- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
969-970

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pretorius ... - Preussi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

969 Pretorius

sanamuotoon pretoriset sekä lisäksi kurulisten
ediilien ediktit (muuttumaton edikti, eclictum
perpetuum). — Mielenkiintoista on havaita, että
Englannin oikeudessa säilyi roomal. oikeuden
dualismi 1800-luvun alkuun asti. jolloin equily
1. oikeudellinen kohtuus lordi Eldonin ollessa
törd high chancellor ina kiteytyi
muuttumattomaksi. vaikka court of chancery säilyikin law
courlsien rinnalla 1873 v:n reformiin saakka,
ks. Roomalainen oikeus. El. K.

Pretorius /-o’-/, Stefan (1536-1603), saks.
evankelinen pappi, on kirjoittanut paljonluetun
hartauskirjan ..Uskovaisten hengellinen
aarreaitta" (suom. 1900). Kirjassa ei ole vielä
puhdasoppisuuden kaavamaisuutta, vaan huokuu siitä
lämmin, evankelinen henki. E. K-a.

Preussi, alkuaan baltilaisten preussien (joista
se on saanut nimensä) asuma maa Itämeren
etelärannalla, joutui v :sta 1225 alkaen
Saksalaiselle ritaristolle, tuli 1525 herttuakunnaksi,
yhdistettiin 1618 Brandenburgin
vaaliruhtinaskun-taan, kuningaskunta v:sta 1701, sitten provinssi
P:n valtiossa, jakaantuu v:sta 1878
Itä-jaLänsi-P:iin (ks. n.).

Preussi (saks. Preussen), kuningaskunta,
Saksan valtakunnan suurin ja tärkein valtio
(käsittää 64 % Saksan pinta-alasta ja 62 % sen
väestöstä) ; siihen kuuluu melkein koko Pohjanmeren
ja Itämeren rannikolla oleva Pohjois-Saksan alanko
(3/4 P :n pinta-alasta) sekä poh joisosa Keski-Saksan
vuorimaasta; 348,780 km1 (vähän Suomea
pienempi), 40,165,219 a-s. (1910), 115 km=:llä (koko
Saksassa 120 km2:llä). P:n alueen sisällä ovat
Mecklenburg, Oldenburg, Hampuri, Bremen,
Lyypekki. Braunschweig, Lippe, Anhalt, osa
Hessen-Darmstadtista ja muutamia muita pieniä alueita;
sen sijaan P:n pääalueesta on erotettuna
joitakuita enklaaveja, joista suurin Hohenzollern
Wiirt-tembergin ja Badenin välissä. — P:n
pinnanmuodostuksesta, geologisesta
rakenteesta, ilmastosta, vesistöistä,
kasvullisuudesta, eläimistöstä ja
kartasta ks. Saksa.

Väestö (1831: 13,038,960 aa.; 1871:
24.689,252 as.; 1890: 29,957,367 as.; 1900:
34,472.509 as.) lisääntyi 1900-10 vuosittain
keskimäärin l.ss % (Itä-Preussissa O.n %,
Brandenburgissa ilman Berliiniä 2,75 %, koko Saksan
valtakunnassa 1,11 %) ; syntyneisyys 1912 oli
2.98%, kuolleisuus 1.(4%, ylisyntyneisyys l.ai%
(koko Saksan valtakunnassa 1,»« %).
Yhteiskunnallisista ja taloudellisista epäkohdista johtunut
menneen vuosisadan jälkipuoliskon sangen suuri
siirtolaisuus (suurin 1881, jolloin maasta lähti
145,679 henkeä) on tätä nykyä aivan vähäinen;
1913 P:sta merentakaisiin maihin lähti 12,772
henkeä. — V. 1910 asui 61,5% väestöstä 2.167
kaupungissa, joista 33 suurkaupunkia (niissä
yhteensä 9.018.033 as.) ; 1900 kaupunkilaisväestö oli
54.4% P:n väestöstä. — Asukastiheys vaihtelee
tuntuvasti, ollen yleensä paljon suurempi
läntisissä kuin itäisissä provinsseissa
(Reininmaakun-nassa 264, Itä-Preussissa 56 as. km2:llä). —
Kansallisuudeltaan 35.426,335 (88,s %) oli
saksalaisia, 3,500.621 (8,7 %) puolalaisia (Posenissa
60,»:%, Länsi-Preussissa 27,« %, Sleesiassa
23,7 %), loput muita slaavilaisia kansallisuuksia
(rnasureja, kasubeja. määriläisiä-, vendiläisiä.
tsekkiläisiä), liettualaisia, tanskalaisia ja liollan-

—Preussi 970

tilaisia. Vieraiden valtakuntien alamaisia 1905
oli 524,874 (itävaltalaisia 210,960,
alankomaalaisia 95,909, venäläisiä 75,796, italialaisia 34.463,
tanskalaisia, unkarilaisia, sveitsiläisiä y. m.). —
Uskontunnustukseltaan 1910 evankelisia oli
24.830,547 (61,8 %, 1905 62,e % väestöstä;
enemmistönä Itä-Preussissa, Berliinissä,
Brandenburgissa, Pominerissa, Saksin maakunnassa,
Slesvig-Holsteinissa, Hannoverissa ja
Hessen-Nassaussa), roomal.-katolisia 14.581.829 (36,» %,
1905 35,8 %), Mooseksen uskolaisia 415,926
henkeä.

Elinkeinot. V. 1907 maataloudessa
työskenteli 5.876,841, teollisuudessa ja vuorityössä
6,688,381 sekä kaupassa ja liikenteessä 2,056,173
henkeä. Aikaisempi pääelinkeino, maatalous,
on siten .siirtynyt toiselle sijalle. P:n
pinta-alasta 1900 oli 50,7 % peltoa ja puutarhaa, 0,i %
viinitarhoja, 15,»% niittyä ja laidunmaata,
23,7 % metsää, 10,2 % tuottamatonta maata. Maa
on monin paikoin hyvin viljavaa ja kaikkialla,
lukuunottamatta itäosaa (missä m. m. huonot
maanomistusolot vaikuttavat epäedullisesti
maatalouden tilaan), erittäin suurella huolella
viljeltyä; suhteellinen satomäärä siitä syystä korkea
(1903-12 korjattiin ha:ia kohti keskimäärin v:ssa
ruista 1,(8 ton., vehnää 2,k ton., ohraa 2,os ton.,
kauraa 1,91 ton., perunoita 13,74 ton.). V. 1913
rukiin sato oli 9.»j milj., kauran 6,56 milj., veh
nän 2,9; mil j., ohran 2,11 milj., perunan 39,»s milj.,
heinän 14,64 milj. ton. Lisäksi viljellään
sokerijuurikasta (Saksin maakunnassa, Sleesiassa,
Posenissa, Hannoverissa y. m.), pellavaa (parasta
Sleesiassa, Itä-Preussissa, Pommerissa,
Hannoverissa), hamppua, tupakkaa, humaloita
(Posenissa) ; ensinmainittua lukuunottamatta näiden
sadot kuitenkaan eivät lainkaan riitä tarpeisiin.
Vihanneksia y. m. puutarhakasveja viljellään
kauppaa varten suurempien kaupunkien
ympäristössä sekä etenkin Erfurtin, Quedlinburgin ja
Altonan seudulla ynnä Harzin pohjoisrinteellä;
hedelmäpuita lännessä ja kaakossa, viiniä Moselin,
Saarin ja Rmverin seuduilla (sato 0,22 milj. hl
rypälemehua 1913). — Karjanhoito (Itä-ja Länsi
Preussin, Sleesian, Reininmaakunnan niityillä
sekä Pohjanmeren rannikon marskeilla) on kor
kealla kehitysasteella, mutta sitä ei harjoiteta
kulutusta vastaavassa määrässä. V. 1913 P:ssa
oli 3,19 milj. hevosta. 11,87 milj. nautaa, 4,11 milj.
lammasta, 15.48 milj. sikaa, 2,i milj. vuohta,
51.32 milj. kpl. siipikarjaa; mehiläispesiä oli l,si
milj. kpl. — Merikalastus tärkeä. —
Metsänhoito erinomaisella kannalla; enimmän metsää
pinta-alaan verraten on Hessen-Xassaussa,
Hohen-zollernissa, Brandenburgissa, Reininmaakunnassa
(yli 30 % pinta-alasta), vähimmän
Schleswig-Holsteinissa (6,7%). Lähes puolet on yksityisten
omaisuutta. — Vuorityöhön ja
teollisuuteen perustuu P:n nyk. taloudellinen
mahti; suurin osa Saksan vuorityön tuotteista
(rautamalmia lukuunottamatta) tulee P:sta.
Tärkeimmät ovat kivihiili (Ylä- ja Ala-Sleesiasta,
Ruhr-alueelta, Saar-alueelta, Aachenin luota),
ruskohiili, sinkkimalmi (Ylä-Sleesiasta v. m.;
suuri osa maapallon sinkkimalminsaaliista),
rautamalmi, vaskimalmi, lyi jymalmi, hopea, kulta,
monenlaiset suolat (kalisuoloja Stassfurtin
seuduilta), posliini- v. m. savea y. m. Metallurginen
teollisuus jalostaa lisäksi paljon ulkomailta tuo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0521.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free