Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Preussi - Preussin-Itävallan sota v. 1866 ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117 it
Preussin-Itävallan sota v. 1866 Prévost-Paradol
!>80
kirjat; k-, myös Saksan ja Preussin hallitsijain
kohdalla olevaa kirjallisuutta.] G. K.
Preussin-Itavallan sota v. 1866. Sodan
syyni oli Preussin ja Itävallan kilpailu
ylivallasta Saksassa; sen lähimpänä aiheuttajana
Sles-viir-Holsteinin kysymys. Valloitettuaan 1864 nämä
maakunnat Tanskalta eivät Preussi ju Itävalta
voineet sopia niiden vastaisen aseman
järjestämisestä. Kun Preussi oli kesäkuun alkupuolella
IStiO pakottanut itävaltalaiset poistumaan
llols-teinista ja Saksan liiton enemmistö oli 14 p.
ke-sak. Itävallan kehoituksesta päättänyt asettaa
liiton sotajoukot liikekannalle, julisti Preussi
pitävänsä Saksan liiton hajonneena ja esitti
uuden liittosopimuksen, jonka mukaan Itävalta oli
erotettava liitosta. Kohta senjälkeen alkoivat
sotatoimet. Itävallan puolelle asettuivat Saksan
suuremmat vallat, m. m. Baierin, Württembergin,
Saksin ja Hannoverin kuningaskunnat, Hessenin
vaaliruhtinaskunta, Preussin puolelle muutamat
Pohjois-Saksan pikkuvallat ja Italia, joka
halusi riistää Itävallalta Venetsian. Heti alussa
preussilaiset valtasivat Hannoverin, Saksin ja
Hessenin vaaliruhtinaskunnan. Katkaisu
tapahtui Böömissä. Sinne hyökkäsi kolme
preussilaista armeiaa kruununprinssin, prinssi
Friedrich Kuriin ja Herwarth v. Bittenfeldin johdolla.
Pienempäin taistelujen jälkeen ne pääsivät
yhtymään ja voittivat, kuningas Vilhelm I
ylipäällikkönä, kenraali Moltke
esikuntapäällikkönä, 3 p. heinäk. täydellisesti Benedekin
johtamat itävaltalaiset ja saksilaiset
König-grätzin (Sadovan) luona. Samaan aikaan esti
Keski-Saksassa toimiva preussilainen sotajoukko
Länsi- ja Etelä-Saksan valtoja pääsemästä
Itävallan avuksi. Etelässä Itävalta tosin
voitollisesti torjui italialaiset (Custozzan
maataistelu 24 p. kesäk. ja L i s s a n merituppelu 20 p.
heinäk. i. mutta pohjoisesta lähestyivät
preussilaiset nopeasti Wieniä, minkä vuoksi Itävallan
täytyi 21 p. heinäk. taipua aselepoon N i k o 1
s-b u r g i s s a, missä sam. kuun 27 p. saatiin aikaan
valmistava rauha. Lopullinen rauha tehtiin
Preussin ja Itävallan kesken P r a a g i s s a 23 p.
elok.. Italian ja Itävallan kesken Wienissä 1 p.
lokak. Itävallan täytyi luovuttaa Italialle
Venetsia, Preussille oikeutensa Slesvig-Holsteiniin,
suestua Saksan liiton hajoittamiseen ja siilien,
että Preussi sai liittää suorastaan itseensä
Hannoverin. Hessenin vaaliruhtinaskunnnan,
Nassau n ja Mainin Frankfurtin sekä muodostaa
Mainin pohjoispuolella olevista Saksan valtioista
Pohjois-Saksan liiton. Näin oli laskettu
perustus Saksan yhdistymiselle, [v. Lettow-Vorbeck,
„Oe»chiehte des Krieges von 1866 in [-Deutsch-Innd".]-] {+Deutsch-
Innd".]+} J. F.
Preussin kieli I. muinaispreussin kieli,
halti-lainen kieli (ks. Ba|t Haiset, kielet), jota
puhuttiin nykyisessä Itä-Preussissa ja
kaakkoisosa o*.i- i Länsi Preussin maakuntaa. Sen
viimeiset jätteet kuolivat sukupuuttoon 1600-luvulla.
Preussin k. oli liettuan ja lätin kielen ohella
kolina» Imltilni-en ryhmän pääkieli.
Muistomerkkeinä siitä on säilynyt luterilaisen katekismuksen
ja käsikirjan käänriö- jn eräs sanaluettelo
1400-luvun alkupuolelta, jotka Nesselmann erisimäisenä
julkaisi. Uusimmat tutkimukset ovat: Berneker,
, Die preu–. Sprache" i]890) ja Trautmann, ,,Die
ittptOM. Derikmäler" (1010). ./. J. M.
Preussin-puna ks. Berliini n-p u n a i n e n.
Preussin-ruskea ks. Berliinin-ruskea.
Preussin-sini ks. Berliini us i n i n e n.
Preussische Jnhrbiicher Jpröi- järbyhar],
Berliinissä v:«ta 1858 ilmestyvä politiikkaa,
historiaa ja kirjallisuutta käsittelevä aikakauskirja;
sen julkaisijoina ovnt olleet R. Hnym, H. v.
Treitschke, H. Delbrilck; valtiollisten asiain
arvostelussa puoluesuunnistn riippumaton.
Preussit (lat. BortMti), liettunlnisten jn
lättiläisten kern n. s. bultilniseen kansanryhmään
kuulunut knnsa. He asuivat 6:nnesta vuosis.
alkaen Niemeliin ja Veikselin välisellä alueella
Itämeren rannalla. Heidät kuvntnnn
ruumiinrakenteeltaan roteviksi, sinisilmäisiksi,
rusken-tukknisiksi. He elättivät itseään
maanviljelyksellä. knrjnnhoidolla. kalastuksella jn
kiiupan-käynnillii. Kansa oli juettu heimopäällikköjen
johtnmiin heimoihin: päällikköjen rinnalla oli
papeilla suuri valta. 10:niien vuosis. lopulla
saapuivat ensimäiset lähetyssaarnaajat kohdaten
kiihkeää vastustusta ja smiden usein hengellään
maksaa rohkeutensa (niin esim. piispa Adnlbert
Praagilainen 997). Ei edes pnolnlnisten
ruhtinaidenkaan, jotka 12:nnen vuosis. kuluessa laskivat
suuria osia p:n alueesta valtansa alle,
onnistunut kukistaa näiden pakanuutta. P. torjuivat
puolnluisten ikeen jn vasta Snksnlninen
ritarikunta pitkillä ja verisillä taisteluilla sai heidät
kukistetuiksi, ks. Preussi, historia. Heidän
kielestään ks. Preussin kieli.
Preventiivi 1. preventiivinen (lat.
prir-veni’rc = ehkäistä), ehkäisevä. —
Preventiivi-keinot, taudin puhkeamista ehkäisevät
toimenpiteet ; hedelmöittymistä (siitosta) ehkäisevät
keinot. Preventiivisensuuri,
ennakkosensuuri.
Preventsioni, ehkäisy, ennakkoehkäisy. p.-oppi
eli teoria, ks. Rikosoikeus.
Prévost (prcvö’]. Marcel (s. 1862). ransk.
kirjailija. Jo P:n ensimäinen romaani „Le
scor-pion" (1887), jonka aihe on saatu jesuiittojen
purista, osoitti etevää psykologia ja
tyylimosta-riu. ju pian hänestä tuli suosittu muotikirjnilija.
Varsinkin hän on erinomainen naisluonteidcn
kuvaaja. Iliinen teoksistaan mainittakoon: ..Lettres
de femmes" (3 sarjna 1892, 1894. 1897),
„L’nu-tomne d’une femme" (1893), „Les demi-vierges"
(1894), „Le jardin secret" (1897).
Kaksois-romaanissaan „Les vierges fortes" (..Frfdérique"
ja „Lea" 1900) P. ajaa naisasinkysymystä, kuva
ten päähenkilönään suomalaista naista.
Kokonaisen naiskasvatuksen ohjelman hän esittää
teoksessaan ..Lettres Jl Franr.-oise" (1902). Heikompia
ovat P:n näytelmät. 11. Kr-n.
Prévost d’Exiles Iprcvö’ dcgzi’l], Antoine
Francois (1697-1763), ransk. kirjailija.
Tunnetuin hänen teoksistaan on realistiseen sävyyn
kirjoitettu romaani „IIistoire du chevalier Des
Grieux et de Monon Lescaut" (1731). Useissa
muissa teoksissaan P. on kuvannut oloja ja elämää
Englannissa, ja hänen perustamansa
aikakauskirja ..Le pour et le contre" oli jonkinmoisena
henkiseni! yhdyssiteenä Englannin ja Ranskan
viilillä. n. Kr-n.
Prévost-Paradol /prev/y -o’-], Lucien
Anatole (1829-70), ransk. sanomalehtimies,
kirjailija ja valtiomies. On kirjoittanut useita
historiallisin. valtiollisia ja kasvatusopillisia teoksia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
