Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Princeps ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Princeps—Prionus
986
Princeps (lat.), ensimäinen, ylin. P. s e n a t u s
oli tasavallan aikana se senaattoreista, jonka
oikeutena oli ensinniisenä lausua mielipiteensä ja
antaa äänensä. Keisariaikana tämä arvonimi
kuului hallitsijalle, samoinkuin imperator
(ks. t.), augustus (ks. t.) ja cæsar (ks. t,).
E. H-l.
Prince-Smith [prinssini/)]. John (1809-74),
engl.-saks. taloustieteilijä; muutti 1831 Saksaan ;
saks. vapaakauppapuolueeu perustaja ja johtaja;
kootut kirjoitukset julkaistiin 1877-80.
Principe [-pi] (liha do P.), Portugalille
kuuluva saari Afrikan länsirannikolla,
Guinean-lahdessa. Sào Thomén ja Fernando Pon välillä;
151 km’, n. 4.300 as., harvoja valkoihoisia.
Tuliperäinen, korkein kohta 1,000 m yi. merenp.
Rehevä kasvullisuus, epäterveellinen ilmasto.
Kaakao-, kahvi-, sokeriruokoistutuksia. —
Pääkaupunki Säo Antonio pohjoisrannalla; hyvä
satama. — Hallinnollisesti P. kuuluu Sào Thomén
kuvernöörin alle.
Principium contradictionis [-ci’- -iö’n-] (lat.)
ks. Ristiriitaisuuden laki; P. i d e
n-t i t a t i s ks. Identtisyys; P.
ratio-nis sufficientis ks. Perusteen
laki.
Pringsheim [-hiiim], Nathanael (1823-94),
saks. kasvitieteilijä, tuli 1864 kasvitieteen
professoriksi Jenaan, mistä 1868 siirtyi Berliiniin
perustaen sinne yksityislaboratorin. P. on
julkaissut käänteentekeviä tutkimuksia alhaisimpien
kasvien etenkin levien suvullisesta lisääntymisestä
sekä lehtivihreästä ja hiilihaponyliteyttämisestä
y. m. Teoksia; „t)ber die Bef ruchtung und
Kei-mung der Algen und das Wesen des
Zeugungs-aktes" (1855-57), „Untersuchungen über das
Chlo-rophyll" (1874). „Beiträge zur Morphologie der
Meeresalgen" (1862), „über die Embryobildung
der Gefässkryptogamen und das Wachstum von
Salvinia natans’’ (1863), „über Paarung von
Schwärmsporen" (1869) y. m. Kuuluisan
„Jahr-bücher für wissenschaftliche Botanik" nimisen
aikakauskirjan perustaja (1857).
Prinkkala (ruots. Brinkhall. ennen
Brinkkala), ratsuvelvollinen säteri
Kaksker-ran kappelissa Kakskerran saarella, käsittää nyk.
8 tilaa, yhteensä 4 ;/s manttaalia, vähän yli
1,000 ha. Laivaliike Turusta. — P:n omisti
1500-luvulla ja 1600-luvun alussa 1576 aateloitu ja
1615 sammunut n. s. P:n aatelissuku, jonka
huomattavin jäsen oli Turun linnan isäntä Hannu
Eerikinpoika (ks. t.). Sen myöhemmistä
omistajista mainittakoon Johan Jesperinpoika Kruus
(k. 1644) ja Gabriel Oxenstjerna 1600-luvulla,
välskäri J. F. Ritz ja hovioikeudenneuvos J. von
Glan (k. 1798) seur. vuosis :11a, arkiaatteri
Gabriel von Bonsdorff (k. 1831), tehtaanpatruuna
K. J. Sallmen (k. 1848; puoliso o. s. von
Bonsdorff), kenraalimajuri B. J. Krook (k. 1886),
esittelijäsihteeri W. Spoof ja hänen leskensä
(v:een 1902) ja nyk. (1914) vapaaherra Max
Aminoff. — Jo Wexionius luettelee P:n
erikoisesti hyvin rakennettujen säterien joukossa, ia
ainakin 1683 tiedetään kartanossa olleen
kivirakennuksen. Nyk. kaksikerroksinen, kivinen
päärakennus on 1800-luvun alulta; sivustarakennukset
ovat arkiaatteri von Bonsdorffin ajoilta. A. Es.
Prins [prä(s)], Adolphe (s. 1845), belg.
oikeusoppinut: loimi ensin asianajajana ja v:sta
1878 professorina Brysselissä; v:sta 1884
vankeinhoitolaitoksen ylitarkastajana. P. edustaa
sosiologista suuntaa rikosoikeustieteessä, hänen
kuuluisa teoksensa „Criminalité et repression" (1886)
raivasi tietä kansainväliselle kriminalistiyhdis
tykselle, jonka hän perusti 1889 yhdessä Fr. v.
Lisztin ja G. A. v. Hamelin kanssa ja jonka
esimiehenä hän on ollut; muita teoksia:
„L’orga-nisation de la liberté et le devoir social" (1895),
,,Science pénale et droit positif" (1899), ,.La
démocratie et le régime parlementaire" (1884).
J. F.
Prinsepin lejeeringit. kullan ja hopean tai
kullan ja platinan lejeerinkejä, joilla kullakin
on oma määrätty sulamispisteensä. Käytetään
korkeata (900°-1500°) lämpötilaa määrättäessä.
S. S.
Prinsessa ks. Prinssi.
Prinsiippi (lat. princi’pium = alku, perijuuri)
ks. Alkuperuste; käytetään myöskin
merkityksissä periaate, perusaate (ks. n.).
Prinsipaali (lat. principä’lis = etevin),
päähenkilö ; päällikkö, johtaja, työnantaja, esimies,
isäntä.
M us., urkuäänikerroista tärkein („johtaja"j ja
yleissävyisin, iiuuliäänikerroista voimakkain (ks.
Labiaalipillit). Aänialueen puolesta ovat
p:t joko 16-, 8-, 4- tahi 2-jalkaisia. I. K.
Prinsipaatti (lat. principä’tus), ensimäinen
sija, ylin arvo, ylivalta.
Prinsipalaattikysymys (ks. Prinsipaali),
Ruotsissa 1740-luvulla vilkkaan pohdinnan
alaiseksi joutunut kysymys, oliko kansalla
(valitsijoilla) alkukokouksissaan päämiehen valta
(prinsi-palaatti) valtiopäiviin nähden. V. 1743, niitten
levottomuuksien aikana, joihin silloin
suoritettava kruununperillisen vaali antoi aihetta, sai
eräillä tahoilla uutta virikettä se vanhaa juurta
oleva mielipide, että kansa „isäntänä"
(prinsi-paalina) ei ollut sidottu edustajainsa, säätyjen,
päätöksiin. Tätä mielipidettä ajoi varsinkin
tukholmalainen tukkukauppias K. Springer.
Kysymys ratkaistiin lopullisesti vv:n 1746-47
valtiopäivillä, jolloin eräs salavaliokunnan komissioni
tuomitsi Springerin kuolemaan, koska hän oli
yrittänyt kumota hallitusmuotoa ja
vallanperimystä. J. F.
Prinssi (ransk. prince, < lat. princeps) ja
prinsessa, hallitsevain sukujen jäsenten
arvonimi ; muutamissa maissa myöskin aatelinen
arvonimi, vrt, Kruununprinssi ja
Pe-rintöprinssi. J. F.
Printers, ohut kaksiniitinen kangas, jota tav.
kudotaan kangaspainoja varten, mutta käytetään
painamatta joko valkaisemattomana tai
valkaistuna liinavaatteiksi y. m. tarkoituksiin. E. J. 8.
Printzensköld (Printzenskiölldh)
[printsensöld], Johan (k. 1658), ruots. sotilas,
kunnostautui 30-vuotisessa sodassa, minkä
johdosta aateloitiin 1645; nimitettiin 1658 sam. v.
Ruotsin haltuun joutuneen Bornholmin saaren
kuvernööriksi, jossa toimessa ollessaan osoitti niin
suurta ankaruutta, että joutui yleisen vihan
esineeksi ; murhattiin jouluk. 1658. J. F.
Priodon ks. Vyötiäiset.
Prionus, hapsenkakkiäisiin kuuluva
kovakuoriainen, jolla meidän maassamme on yksi edustaja
P. coriarius 1. „karvari", 35 mm pitkä
kastanjanruskea eläin, suurin kaikista suomalaisista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
