Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Protagoras ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1013
Protagoras—Protektoraatti
1014
draamassa ensimäinen ja alkuaan ainoa
näyttelijä.
Protagoras fprötago’-] (n. 480- n. 411 e. Kr.),
loistavin muinaiskreik. sofisteista, synt.
Traa-kian Ahderassa. hukkui pakomatkallaan
Ateenasta. jossa häntä oli syytetty
jumalattomuudesta. l’:n tietokriitillinen perusviiite, että
..ihminen on kaiken mitta", tarkoittaa, että
tietomme on ihmisen omien aistimien tuottama,
eikä mikään yleispätevä, ilmiöiden tosiolemusta
vastaava totuus. Jumalista P. ei sano tietävänsä,
onko heitä olemassa vai eikö. Näillä
absoluuttista tietoa kieltävillä väitteillään, jotka tosin
piilevät jo Herakleitoksen kaikki virtaamisen
opeissa, P. tuli ainoastaan skeptikkojen
tienraivaajaksi; vasta uuden ajan kriitilliset ja
agnos-tiset suunnat ovat häneu nerokkaan
alkuunpanonsa täyden kantavuuden oivaltaneet. R. L.
Protandria = proterandria.
Proteaceæ, kaksisirkkaisheimo. pensaita ja
puita, joiden lehdet ovat ainavihannoivia, usein
nahkeita, kukat 4-lukuiset, tilieissii kukinnoissa.
N. 1.100 lajia, melkein kaikki et.
pallonpuoliskolla, lukuisimmin Austraaliassa. Useita
sukuja : Protea, Leucadendron (Kap-maan
..hopea-puu"), Grevillea, Hakea y. m. viljellään
kasvihuoneissa. K. L.
Proteesi (kreik. prothesis), tekokappale.
asianhaarain mukaan kulloinkin muodostettu esine,
jolla koetetaan korvata jotakin hävinnyttä tai
muuten vajanaista ruumiinkudoksenosaa.
Protegeerata 1. protezeerata (ransk.
pro-tcger, lat. < pröte’gere), suojella, suosia.
Proteidit ks. Munanvalkuaisaineet.
Proteiiniaineet ks.
Munanvalkuaisaineet.
Protektoraatti. protektorin (ks. t.) valta tai
hallitusaika; suojelussuhde. sellainen
valtioyhdis-tys, jossa toinen, heikompi, valtio on asettunut
toisen, voimakkaamman suojeluksen alaiseksi ja
samalla tav. myöntänyt jälkimäiselle.
„suojeli-jalle" eli protektorille. oikeuden asioissaan ja
alueellaan käytellä sellaista julkista valtaa,
jonka harjoittamiseen sillä muuten ei olisi
oikeutta. Vastakohtana useimmille muille
valtio-yhdistysmuodoille p. ei ole mikään
tarkkamää-räinen ja yhdenmukaisten oikeusperiaatteitten
hallitsema, mikä seikka on likeisessä yhteydessä
sen kanssa, että p:n alaisia säännönmukaisesti
ovat sellaiset, varsinaisten sivistysmaitten
piiriin kuulumattomat valtiot, jotka eivät
ainakaan täysin kuulu kansainväliseen
oikeusyhtei-syyteen. Lisäksi tulee, että p ;ssa tav. piilee
..suojelijan" vallanlaa jennuspyyteitä. se kun
monasti käyttää p:ia vain alkuasteena
täydelliseen vallanalaisuuteen. Vaikka siis ..suojelija"
on sitoutunut puolustamaan ..suojattia" vieraita
valtioita vastaan, uhkaa jälkimäistä useimmiten
juuri edellisen puolella suurin vaara. Kun siis
sanotaan p.-suhteen olevan kahden valtion kesken
olemassa, niin tästä ei vielä voida päätellä,
minkälaatuinen tuo yksipuolinen riippuvaisuussuhde
yksityiskohdissaan on. vaan vaatii tämä kysymys
kussakin tapauksessa erikoista käsittelyä. Hyvin
yleinen on kyllä tieteisopissa se käsitys, että p.
on pelkkä kansainvälisoikeudellinen
sopimussuhde. joka ei vähennä suojeluksen alaisen
valtion suvereenisuutta ja joka. oikeudelliselta
kannalta katsoen, on sen purettavissa. Tämä oppi
I ei kuitenkaan ota tosioloja asianmukaisesti
huomioon. P:n sopimusperäisestä syntymätavasta
huolimatta suhde molempien valtioitten välillä
useasti muodostuu sellaiseksi, että heikompi
todella joutuu väkevämmän valtiovallan
alaiseksi ja siis menettää suvereenisuutensa
Tähän nähden moni erottaa toisistaan
kansainvälisoikeudelliset p :t. joissa oikeussuhde on
puhtaasti sopimusperäinen ja ..suojeluksenalaisen"
valtion riippuvaisuus johtuu siitä, että se
vapaaehtoisesti on alistunut erinäisiin valtansa
rajoituksiin, sekä valtio-oikeudelliset p:t. joissa
..suojatti" on vieraan vallan alainen eikä siis enää
suvereeninen valtio. Kuu p.-suhteet usein ovat
epämääräisiä ja vaihtelujen alaisia, eivät nämä
molemmat muodot kuitenkaan käytännössä aina
selvästi erottaudu toisistaan. Siihen nähden, että
suojeluksenalaisen valtion kansainvälinen
toimintakelpoisuus aina on rajoitettu, useat
tutkijat nimittävät tällaista valtiota
puolisuvereeni-seksi (vrt. Suvereenisuus); tämä
itsessään ristiriitainen käsite on kuitenkin
hylättävä.
Nykyajan suurten siirtomaavaltioitten
(Englannin. Ranskan, Saksan y. m.) vieraissa
maanosissa harjoittamassa vallanlaajennuspolitiikassa
p :eilla on sangen suuri merkitys. Varsinkin
iianska on luonut tyypillisiä p.-suhteita. Sen
..suojelusta" nauttivat m. m. Tunis, Annam.
Kambodsa sekä vista 1911. Ranskan ja Saksan
välisen pitkällisen kilvoittelun ja niiden vihdoin
aikaansaaman järjestelyn jälkeen, Marokko.
Nämä p:t eivät ole kaikissa kohdin samanlaiset,
mutta yhteistä niille on, että ..suojelija"
täydellisesti tai melkein täydellisesti estää
„suo-jatin" olemasta välittömissä suhteissa
vieraisiin valtioihin, ylläpitää järjestystä,
sotilaallisesti miehittää määrätyt paikat sekä ottaa
omaan huostaansa eräät hallinnon haarat.
Samat yleiset piirteet tavataan muittenkin
valtioitten p :eissa. — Moni p. on ennemmin
tai myöhemmin muutettu täydelliseksi
vallanalaisuudeksi hävittämällä ..suojatin" valtiollinen
olemassaolo. Niinpä Ranska 1885 asetti
Madagaskarin ..suojeluksensa" alaiseksi, mutta teki
siitä jo 1896 tavallisen siirtomaan. Sitävastoin
Abessiinian 1. Etiopian, jonka Italia 18S9
tehdyllä sopimuksella oli asettanut eräänlaisen
suo-jelusherruuden alaiseksi. 1S96 jälleen onnistui
palauttaa täysi riippumattomuutensa. —
Egyptissä, joka oikeudellisesti on Turkin vasallivaltio,
on Englanti v:sta 1882 asti harjoittanut
puhtaasti tosiasiallista, oikeusperustetta vailla
olevaa julkista valtaa. Kuban tasavalta ei ole
Yhdysvaltain p:n alainen, vaikka tämä valta kyllä on
hankkinut itselleen laajan oikeuden sekaantua
Kuban asioihin.
Kun p. on valtioidenvälinen suhde,
on luonnollista, että valtaa, jota jokin
sivistysvaltio harjoittaa varsinaisissa siirtomaissaan, ei
voida sanoa p:ksi. vaikka toisinaan
erehdyttävästi puhutaan siirtomaa-p :sta (protectorat
colo-nial). — Toiselta puolen pelkkä suojeluksen
lupaaminen toiselle valtiolle ei perusta p;ia; niinpä
San Marinon tasavalta ei ole Italian pm
alaisena. [Heilborn. ..Das völkerreehtliche
Protectorat" (1S91) ; Despagnet. ,,Essai sur les
Protecto-rats" (1896): Bornliak. ..Einseitige
Abhängig-keitsverhältuisse unter den modernen Staaten"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
