Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Prolegomena ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1000
Promoveerata—Pronssi
1004
arvot voidaan myös antaa ilman juhlallisia
vihkimisiä. Kun ennen v. 1828 kandidaatin tutkinto
meillä oli korkein, mikä filosofisessa
tiedekunnassa voitiin suorittaa, käytettiin maisterin
nimityksen rinnalla tohtorin uimeä i philosophice
doctor iir magister). V:n 182S uudet säännöt
antav.it näille arvoille niiden erikoismerkitykset.
Filosofisen tiedekunnan p:n juhlallisuuksien
talouden hoitajaksi vihittävät (proinoccndi}
valitsevat joukostaan n. s. g r a t i s t i n (=
vapautettu p.-menoistai. Vihkijä I. promoottori
(s. o. vuorossa oleva tiedekunnan jäseni laatii
kutsukirjan. Opintoansioiden nojalla on kahdella
kandidaatilla ja lisensiaatilla p:ssi( kunuiasijtit:
primus ja u 11 i m u s. joista maisterien
pri-mus vastaa ennen vihkimisen alkamista
tehtävään m a i s t e r i k v s y m v k s e e n ja tohtorien
primus t o h t o r i k y s y m v k s e e n.
Vihkimistilaisuudessa maisterit saavat laakeriseppeleen,
sormuksen ja arvokirjan. tohtorit tohtorinhatun,
miekan ja arvokirjan. 50 vuotta sitten
maistereiksi villityt, vielä elossa olevat vihitään
riemu-maistereiksi. Vihkimisen kestäessä
esitetään juhlakantaatti ja jaellaan painettu
juhlaruno. Vihkimisen jälkeen siirrytään yliopiston
juhlasalista juhlakulkueessa Nikolainkirkossa
pidettävään p.-jumalaupalvelukseen. —
Maisterin-vihkiuisiin liittyvät juhlallisuudet käsittävät tav.
kolme päivää: 1 :senii ovat seppeleensitojaiset;
2:sena itse vihkiäiset ja p.-päivälliset; 3:ntenn
huvimatka ja tanssiaiset.
Upsalan yliopistossa vietettiin ensimäinen p.
1600. Turun yliopistossa 164:1. Erittäin
juhlallinen oli yliopiston 200-vuotisjuhlan johdosta 1840
toimeenpantu p. Ensimäinen teologian tohtorien
p. suoritettiin Turussa 1648.
I ima- ja yleisurheilussa on myös toimeenpantu
p:eja. (0. il e.,
Promoveerata, seppelöidä maisteriksi, vihkiä
tohtoriksi, suorittaa promotsioni (ks. t.).
Promovendi /-e’-/ ks. Promotsioni.
Promulgatsloni dat. prijrnuigä’tiö),
julkaiseminen. erittäinkin lakien ja asetusten
saattaminen kirjalliseen muotoon sekä sen asiakirjan
allekirjoittaminen. joka sisältää lain tai asetuksen
tekstin eli ..lainsäätäjän tahdonilmaisun". P:iin
luetaan toisinaan myöskin n. s. puhlikatsioni
(julkisaattuminen, kuuluttaminen), jolla
tarkoitetaan sellaista täytäntöönpanotoimenpidettä
(lakitekstin painattaminen viralliseen lehteen tai
asetuskokoelmaan. kirkoissa kuuluttaminen y. m. s.),
jolla sen sisällys tehdään yleisesti tunnetuksi;
otkeimmin tämä kuitenkin on erotettava p:sta.
vrt. Lainsäädäntö. It. E.
Promulgeerata (lat. prömulgå’re = tehdä
tunnetuksi. julkaista) ks. Promulgatsioni.
Promycelium. a I k e i s h u o v a s t o. ks.
Ruostesienet.
Pronaos /-<?-/, kreik. temppelissä ulkonevien
sivuseinien sulkema esihuone varsinaisen
jumalan-huoneen edessä. L. T.
Pronatsionl (lat. primus = eteenpäin kalteva)
on liike, joka kiertää raajan distaalipHätä (siis
kyynärvartta ja kättä sekä jalkaa) sisäänpäin.
Koko raajan sisäänpäin kiertoa nimitetään
sisäänpäin tapahtuvaksi rotatsioniksi. P:n
vastakkainen liike on supinatxioni. Kumpaakin
liilettä varten on raajoissa lihaksia n. n.
sisäänpäin kiertäjiä (pronanttorejui ja ulospäin kier-
täjiä supinaattoreja). Käden p.- ja
supinatsioni-liike kehittyy eläinkunnassa sitä korkeammalle,
mitä täydellisemmin käsi muodostuu
tartunta-elimeksi. y. K.
Pronefros, esimunuainen, ks. Munuaiset.
Pronomini (Int. prönö’men = nominin sijainen),
a s e m o s a n a, a s e m o. substantiivin tai
adjektiivin laatuinen sana, jota käytetään uominin
substantiivin tai adjektiivin) asemesta, s. o.
samoissa lauseasemissa kuin nominin. P :eja on
suomen kielessä viittä lajia: persoona-,
demonstratiivi-, interrogatiivi-, r e 1
a-t i i v i- ja i n d e f i n i i t t i-p:e j a.
Persoona-p:t ilmoittavat määrätyn persoonan, nim.
puhu-uin il:sen persoonan: minä, me), puhuteltavan
(2:sen persoonan: sinä, te) tai jonkun
kolmannen (3:tinen persoonan: hän, he).
Persoona-luihin luetaan myös r e f 1 e k s i i v i-p.
(itsekohtainen ase m o) itseni, itsesi, itsensä
j. n. e., jokn oblikvisijoissa adverbiaalina ja
oh-icktina viittaa saman lauseen subjektiin (esim.
älä kehu itseäsi!), sekä vuorovaikutusta
ilmoit-iava resiprookkipronomini 1.
keski-ii ä i s a s e m o (esim. rakastakaa toisianne 1.
toi-tien toistanne). — Denionstratiiv i-p :i s t a
osoittavaisista) tämä ilmoittaa
läheisintä tai iiskenmainittua. tuo kaukaisempaa tai
eunenmainittua tai tunnettua, se on
epämääräisempi ja viittaa tavallisesti johonkin ennemmin
puheenaolleeseen. Näitä käytetään myös d e t e
r-minatiivisessa (rajoittavassa)
merkityksessä, s. o. viittaamaan seuraavaan
määräykseen (tavallisesti relatiivilauseeseen) (esim. se on
mies, joka paikkansa pitää). —
Interroga-tiivi-p:eja (k v s v v ä i s i ä) ovat kuka. ken,
mikä, kumpi ja kumpainen-, niitii käytetään
aloittamaan sekii suoria että alistettuja
kysymyslauseita. — n e 1 a t i i v i-p :t (ta k a
kohtaiset) viittaavat johonkin lauseyhdistyksen toisen
lauseen sanaan (joskus kokonaiseen lauseeseen)
aloittaen samalla relatiivisen
sivulauseen, relatiivilauseen (esim. Sano sinä,
joka tiedät! Kävin siellä, missä sinäkin). —
I n d e f i n i i 11 i-p:t (epämääräiset) ovat
1) relatiivi- ja interrogatiivi-p :ista
muodostuneita (esim. joku, jompikumpi, jokin, kukin,
mikään. jokainen), 2) indefiniittisesi käytettyjä
interrogatiivi- ja relatiivi-p:eja (esim. kuka
antaa kyynärän, kuka kaksi), 3) indefiniittisiä
adjektiiveja (esim. eräs. kaikki, molemmat, moni,
toinen, muu, koko. sama). A. K.
Prononseerata (ransk. prononccr), lausua
selvästi.
Pronseeraussuola, antimonikloridi. Sitä
käytetään, oliiviöljyyn emulsioniksi sekoitettuna,
muodostamaan hienoa keinotekoista ruostepeitcttii
teräscsineidcn, esim. kiväärinpiippujen pinnalle.
S. S.
Pronssi (it. bronzo = malmi, < luultavasti
kreik. brontf’ = ukkonen), vasken ja tinan
leiee-rinki. Viilistä p. sisältää myös sinkkiä ja
lyijyä. Etenkin muinaisajan p.-esineissä oli paljon
lyijyä syystä, että eroa lyijyn ja tinan välillä
ei tarkoin tunnettu. Nykyään on p:ssa aina
suurin osa vaskea. Eri tarkoituksia varten
lisätään vaihtelevia määriä tinan. Mitä enempi
tinaa lisätään, sitä kovempaa on lejeerinki.
Kuitenkaan ci lisätä 35 % enempää koska p:n
lujuus silloin alkua vähentyä. P:in. jossa on alle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
