatkona
märssy-tanko ja kolmantena p. F. IV. L.
Prantl. 1. Karl von (1820-88), saks. filosofi,
vaikutti professorina Miinchenissä. Pääteos
„Ge-schichte der Logik im Abendlande" i4 os.), joka
on täydellisin esitys logiikan historiasta
muinaisajasta alkaen 16:nteen vuosisataan asti. A. Gr.
2. Karl P. (1S49-93). edellisen poika, saks.
kasvitieteilijä, v:sta 1889 kasvitieteen
professorina Breslaussa. Tutkinut etupäässä
kryptoga-meja („Untersuchungen zur Morphologie der
Ge-fässkryptogamen" 1875-81. v. m.), julkaissut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
