Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Preussi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
972 Preussi
974
tuj* malmeja. Kaivostyfissä ja metallien
jalostui....... 1912 työskenteli 1.030.589 henkeä. Viime
vtioMuuiaii puolimaista asti kukoistava teollisuus
oa keskittynyt varsinkin Reininmaakuntnnn,
V estfaleniin. Sleesiaan. muutamiin seutuihin
Brandenburgia (Berliini), Saksinuiaakuntaa ja
Ilessen-Xassauta. V. 1912 koneteollisuudessa
työskenteli 653,352, metalliteollisuudessa 412.080.
"ku-tomateollisuudessa 404.828. ravinto ja
nautinto-aineteollisuudessa 393.853, kivi- ja savi
teollisuudessa "S9.005, puuteollisuudessa 249.286.
vaatetusteollisuudessa 243.365. rakennusteollisuudessa
107.937, graafillises.su teollisuudessa 106.714.
kemiallisensa teollisuudessa 105.785,
pu|>eriteollisuu-dessa 96.517. nahkateollisuudessa 60.464.
rnsva-ja Öljyteollisuudessa 50.185,
pulidistusteollisuu-dessa 31,112 henkeil -Suomen kaikissa
teollisuuslaitoksissa sam. v. oli 102.751 työntekijää). .
Kauppa ja liikenne. Ulkomaankaupasta
k- S i k s n. Sisämaista liikennetta edistää
erinomainen rautatieverkko inormaaliraiteisia
rautateitä 37,178 km. kapearaiteisia 521 km.
kapearaiteisia paikallisratoja 3.556 km 1912), hyvät
maantiet. Iivvät luonnolliset ja keinotekoiset
sisä-vesitiet (17,054 jokialusta kantavuudeltaan
yhteensä 4.» milj. ton. 1912). Ulkomaista
liikennettä P:n oma laivasto (298.584 rek.-ton. netto
19131 ei kykene välittämään: suuri osa siitil
käyttää hampurilaisia, bremeniläisiä ja
ulkomaalaisia aluksia. Suurin osa P:n ulkomaisesta
kau-posta käy Hampurin ja Bremenin kautta. —
Rahoista. mitoista, painoista ks. Saksa.
Oppi- ja sivistyslaitokset.
Kansanvalistus on korkealla kannalla; koulupakko
(6 14 ikävuoden välillä). Yleisissä (38.684) ja
yksityisissä -271) kansakouluissa 1911 oli
6,580,989 oppilasta ja ylläpitokustannukset
nousivat 517.< milj. mk :iuin: keskikouluissa (1,5511
oli 242.h89 opp., korkeammissa (1,336) 389,055
oppilasta. Yliopistoja on 12: Berliinin, Bonnin,
Bieslaun. Göttingenin. Greifstvaldin, Hallen,
Kielin. Königsbergin, Marburgin, Mlinsterin,
Po-senin ’akatemia). Keisari Vilhelmin (akatemia);
lisäksi useita ammatillisia korkeakouluja.
Valtiomuoto ja hallinto. Perustuslaki
or v :lti 1850 (myöhemmin lisäyksiä ja
muutoksia Hallitsijan, kuninkaan (samalla Saksan
keisari). arvo on perinnöllinen Hohenzollern-suvu9sa.
nallit sija on loukkaamaton, ei vastaa teoistaan
kenellekään (vastuunalaisuus siirtyy asiakirjan
varmentaneelle ministerille), määrää itse
ministerit. hänellä on toimeenpanovalta, hän hyväksyy
ja vahvistaa käytäntöön otettaviksi maapäivien
säätämät luit. Maapäiviit jakaantuvat (lain
mukaan v:lta 1855) herrainhuoneeseen (jäseninä
kunink. prinssit ja 314 aatelissukujen edustajaa,
korkeaa virkamiestä, yhdyskuntain edustajaa)
sekä edustajainkamnriin 1443 välillisillä vnaleilla
5 v:ksi valittua, vähintään 30 v. vanhaa jäsentä).
Maapäivät kutsuu kokoon (vähintään kerran
v:ss.ii ja hajoittaa hallitsija. Ne säätävät lait,
hyväksyvät menoarvion ja lainanoton.
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
— Saksan valtiopäiville P. lähettää 236,
liittoneuvostoon 17 edustajua. — Valtioneuvosto on
neuvonantava laitos. — Korkeimmat
liallinnolli-set keskusviranomaiset: valtioministeriö,
ylitili-kamari evankelinen ylikirkollisneuvosto. ylin
hallintotuomioistuin sekä 9 ministeristöii (uiko-.
raha-, kirkollis- ja opetus- sekä lääkintä-, kuuppa
ja teollisuus . sisä-, sota-, meri-,
maatiilousasiain-jn yleisten töitten ministerit). — Pääkaupunki
Berliini. — Paikallishallintoa varten P.
jakaantuu 12 provinssiin (Itä-P„ Länsi P.,
Brandenburg. Pommeri, Posen, Sleesia, Saksin
maakunta. Schleswig-Holstein, Hannover, Westfalen,
Hessen Nassau. Reininmaakunta). Berliinin
kau-punkipiiriin ja llohenzollemiin, nämä taas 37
hai-litusnlueeseen sekä ne piireihin. Provinssien
etunenässä on ylipresidentti ja proviusiiialineiivosto,
hallitusalueitten hallituspresidentti ja
aluevalio-kuuta. — Oikeuslaitos. Ylin tuomioistuin
on kaikille valtioille yhteinen Kcichsgcricht
Leipzigissä; sen alla Pissa on 15 OberlandeagerichtiU,
joiden alapuolella ovat Landgericht ja niiden
alapuolella Aintsgcricht nimiset oikeustot. K i
r-k o 1 1 i s h a 1 1 i n t o. P:n evankelisen mnakirkon
i lukuunottamatta Slesvig-Ilolsteinia ja
Hannoveria) ylin hallintovirasto on ylikirkollisneuvosto
Berliinissä. Jokaisessa provinssissa on
provin-siualikonsistori (Slesvig-Holsteinissa konsistori
ja Hannoverissa maakonsistori, jotka ovat
kir-kollisministerin alaisia), jonka rinnalla
enimmäkseen on piiäsuperintendentti. Valtion, provinssien
ja piirikuntien kirkolliset edustuslaitokset ovat
pää-, provinsiaali- ja piirikuunansynodit. —
Roomal.-katolisilla on kaksi arkkihiippakuntaa
(Kölnin ja Gnesen-Posenin) sekä 10
hiippakuntaa. Vanhakatolisilla on piispa Bonnissa.
Raha-asiat ovat hyvällä kannalla.
Tuloja menoarvio tiliv :lle 1913-14 päättyi 5.652,• milj.
mk :aan. Valtiovelka 1914 12.181,> milj. mk.
Sotalaitoksesta ks. Saksa. — Valtion
viirit: musta ja valkoinen. Vaakuna. Pieni
vaakuna: musta, kruunattu yksipäinen kotka
hopeisella pohjalla; keskimäinen vaakuna: kahden
metsäläisen tukenut. P:n kiiiiinkiiankruunulla
koristettu 12-osainen kilpi (keskiosassa P:n pieni
vaakuna, muut esittävät P:n provinssien ja
maakuntien vaakunoita) : iso vaakuna: kahden
lippuja kantavan metsäläisen tukema, kruunupäisen
kypärin ja preussilaisen ritarikunnan merkin
koristama. purppuraisen verhon ympäröimä 51
osainen kilpi. — Lippu: valkoinen, musta raita
ylä- ja alalaidassa, keskellä P:n kotka.
Sotalippu (jota valtion alukset sisävesillä käyttävät)
valkoinen, kaksikielekkeinen, keskellä P:n kotka.
[Kirjallisuudesta ks. Saksa.] E. E. K.
Historia. P:n nimi johtuu preusseista
(muinaispreussilaisista), liettualaisten ja
lättiläisten sukulaiskansasta, joka vanhaan aikaan
asui Itämeren kaakkoisrannikolla (ks. ylempänä).
Ileidät kukisti pitkällisen taistelun jälkeen 1283
Saksalainen ritaristo, joka valloitti maan ja
samalla toi siihen kristinopin (ks.
Saksalainen ritarikunta). Preussit hävitettiin
suureksi osaksi sukupuuttoon, ja maahan
asettui sensijaan saks. uutisasukkaita (joille
preus-sien nimi siirtyi). Oltuaan
kukoistuvimmil-laan 1300 luvun loppupuoliskolla ritarien valtio
alkoi rappeutua ja lie kärsivät tappioita
puolalaisia vastaan. Toisessa Thornin rauhassa 1466
heidän täytyi luovuttaa läntinen osa maustaan
Puolalle itäosan he säilyttivät puolalaisena
lääninä. Täten P. jakaantui kahteen osaan.
Länsi-Piiin ja Itli-Piiin. (Näiden seur. vaiheista ks.
myös Länsi- ja Itä-P., hist.) V. 1525 ritari
kunnan suurmestari, Albrekt Brandenburgiini-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
