Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Provinsiaalisynodi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
102ö
Provinsiaalisynodi—Prunkkala
1026
matta niitä vielä pidettiin, viimeiset 167". — 2.
ks. Presbyteriläinen
kirkkojärjestys.
Provinsiaalisynodi ks.
Presbyteriläinen kirkkojärjestys.
Provinsialismi (lat. prövinciä’lis = provinssiin
kuuluva), murteellisuus, kansankielestä kirja- tai
sivistyneeseen puhekieleen itieten tai tietämättä)
lainattu, jälkimäisestä enemmän tai vähemmän
eroava murteellinen sana tai lausetapa.
Provinssi (lat. prövi’nci<i). roomal. voittoman,
jonka hallinto oli roomal. virkamiehen (pro
konsulin, propreetorin) käsissä. Paitsi yleisiä
veroja suorittivat p:ien asukkaat, joiden
oikeudellinen asema oli vaihteleva, erikoisia
p.-rasituk-sia, joiden kanto usein oli vuokrattu
veronkantajille, publikaaneille. -— Nykyisin p:ksi sanotaan
valtion hallinnollisia alueita joten p. voi
merkitä samaa kuin esim. maakunta t. lääni.
Provisioni (lat. prövVsiö), kaupassa tavallisesti
prosenteissa laskettu hyvitys jonkun liikeasian
toimittamisesta, toimitus-, välitys-,
asiamiespalk-kio.
Provisorinen (lat. prövid&re = edeltäpäin
huolehtia), väliaikainen, väliaikaiseksi aiottu;
vastakohta lopullinen, pysyväiseksi aiottu,
..definitii-vinen".
Provisorinen laki. väliaikaiseksi aiottu laki,
erittäinkin sellainen, joka sisältöönsä nähden olisi
säädettävä yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä,
s. o. kansaneduskunnan myötävaikutuksella, mutta
jonka hallitus valtiosäännön määräämillä
edellytyksillä on oikeutettu yksin säätämään
väliaikaisesti voimassa olevaksi, kunnes se voidaan
alistaa kansaneduskunnan hyväksyttäväksi tai
hylättäväksi. Tällaisia lakeja, joitten säätämiseen
poikkeuksellisissa tapauksissa useitten maitten
perustuslait valtuuttavat hallituksen, sanotaan
useasti hätälaeiksi 1. pakkotila-asetuksiksi, vrt.
Lainsäädäntö.
Provisorium (ks. Provisorinen),
väliaikainen tila, erittäinkin sellainen jatkuva
ristiriita hallituksen ja kansaneduskunnan välillä,
joka on antanut edelliselle aihetta mennä
säännönmukaisen toimivaltansa rajain ulkopuolelle;
myöskin hallinnollinen asetus, joka tällaisen välitilan
kestäessä on annettu. P:ksi nimitettiin
erityisesti Tanskassa niitä väliaikaisia asetuksia, joita
vanhoillisen hallituksen ja eduskunnan välisen
pitkällisen ristiriidan aikana (1873-94)
perustuslain 25 §:n nojalla annettiin. R. E.
Provokaattori (lat. pi&vocä’re = kutsua esiin),
salaviekas rikokseen kiihottaja. ks.
Provokat-s i o n i.
Provokatsioni (lat. prövocä’t to). yllytys,
kiihotus. tav. salainen kiihottaminen rikckselliseen
tekoon. P:sta puhutaan erityisesti myöskin
silloin. kun hallitus taikka vallanpitäjät yleensä
petollisesti yllyttävät valtiollisia vastustajiaan
ilmaisemaan aikeensa, paljastamaan toimintansa
taikka ryhtymään väkivaltaisiin keinoihin:
tarkoituksena on silloin, että vastustajain
kukistaminen kävisi sitä helpommaksi. —
Prosessioikeudessa vastapuolelle tehty vaatimus, että
hänen oikeudenkäynnissä olisi lausuttava mielensä
jostakin riidanalaisesta seikasta, esitettävä
todistuskappaleita v. m. s. R. E.
Provoseerata (lat. prövocä’rc), aiheuttaa,
yllyttää.
;«. VII. Painettu ®/415.
Prudentius [-e’-], Aurelius (s. 348 j. Kr.),
etevä roomal. kristitty virsirunoilija, syntyisin
Espanjasta, kohosi korkeaan virkaan, mutta
luopui ennen pitkää siitä eläen loppuikänsä
yksinomaan hengellisiä tarkoituksia varten. Paitsi
virsiä P. on myös kirjoittanut opettavaisen
allegorisen runoelman „Psychomachia" (..Taistelu
sielusta"). P:n kuolinvuosi on tuntematon. Hänen
virsiään on suomalaisessa virsikirjassa kaunis
„Jo vaijetkoon valitusäänet", n:o 207. E. K-a.
Prud’hommes [prydo’m] (ransk.), oik. viisaat
miehet, kunnonmiehet; Ranskassa
ammattituomio-istuinten jäsenten nimitys ks.
Ammattituo-mioistuimet.
Prud’hon / prydö’], Pierre Paul
(1758-1823), ransk. taidemaalari; opiskellut Dijon’issa,
Pariisissa ja 1782-87 Italiassa, jossa varsinkin
Correggion ja Leonardo da Vinei’n pehmyt
valohämy ja nuorekkaan viehkeiden henkilöiden
kuvaus painoivat leimansa hänen taiteeseensa.
Vallankumouksen aikana P. vietti Pariisissa
puutteenalaista elämää piirustajana; vasta
vuosisadan vaihteessa hän alkoi herättää huomiota,
sai m. m. Napoleonilta toimeksi suorittaa
mytologisia ja historiallisia maalauksia (Louvressa)
ynnä muotokuvatilauksia sekä tuli 1S11
keisarinna Marie Louisen piirustuksenopettajaksi.
Traagillisesti päättyvä rakkaus oppilaaseensa,
maalaajatar Constance Mayeriin (teki
itsemurhan 1821) mursi hänen elämänsä. — P. oli
empire-ajan omaperäisin ransk. maalari, jonka
merkitys perustuu siihen, että hän Davidin
kylmänlaisesta plastillisesta suunnasta
riippumattomana ja sen vastakohdaksi kiinnitti
päähuomionsa kuvien maalauksellisuuteen ja valon,
etenkin valohämyn esittämiseen. Klassilliselta taholta
saatua vaikutusta osoittavat hänen ihanteelliset,
enimmäkseen vertauskuvalliset aiheensa, mutta
hengeltään tämä haaveksivan lyyrillinen,
surumielisen hellä kauneudenpalvelija pysyy kaukana
aikansa antiikkia matkivasta taiteesta. — P :n
teoksista, jotka nyk. jo ovat kovasti tummuneet,
mainittakoon mestarilliset muotokuvat „M :me
Copia" ja „Keisarinna Josépliine Malmaisonin
puistossa" (Louvressa) ja mytclogis-allegoriset.
maalaukset ..Psykhe tuulenhaltiain kuljettamana"
ja „Kosto ja oikeus ajavat rikosta takaa"
(molemmat v:lta 1808 ja Louvressa) sekä
..Psykhen uni" Chantilly’n museossa, jossa
sitäpaitsi on parhain kokoelma hänen piirustuksiaan.
Elämänsä lopulla P. maalasi uskonnollisiakin
tauluja (esim. keskeneräinen ..Kristus ristillä".
Louvressa) ja vaikuttavan perhekuvauksen ..Isän
kuolema" (1822). [E. de Goncourt, ..Catalogue
raisonné de l’oeuvre peint, dessiné et grave
de P." (1876); Clément, ..P.. sa vie, ses oeuvres
et sa correspcndance" (1SS0), ja Gauthiez. „P."
(1886).] E. R-r.
Prunella = B r u n e 11 a (ks. t.).
Prunkkala (ennen myös .Järvenoja-, ruots.
B r u n k a 1 a; uusi nimitys Aura). 1. K u n t a.
Turun ja Porin 1., Maskun kihlak.,
Liedon-Prunkkalan nimismiesp.; kirkolle Auran asemalta
6 ’/, km, Liedon asemalta 7 km. Pinta-ala 67,7 km’,
josta viljeltyä maata (1910) 2,908 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 199 ha, puutarha-ala 6,n ha.
viljaakasvava kaskimaa 16,« ha).
Manttaalimäärä 23 5/m. talonsavuja 68, torpansavuja 52 ja
muita savuja 137 (1907). 1.140 as. (1913); 244
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
