Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Professioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
bumerangit, tomahawkit y. m.). Ainoat
uudenaikaisessa sodassa vielä käytetyt kttsi-p t ovat
käsigranaatit. joita hyökkääjät liuuoitussodassa
heittävät hävittääkseen etenemisensä keiuotekoiset
esteet. Luonnonkansojen nuolet olivat eusimäiset
koneella, puliiillusputkella tai jousella lennätetyt
p :t. Sitten seurasi heittokoneiden kivet ja
uuo-iet «katapultit ja ballistit). 1’ :11a nykyaikaisessa
sotateknillisessä merkityksessä tarkoitetaan luo
teja. joita lennätetään uudenaikaisilla tuliaseilla,
pistooleilla, kivääreillä ja tykeillä. Ennenkuin
tulia-eet rihluttiiu. käytettiin sekä
käsikivää-reissä että tykeissä pallomaisia n. s. p y ö r ö
luoteja. Tykinluodit olivat valuraudasta, tav.
täysinäisiä, väliin onttoja, räjähdysaineilla
täytettyjä (pommit). Kiväärinluodit. jotka myös
olivat pallomaisia, olivut lyijystä. Koska
painopiste pvöröluodeissa harvoin lankeaa yhteen
keskipisteen kanssa. joutuivat pyöröluodit
ilmassa lentäessään edeltäkäsin määräämättömään
poikkeukseen suunnastaan, mikä vaikutti erittäin
haitallisesti tarkkuuteen. Tämä oli pääaiheena
piipun rihlaamiseen. jonka kautta luodille
annettiin määrätty, laskettavissa oleva kiertoliike.
Samoihin aikoihin luotia pitennettiin kiväärin
akselin suuntaan. Niistä tuli lieriön muotoisia,
etupäästäiin suippoja suippoluoteja. —
Uudenaikaisen 6.»-8 mmm kiväärin luoti painaa
10-15 g. on tehty antimonilla sekoitetusta
lyijystä. Luotia ympäröi ohut, nikkeliteriiksinen
mantteli imantteliluoti). Tämä erittäin lujasta
metallista tehty mantteli kävi välttämättömäksi
uudenaikaisesta takaaladattavasta kivääristä
ammutun luodin tavattoman suuren alkunopeuden
takia, jonka vaikutuksesta lyijyluoti irtautuisi
rihloista saamatta rihlauksella tarkoitettua
kierre-liikettä. Mantteliluodin pituus on n. 4 kaliheria.
Tykki-p. on kehittynyt samoin kuin
kiväärin-luoti. Uudenaikaisessa takaaladattavassa tykissä
käytetään kolmenlaisia p:eja: kartesseja,
kranaatteja sekä srapnelleja ks. n.). M. v. II.
Projektori (lat. pröjVcere = heittää, esiin),
valonheittäjä. jona tavallisimmin käytetään
parabolista peiliä. i
Projektsioni liat. pröjVctiö = luonnos, <
;>rö-ji’rcrr ~ heittää eteen), avaruussuureen
kuvaaminen pinnalle. P.-sanalla tarkoitetaan sekä
kuvausmenetelmää että sen avulla saatua kuvaa. P.
voidaan määrätä monen erilaisen
periaatteen mukaan. Alkeisgeometriassa
on pisteen p. suoralla tai tasolla
pisteestä suoraa tai tasoa vastaan
piirretyn kohtisuoran kantapiste. Janan
p. suoralla tai tasolla on janan
päätepisteiden p:ien välinen jana. Esim.
janan Ali p. suoralla DC (kuva 1)
on KL ja janan ab (kuva 2) p.
tasolla P on jana a’b’. Yleensä
viivan tai pintaosan (kuvion) p.
tasolla syntyy, kun niiden kaikki
pisteet projisioidaan tasolle. Siten on
kuvion abrdf ’kuva 2| p. tasolla P
kuvio a’li’c’d’f. Tasoa vastaan
piirrettyjä koht i-uoria sanotaan projisioiviksi
viivoiksi I. p.-s ä t e i k s i ja tasoa itseään
p.-pinnaksi I. kuvapinnaksi. Jos janan
Alt ikuvn Ii pitu’1- on n ja -en suoran IH’ katissa
rnuodo-tarna kulma on ’J. niin on p:n KL pituus
aj-.oia. Sumoin on, jo- kuvion abodf (kuva 2)
Kara 2.
Kuva 3.
pinta-alaa merkitään a ,-ksi ja sitä kulmaa, jonka
kuviotuson normaali (ks. t.) muodostaa tason P:n
normaalin kanssa a:ksi, p:n a’b’&d’f’ pinta-ala
a.vosa. — Kuvapinta voi olla muunlainenkin
pinta kuin taso ja projisioimista voidaan
suorittaa muullakin tavoin kuin kuvapintaa vastaan
piirretyillä kohtisuorilla viivoilla. Tärkeimpiä
kuvauksia on s e n t r a a 1 i- (k e s k u s-) p. 1.
p e r s )> e k t i i v i n e n p., jommoinen esim. on
kynttilänvalon luoma esineen varjo. Siinä tapali
tuu kuvaaminen näkemisessä noudatettua toimin
taa silmällä pitäen. Projektsionipintaan P
kuvattavan esineen ADCDEFGH (kuva 3)
kärki-pisteet yhdistetään johonkin p.-tason toisella puo
lellii olevaan pisteeseen 0 n. s. p.-k e s k u
k-s e e n, jossa ajatellaan katsojan silmän olevan.
Yhdistyssuorat leikkaavat tasoa P pisteissä a, b,
c, d. e, f, g, h. Ne ovat esineen vastaavien
pisteiden p:t ja niiden yhdistysjauat ovat janojen
AB, ISC j. n. e. p:t. ’
Esineen p. on kuvio
abcdcfgh. Jos
kuvapinta on taso, niin
kaikkien
samansuuntaisten suorien p :t
siinä kulkevat saman
pisteen läpi. Siten
esim. janojen ab ja cd (kuva 4) p :t a’b’ ja c’d’
kuvatasossa K kulkevat saman pisteen L n. s.
pako- 1. katoamispisteen läpi, joka on
pisteestä I’ yhdensuuntaiseksi ab ja cd janojen
kanssa piirretyn suoran PL ja tason K
leikkauspiste. Pakopiste on näet yhteinen piste tasoille
ubPL ja cdPL sekä tasolle K. Koska kaikki kuvn
lasoa vastaan piirretyt kohtisuorat ovat
yhden–uuntaiset, niin kulkevat niiden p:t kuvatasolla,
p.-keskuksesta tätä tasoa vastaan piirretyn kohti
-uoran kantapisteen n. s. pääpi steen
kautta. Kuvatason kanssa yhdensuuntaisten
janojen pakopiste on äärettömän kaukana.
Pers-pektiivisellä kuvauksella on se haitta, ettei siitä
luontevasti ja ilman vaivatta voida havaitu,
kuvatun esineen mittasuhteita ja kulmien suu
luutta. Maitta häviää, jos käytetään yhden
- u u n t a i s-p :ia. P.-keskuksen njatellaan silloin
olevan äärettömän kaukana, joten p.-säteet ovat
yhdensuuntaiset. Sen mukaan, ovatko säteet vinot
vai kohtisuorat kuvapintaa vastaan, on p. joko
vino, klinogonaalinen 1. klinografi
n e n t. kohtisuora, o r t h o g o n a a 1 i n e n
Kuva 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
