Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Protesteerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1019
Proust Provencen kieli ja kirjallisuus
1020
P. J Proudhon.
|j -rna Lyon’issa; v. 1846 ilmestyi hänen
pää-teok-eusu . Svstème des coutradictions
fcouoiui-ques ou Philosoph ie de In
uiisère". Helmikuun
vai-laukumouksen jälkeen P.
julkaisi omaa
sanomalehteä eri uimillä ja valittiiu
toukok. 1S4S
kansalliskokouksen jäseneksi. V. 184!)
hän tuomittiin kolmeksi
\uodeksi vankeuteen: vält
tääkseen uutta
vankeusrangaistusta, johon
hänet tuomittiin 1858
kirjansa ..De la justice dans
la révolution et dans
1’église" johdosta P.
pakeni Brysseliin, josta
palasi Pariisiin 1862; muita
julkaisuja: „Les
confes-sion d’uu révolutionnaire"
■ ls49i, ..Idée générule de la rCvolution au
XIX e siècle" (1851), „Du prineipe f<klératif"
(1852). — P. hylkäsi sekä nykyisen
yksityisomaisuuden että kommunismin, llänen
mielestään oli pyrittävä sellaiseen järjestykseen, joka
tosin säilyttäisi yksilöllisen talouden ja vapuau
kilpailun, mutta joka samalla tekisi
mahdolliseksi oikeudenmukaisen vaihdon, s. o. sellaisen,
että molemmat sopimuskumppanit antavat ja
saavat yhtä suuria arvoja. Tämän tarkoituksen
saavuttamiseksi oli perustettava vaihto- 1.
kun-sanpunkki, joka antaisi korottomia lainoja ja
siten vapauttaisi tuottajat maksamasta osan
tuot-toaon verona kapitalisteille ja maanomistajille.
Samalla oli rahan sijasta otettava käytäntöön
pankin antamia osoituksia (bons de circulation),
joita pankkiin liittyneitten oli sitouduttava
ottamaan vastaan maksun asemesta. Tuottajat
saisivat vaihtaa näihin osoituksiin tuotteensa,
joiden hinta määrättäisiin yksinomaan niihin
pannun työajan ja kustannusten mukaan. Tätä
järjestelmäänsä, joka osaksi muistuttaa Owenin
työnvaihtopankkisuunnitelmaa Iks. Owen) ja
jonka toteuttaminen häneltä jäi kesken. P. nimitti
mutualis miksi. Jos, niinkuin hän toivoi,
kaikki tuottajat ja kuluttajat lopulta yhtyisivät
kansanpankkiin, voitaisiin saavuttaa kaikkien
taloudellinen vapaus ja yhdenvertaisuus ja
ihmisille tehtäisiin mahdottomaksi ryöstää toisiansa.
Silloin ei myöskään enää tarvittaisi hallituksia
ja valtiosääntöjä, vaan viimemainittujen sijaan
tulisi taloudellisten voimien järjestäminen
asioitansa itsenäisesti hoitavien yksilöiden ja
ryhmien vapailla keskinäisillä sopimuksilla. Kaikkien
vapaasta toiminnasta syntyisi todellinen
järjestys. P:n ihanteena oli siis anarkismi ja häntä
on pidettävä yhtenä nykyaikaisen anarkismin
teoreettisista perustajista (vrt. Anarkismi).
Myöhemmin hän kuitenkin piti anarkismia
saavuttamattomana ihanteena ja ainoana oikeana
hallitu-muotona ..federalismia": tällä hän
tarkoitti yhteiskunnan järjestäytymistä pieniksi
valtiollisiksi ryhmiksi, jotka liittyisivät toisiinsu
liittosopimuksella ja asettaisivat yhteisen
keskusvallan, jonka valtuudet kuitenkin olisivat hyvin
rajoitetut. [Diehl. ..P. J. Proudhon, seine Lelire
und sein Leben"; Desjurdins, „P. J. P., sa vie,
se- a-uvres, »es dortrines".) ./. F.
Proust [prii], Joseph Louis 11755 1828),
rausk. kemisti, oli professorina Madridissa. Häneu
suurin ansionsa on muuttumattomien
painosuli-teitten lain lopullinen todistamiuen. Hän osoitti,
että alkuaineiden painosuhteet ylityössään
kemial-| lisiksi yhdistyksiksi eivät ole minkäänlaisen
vaihtelun alaisia. Tästä kysymyksestä syntyi
(1799-1807) merkillinen kiistn hänen ja Berthollefn
välillä, joka viimemainittu otaksui vaihtelevia
suhteita aineosien välillä kemiallisissa
yhdistyksissä. Edv. Hj.
Prout lprout], Ebenezer (s. 1835), engl.
musiikinopettaja, teoreetikko ja säveltäjä. Toimi
Lontoossa urkurina y. m., tuli 1894 musiikin pro
fessoriksi Dublinin yliopistoon. Toimitti
musiikki-lehteä 1871-74. Julkaisi sarjan
sävellysoppikir-joja 1889-99. Sävelsi kamarimusiikkiteoksia,
kantaatteja, 4 sinfoniaa, uvertyyrejä v. m. 7. K.
Prout [prout], William (1786-1850), engl.
lääkäri, ks. Pr out in hypoteesi.
Proutin hypoteesi [prout-], jonka VV. Prout
1816 esitti, sisältää sen käsityksen, että
kaikkien alkuaineiden atomipainot olivat tasaisia
kerrannaisia vedyn atomipainosta, siis tasaisia
lukuja, kun vedyn atomipaino on yksi.
Hypoteesi perustui siihen otaksumiseen, että vety oli
knikkien alkuaineitten perusaine. P. h. sai
ensin paljon kannatusta, mutta ei ole näyttäytynyt
oikeaksi. Edv. Hj.
Provasti ks. Rovasti.
Provence /-ä’s], ent. maakunta
Etelä-Ranskassa, Välimeren rannikolla. Rhöne- ja Var-jokien
välissä, jakaantui Ylä- ja Ala Pieen: muodostaa
nyk. Bouehes-du-Rh6ne, Basses-Alpes ja Var
nimiset departementit sekä osia Alpes-Maritimes
ja Vaucluse nimisistä departementeista; n. 21.500
km®, pääkaupunki Aix.
Historia. P:n alkuasukkaat kuuluivat
ligu-rilaiseen kansanheimoon. Roomalaiset kukistivat
heidät 123 e. Kr., ja Etelä-Gallia joutui
sittemmin vähitellen roomalaisten valtaan, saaden
nimen Provineia (josta P:n nimi) vastakohtana
vapaalle Gallialle. Se käsitti myös nyk.
Lan-guedocin, Diiuphinfn ja Savoijin. Länsigcottien
ja burguudien valloitettua osia maasta, jäi
roomalaisille alue Durancen ja Välimeren välillä P :n
nimellä: senkin länsigootit valloittivat 470 j. Kr.
Teodorik Suuren aikana P. joutui itägooteille,
536 frankeille; 879 se yhdistettiin
nlaburgundi-laiseen I. cisjuraaniseen kuningaskuntaan. 933
Arelatin valtakuntaan ja 1032 Saksaan. Suurin
osa P:sta oli kuitenkin Arles’in kreiveillä, ioita
myös nimitettiin P:n kreiveiksi, ja jotka olivat
verrattain itsenäisiä. Vista 1112 P. oli
Barcelonan kreiveillä, joiden aikana provencelainen
runous kukoisti, ja v:stn 1285 Aniou-suvulla. Rsns
kan kuningassuvun sivuhuaralla. V. 1382 Jo
hantia I määräsi Anjou’n herttuan Ludvikin,
Ranskan Kaarle V:n veljen, perillisekseen;
tämän jälkeläinen taas, Kaarle III, siUisi Ludvik
Xlinnen pojan. Kaarle VIII:n (silloisen
dati-pltinin). perillisekseen; viimemainittu yhdisti
P:n 1487 Ranskan kruunun maihin. O. R.
Provencelainen kieli ja kirjallisuus ks.
Pro veneen kieli jn kirjallisuus.
Provencen kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Välttämättömäksi käynyttä nimitystä „p. k."
(ransk. provenfal, lutigue provenfale) vastaava
käsite on jäänyt epämääräiseksi. Laajemmassa mie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
