Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Predikatiivi-adverbiaali ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
U57
Predikatiivi-adverbiaali ks. Adverbiaali
ja Predikaatintäyte.
Predis /-£’-/. Ambrogio de, it.
taidemaalari, joka eli 1500-luvun vaiheilla ja oli
Modernissa syntyneen, Milanon kouluun kuuluvan
rniniatyyrimaalaajan Cristoforo de P:n poika.
Työskennellyt ainakin v:sta 1482 Milanossa
Lodovico Moron hovimaalaajana; tehnyt
joidenkuiden uskonnollisten taulujen ohella terävästi
muovailtuja, yksiväriselle pohjalle maalattuja ja
väritykseltään syviä profiilimuotokuvia, joista
kuuluisin on renesanssin kauneimpien naiskuvien
joukkoon luettava, pitkät ajat Leonardo da Vinci’n
maalaukseksi luultu prinsessa Bianca Maria
Sforza (Milanon Biblioteca Ambrosianassa). P:n
maalauksia, joiden tunnetuiksi tekemiseen it.
taiteentutkijalla Morelli’lla (ks. t.) on
suurimmat ansiot, on paitsi Milanossa m. m. Lontoon
kansallisgalleriassa ja Wienin keis. museossa
(Maksimilian I :n muotokuva, 1502). E. li-r.
Predisponeerata (lat. pi æ = edessä, ennen, ja
disponeerata, ks. t.), ennakolta järjestää,
vähitellen tehdä vastaanottavaiseksi. —
Predis-positsioni. valmistus; ennakolta valmis tila;
taipumus, vastaanottavaisuus (esim. taudista
puhuen).
Pre-eksistenssi, ennaltaolo; varsinkin sielun
olc-massaolo ennen ihmisen syntymistä maailmaan.
Sielun p:iä opetti m. m. Platon. Myöskin
kristillisessä uskonopissa ovat p.-oppia kannattaneet
esim. useat vanhoista kirkkoisistä. Erittäin suuri
merkitys on p.-aatteella ollut kristologian (ks. t.)
kehityksessä, vrt. K r e a t s i a n i s m i ja T r
a-ducianismi. A. Gr.
Pre-eksistenssioppi ks. Pre-eksistenssi.
Preemio (lat. præmium), palkinto;
vakuutusmaksu: sivuvoitto arpajaisissa.
Preeriakana ks. T e i r i.
Preeriakoira (Cynomys ludovicianus), n. 33 cm
pitkä (häntä 7 cm), päältä punaisen- t.
kel-taisenruskea. vilkasliikkeinen, ruohoa syövä
jyrsijä, joka sekä ulkomuodoltaan että
elintavoiltaan hyvin muistuttaa läheistä sukulaistaan
murmelia (ks. t.). Nimensä p. on saanut heikkoa
haukuntaa muistuttavasta äänestään. P:t asustavat
Pohjois-Ameriikan preerioilla suurissa ..kylissä",
joissa kohoaa 5-6 m päässä toisistaan
lukemattomia polkujen yhdistämiä. pesäkävtävien suulle
kasattuja multakumpuja. Useimpien näiden
huipulla istuu vahti pystyssä asennossa. Syksyllä
p:t tukkivat pesien aukot ja vetäytyvät sisään
talviunta nukkumaan. •— Liha on syötävää, mutta
metsästys vaikeaa. I. V-s.
Preeriapöllö (lipeotyto hypogoea) elää
Pohjois-Ameriikan preerioilla ja sen muunnos 8.
cunicularia Etelä-Ameriikan pampas-aavikoilla.
Rakentaa pesänsä preeriakoirien tahi muiden
jyrsijöiden maahan kaivamiin onkaloihin, tahi kaivaa
itsekin usein sellaisen. Elää kaikenlaisista
aro-jyrsijöistä, sisiliskoista, sammakoista, kaloista
ja isoista hyönteisistä, ehkä linnuistakin.
Kooltaan p. on meidän helmipöllömme mittainen,
väriltään punertavan harmaanruskea, vaaleahkoine
täplineen selkäpuolella. Nilkat ovat omituisen
pitkät, vähähöyheniset. E. W. S.
Preeriasusi ks. S u s i.
Preeriat (< ransk. prairier niitty),
Pohjois-Ameriikan rannattomat, sateen vähyyden takia
enimmäkseen puuttomat (jokilaaksoissa metsä-
958
kasvullisuutta), jopa 2 m korkeaa heinää
(Agro-pyrum rcpens, liulbilis dactyloides, Iioutelova
oligoslachya, Festuca scalirella, Tlilaria mutica
y. m. s.) kasvavat ruohoaavikot, joiden
pääosa käsittää Mississippi’n ja Kalliovuorten,
Meksikon-lähden ja Saskatchcwanin välisen, idässä
runsassateisemman (900 mm v:ssa), lännessä
vähäsateisen (300-500 mm v:ssa), idästä
länteenpäin kohoavan alueen (n. l,s milj. km3). Joet
virtaavat syvissä canonimaisissa laaksoissa.
Ilmastolle on ominaista paitsi kuivuus,
tavattoman jyrkät lämpövaihtelut ja korkeat -erotukset
(kesällä +40o- + 44CC, talvella — 40°- — 47° C).
Ent, leima-eläin biisoni on nyk. melkein
sukupuuttoon hävitetty; preeriakoirat (Cynomys),
-sudet (Canis latrans), -kanat ja muutamat muut
ovat vielä yleisiä. — Viljelys on idässä ottanut
haltuunsa laajat alat. lännessä maanviljelijän
täytyy turvautua hankalaan keinotekoiseen
kasteluun. joten ne seudut sopivat paremmin
karjanhoidolle. E. E. K.
Preesens (lat. præscns = nykyinen), kes
tämä. se verbin tempori. joka ilmoittaa
päättymätöntä tekemistä menemättömässä ajassa, siis
joko nykyajassa (esim. hän on 1. lienee tänään
sairas), tai tulevassa ajassa (esim. huomenna
lähden 1. lähtenen 1. lähtisin matkalle).
Vilkkaassa kertomuksessa käytetään joskus p:iä
menneen ajan tapauksista puhuen, kun niitä
esitetään ikäänkuin silmäimme edessä tapahtuviksi
(historiallinen 1. kerronta
preesens). A. K.
Preetori ks. P r æ t o r.
Prefekti (lat. praefccius, ks. t.), esimies, pääl
likkö, esim. jonkun tieteellisen laitoksen, sairaa
lan p. — Ranskassa (prefet) ja Italiassa
(pre-fettoj departementin tai provinssin ylin
hallitusmies (kuvernööri); ali-p. (ransk. souspréfet)
arrondissementin hallitusmies.
Prefektuuri (lat. præfectü’ra, ks. t.), prefektin
(ks. t.) virasto t. asunto.
Préférence [-rä’s] (ransk.), etuoikeus; eräs
kolmen hengen korttipeli, jossa saatu tikkimäärä
ratkaisee.
Prefiksi (lat. præfi’xus = eteen liitetty), e s
i-liite, epäitsenäinen kielenosa (äänne tai
äänne-ryhmä), joka sanan eteen liitettynä antaa sille
uuden, alkuperäisestä poikkeavan merkityksen
(esim. epä-: epäkohta), ks. Affiksi. A. K.
Preformatsioni-oppi (lat. prce = edellä, ennen,
ja formä’re = muodostaa), koko lS:nnen ja
alkupuolen 19:ttä vuosisataa vallalla ollut teoria,
jonka mukaan eläin tai kasvi oli jo muna- t,
siit-tiösolussa valmiina kaikkine osineen ja sen
tarvitsi vain kasvaa (e v o 1 u t s i on i-oppi
vanhemmassa merkityksessään, ks. Evolutsioni)
saavuttaakseen lopullisen kokonsa ja muotonsa.
O v u 1 i s t i e n mielestä eliö sijaitsi munassa,
anim alku listien mielestä siittiössä (ks.
A n i m a 1 k u 1 i s m i). P :sta johduttiin vielä
k o t e 1 o i t u m i s- 1. i n k a p s u 1 a t s i o n
i-op-piin, jonka mukaan kunkin alussa luodun
eläin-ja kasviyksilön tai -parin sukupuolisolut jo
sisälsivät kaikkien myöhempienkin polvien
sukupuolisolut, seuraava aina ..koteloituneena"
edellisen sisässä. Mikroskooppisen tekniikan
kehittyessä selvisi, että p. oli väärä, ja että uusi
yksilö sukupuolisolujen yhdyttyä kehittyy ja
muodostuu vähitellen yksinkertaisesta alusta (e p i-
Predikatiivi-adverbiaali—Preformatsioni-oppi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
