- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1029-1030

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Präntti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1039

Präntti—Psalmi

1030

N. M. Przewalski.

seudun. Neljännellä matkallaan 1883-85 P. kulki
Kjahtasta, Urgan ja Kuku-norin ylitse Hvanghon
ja Jangtsekiangin lähteille ja sieltä Tarimin
kautta Karakoliin
Issyk-kulin rannalla.
Valmistautuessaan viidennelle
retkelle hän kuoli
Kara-kolissa, joka nimitettiin
uudestaan hänen
kunniakseen Przevaljskiksi ja
jonne hänen
muistopatsaansa pystytettiin.
Suuret osat siitä 4,000 km
pitkästä ja 1,000 km
leveästä alueesta, jossa P.
liikkui, olivat siihen asti
olleet joko kokonaan tai
suurimmaksi osaksi
tutkimattomia. Paitsi
Itä-Tur-kestanin, on P. myöskin
Pohjois-Tibetin
tutkimuksessa ollut uranaukaisijana. Matkoillaan P. teki
myöskin tarkkoja eläin- ja kasvitieteellisiä
havaintoja, kooten arvokkaita kokoelmia ja löytäen
useita uusia eläinlajeja. — Julkaissut: ..Matka
Ussuri’n alueelle", „Mongolia ja tanguuttien maa",
..Kuldzasta Tjan-Sanin ja Lop-norin taakse"
„Kolmas matka Keski-Aasiassa", „Neljäs matka
Keski-Aasiassa", „Kulkuteitä sekä meteorologisia
muistiinpanoja", „Tangutian kasvisto" y. m.

Präntti (ruots. pränt), painettu lukuteksti.

Prässi (ruots. press). painin, puristin; puristus.

Prästbacka [prest-], ratsutila (l1/*
manttaalia. 652 ha) Askolan pitäjässä 17 km Porvoon
kaupungista jokseenkin pohjoiseen. Tiilitehdas;
juustomeijeri. P. oli 1800-luvun alussa von
Kræ-mereillä ja 1855-S6 kenraalimajuri G. H.
Lybecke-rillä. jolta sen osti tilanomistaja W. Forsskåhl.
Nvk. omistaja (1914) tilanomistaja Hj.
Forsskåhl. A. Es.

Prästholm [prest-] (P r ä s t e h o 1 m), saari
Raaseporin edustalla. Siellä tehtiin 30 p. heiniik.
1488 välirauha Ruotsin hallituksen ja Liivinmaan
kalparitariston kesken.

Prästkulla [prest ], 1 manttaalin suuruinen
allodisäteri Tenholan pitäjässä 10 km pohjoiseen
Lappvikin rautatieasemalta. Se käsittää nyk.
alaisine tiluksineen n. 18 manttaalia. Tästä on
n. 10 manttaalia Taube-suvun sääntöperintöä.
Omassa viljelyksessä on 7 */, manttaalia. Tilaan
kuuluvat m. m. Degergårdin allodisäteri sekä
Jordansbyn ja Rombyn ratsuvelvolliset säterit
Tenholan pitäjässä. — Mylly ja juustomeijeri.
Laivaliike Hangonkylästä. — P. on vanhimpia
aatelistiloja maassamme. V. 1351 kuningas Maunu
Eerikinpoika myönsi rälssioikeuden
Heinlah-den (= P :n) omistajalle Sigvaldille. V. 1399 Jöns
ja Staffan Domare möivät P:n, joka oli
heidän isänperintöänsä, Sune Jönsinpojalle. Tältä,
joka kuului vanhimpaan maamme kolmesta
Ille-suvusta. peri tilan .hänen poikansa valtaneuvos
Sune Sunenpoika ja tältä hänen tyttärensä
sekä tämän toinen puoliso alalaamanni Pentti
Martinpoika, joiden tytär joutui naimisiin
kihlakunnantuomari Pietari Henrikinpojan kanssa (eli
v:n 1500 vaiheilla). Viimemainitusta polveutui
se llle-suku. joka 1625 kirjoittautui Ruotsin
ritarihuoneen jäseneksi, ja jonka hallussa P. oli
kunnes suku 1670 miehenpuolelta sammui. Tila

siirtyi nyt kihlakunnantuomari Kustaa Illen
tyttären puolisolle, laamanui Johan Gjösille (k.
1697) ja hänen suvulleen. Hänen pojanpoikansa,
maaherra Lorenz Johan Gjös (v:sta 1771
vapaaherra Göös; k. 1774), määräsi P:n 1757
sääntö-perintötilaksi. Maaherra Gjösin tytär oli
naimisissa kapteeni, sittemmin majuri j. R. Tauben(k.
1795) kanssa. Tämän avioliiton kautta P. joutui
Taube-suvulle, jonka hallussa se yhä on. Nyk.
omistaja (1914) kapteeni J. R. Taube. Tila on siis
nai-misliittojen kautta periytynyt suvusta suvulle yli
500 vuoden ajan. Yllämainittujen ohella
mainitaan P:n omistajina 1536 Peder Spora,
1600-Iu-vun alkupuolella Klaus Munck af Fulkila, jonka
puoliso oli Maunu Illen leski, ja 1700-luvun ed.
puoliskolla K. M. von Numers ja D. Wulferona.
jotka puolisoidensa o. s. Gjösien kautta omistivat
osan tilasta y. m. — Puinen, yksikerroksinen
taitekattoinen päärakennus lienee 1700-luvulta.
Taulukokoelma, joka sisältää pääasiallisesti
Taube-suvun jäsenien muotokuvia, on
herraskartanoi-demme huomattavimpia. A. Es.

Prästö [prest-] (1. Presto), Vårdöu
kappeliin kuuluva saari Ahvenanmaalla, reunustaa
Bomarsundin salmea itäpuolelta; P:n saarella oli
yksi Bomarsundin (ks. t.) linnoituksen
torneista ja sotilassairaala linnoituksen olemassaolon
aikana. [Topelius, .,Finland f ramst. i teckningar".
siv. 119.]

Prätigau [pre-] (lat. Vai Pratens = „
niitty-laakso"), viljava alppilaakso Sveitsissä.
Graubiin-dcnissä, Reiniin laskevan Landquartin ympärillä.
Rhätikonin ja Ala-Engadinin vuoristojen välissä;
36 km pitkä, aivan kapea, n. 9,000 as., saksaa
puhuvia retoromaaneja.

Prääria, präärio ks Preeriat.

P. S., lyh. lat. sanoista Post seriptum,
jälkikirjoitus.

Psalmi (kreik. psalmo’s = kielisoittimen säes
tyksellä laulettava laulu), varsinkin V :ssa T:ssa
olevien uskonnollisten, lyyrillisten runojen
nimitys (ks. Heprean kieli ja kirjallisuus
2). Paitsi psalttarissa (ks. t.), tavataan lukuisia
p:eja myöskin historiallisissa kirjoissa (esim. 2
Moos. ISt-is; 5 Moos. 32!-i3: 1 Sam. 2i io y. m.)
ja profeetallisissa kirjoissa (esim. Jes. 38,-;»: 42,„
ja seur., 43,, ja seur.: Jer. 14a ja seur., 15,5 ja
seur.; Joon. 2,-,,: Miik. 4, ja seur.. ja seur.
y. m.). Y:n T:n kaanonin jälkeiseltä ajalta ovat
mainittavat Salomon psalmit (ks. t.) ja Salomon
oodit (ks. t.). Psalmirunoutta on viljelty
Israelissa vanhimmista ajoista saakka, enimmäkseen
jumalanpalveluksen yhteydessä. Voimme jakaa
p :t tyylilajin puolesta seuraaviin luokkiin: 1)
hymnit 1. ylistysvirret, jotka ovat joko a)
kultti-virsiä — juhlasaattovirsiä. juhla- ja
voittohym-nejä, liturgisia hymnejä, eskatologisia hymnejä
-— tai b) monodista lyriikkaa 1. yksityisten
ylistyslauluja: 2) rukouspsalmeja: a)
kiitosrukouksia, seurakunnallisia ja yksityisiä, b)
valituspsal-meja, seurakunnallisia ja yksityisiä, c)
kuningas-psalmeja ja d) uskonpsalmeja: 3) hengelliset
laulut: a) varsinaisia hengellisiä lauluja ja b)
ope-tusrunoja. Muin. babylonialaisten ja
egyptiläisten uskonnollisissa hymneissä, valitusvirsissä ja
opetusrunoissa tavataan paljon muodollisia
yhtäläisyyksiä V:n T:n p:ien kanssa. [Arthur Hjelt.
..Psalmien merkitvksestä ja luonteesta" (1914).]

Ar. E.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0551.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free