Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pseudokruppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1035
Psykiatri Psykopatologia
1036
on antanut tunnetun muodon. Vastoin äitinsä
taittoa K ro- rakastui kuninkaan tyttäreen l’:een
ja vei hänet yksinäiseen linnaan, jossa hän yön
turvissa kävi hänen luomtan. Sisartensa
houku-tuksesta P. vastoin Eroksen käskyä koettaa
ottaa selvää siitä, kuka ja minkä näköinen hiin on.
Eros silloin pakenee ja vasta monia vaivoja
kärsittyään. joita Eroksen iiiti Aphrodite lähettää
hänelle, hän löytää jiilleen Eroksen ja Zeus tekee
h&net kuolemattomaksi. Tarua on taiteessa
suuresti suosittu, myöhemmältä ajalta hyvin
tunnetut ovat C. Cauovan. B. Thorvaldsen» ja V.
Runebergin P:n tarusta saatuja aiheita käsittelevät
kuvan veistokset. L. T.
Psykiatri kreik. /•sykhf = sielu, ja iätros =
lääkäri), mielisairasten lääkäri.
Psykiatria tkreik. psykh? = sielu, ja iätre’in
parantaminen) on se osa lääketiedettä, joka
käsittää mielisairauksien tuntemisen ja hoidon (vrt.
Mielisairaus ja Mielisairaanhoito).
Jo aikaiseen erotettiin p. eri tieteenhaaraksi,
mutta vasta parina kolmena viime
vuosikymmenenä se on päässyt varmemmalle pohjalle
senjäl-keen kuin mielisairauden laatua määrättäessä
ruvettiin ottamaan selkoa sen todellisesta syystä
ja sen kliinillisestä kulusta kokonaisuudessaan
sekä aivokuoressa tavattavista sairaloisista
muutoksista. — Kliinillisenä oppiaineena p. on
kaikkialla verrattain nuori. Meillä Suomessa
määrättiin 1S93 Lapinlahden laitoksen ylilääkäri
antamaan opetusta lääketieteen kandidaateille,
joitten oli palveltava 3 kuukautta mainitussa
laitoksessa. V. 1906 perustettiin mielisairausopin
ylimääräisen professorin virka yliopistoomme,
jonka viran haltia samalla on Lapinlahden
keskuslaitoksen ylilääkärinä. E. Th-n.
Psykofysiikka tkreik. psykhè’ = sielu),
..sielun fysiikka", tutkimus sielunelämän ja ruumiin
toimitusten ..raja-alasta" eli sielullisten ja
ruumiillisten toimitusten keskinäisistä suhteista ja
vuorovaikutuksista. Nykyaikaisen p:n panivat
alulle E. II. Weber ja G. Th. Fechner
tutkimuksillaan aistimuksien voimakkuudesta. He
vaarin-ottivat. että aistikiihotuksen enetessä
voimakkuudeltaan tarvitaan yleensä, jotta aistiva henkilö
huomaisi aistimuksen lisääntyneen, että
fyysilli-seen kiihotukseen lisätään määrätty
murto-osa kiihotuksen entisestä voimasta („Weberin
laki"; vrt. Erotuskynnys). Tämän
nojalla Fechner arveli voivansa väittää, että
(sielulliseni aistimuksen voimnkkuus kasvaa
hitaammin kuin fyysillisen kiihottimen voimakkuus
siten, että kiihotuksen enetessä ,,geometrisessa
sarjassa" I. kertaamalla määrätyllä luvulla (esim.
sarjassa. 1, 2, 4 j. n. e.) aistimuksen
voimakkuus lisääntyy ,,aritmeettisessa sarjassa" 1.
lisäämällä aina sama luku (esim. 1, 2. 3 j. n. e.) ;
eli ..aistimus kasvaa verrannollisesti kiihotuksen
logaritmiin". Fechner luuli täten keksineensä
mitä tärkeimmän peruslain, joka määrää
sielullisten ja ruumiillisten ilmiöiden
vuorovaikutussuhteet. Tämän nojalla sekä laajojen tekemiensä
koesarjojen perustuksella hän rakensi
psykofyy-silli»en oppijärjestelmän. Hilnon oppinsa on
mo-niiisa kohdin kohdannut vastustusta; toiset
tutkijat ovat selittäneet vaarinotettuja tosiasioita
»ekä Weberin lakia toisin. Mutta Fcchnerin
tutkimukset antoivat ninakin ratkaisevan
sysäyksen, jonka johdosta on kehittynyt laajaperäi-
nen ja hedelmälliuen kokeellinen tutkimus p:n
alalla. On täten opittu sovittamaan
täsmällistä mittausta tapahtumiin, jotka kuulu
vat sielunelämään. Täten on saatu erittäin
tärkeitä uusia tukikohtia sielullisten tapahtumain
valaisemiseksi ja varmojen sielutieteellisten
lakien löytämiseksi. — Psykofyysillinen tutkimus
on laajentunut monille eri aloille: m. m. on toi
mitettu monenlaisia psykofyysillisiä
ajanmittauk-sia, s. o. on vertaillen mitattu erilaisiin
yksinkertaisiin sielullisiin toimituksiin tarvittavaa
aikaa ; on tutkittu aistimuksien kvalitatiivisia
ominaisuuksia. paikallisuuden käsityksen sielullista
kehitystä y. m. [Fechner, ..Elemente der
Psychophysik" (2* os., 1S60); G. E. MUller, „Zur Grund
iegung der Psychophysik" (1878); Wundt,
„Phy-siologische Psychologie" (6:s pain.. 3 os.,
1908-11); Delboeuf. ..ElOments de psychophysique"
1883); Miinsterberg, „Beitriige zur
experimen-telien Psychologie" (4 vihk. 1889-92) ; W. Wirth,
.Psychophysik. Darstellung der Methoden der
experimentellen Psychologie" (1912) ; Titchener,
..Experimental psychology" („Instructor’s
ma-nual", 2 os., ynnä „Student’s manual", 2 os.,
1901-05), ja saman „Text-book of Psvchology"
(1912).] A. Or.
Psykografi (kreik. psykh? = sielu, jo graphein
= kirjoittaa; ..sielunkirjoittaja" 1.
..henkisano-mainkirjoittaja"; myös ..emanulektor", lat.
„kä-destälukija", ..skriptoskop", < lat. scriptum =
kirjoitus ja kreik. skopc’in = katsella.
..kirjoi-tuksenkatsoja") on kirjoituskoje, jonka avulla
henkien tiedustelijat luulevat saavansa
..lienki-sanomia". P. on tavallisesti pieni, pikkuisiin
jalkoihin 1. nappuloihin nojautuva levy, johon
on kiinnitetty kynä. P:ia käytetään siten, että
..meedio" keveästi koskettaa sitä kädellään,
jolloin se rupeaa ..itsestään" liukumaan pitkin sen
alle asetettua paperia, piirtäen siihen kirjoitusta,
joka monesti on sangen epäselvää. Myöskin
menetellään siten, että paperille on ennestään
kirjoitettu aakkoset ja p. liukuessaan osoittaa 1.
koskettaa järjestään kirjaimia, joista muodostuu
sanoja. Samantapaisia kirjoituskojeita käyttivät
jo roomalaiset tiedustellakseen ..kohtaloa", samoin
kiinalaiset. [Gessmann, „Die Psychographie"
(1897).] A. Or.
Psykologia (kreik. psykhi’ = sielu, ja logos =
oppi) ks. Sielutiede.
Psykologinen, sielutieteellinen.
Psykometria (kreik. psykhi" = sielu, ja
mcl-rein = mitata), ..sielullisten asiain mittaaminen".
1. Psykofyysillinen ja kokeellinen sielullisten
toimitusten mittaaminen, ks.
Psykofysiikka. — 2. Nykyään osoitetaan tällä
nimellä omituista havaintokykyä 1. omituisia
tuntemuksia. joita hämäräperäisten sielunilmiöiden
tutkistelijat luulevat huomanneensa olevan
muutamilla herkkätuntoisilla ihmisillä. Nämä,
pitäessään kädessään esinettä, saavat muka
tuntemuksia, jotka kuvaavat niitä ihmisiä, jotka
ennen ovat omistaneet ja pidelleet samaa esinettä,
heidän luonnettaan, mielialojaan, heidän tunte
miansa ruumiillisia ja sielullisia tiloja j. n. e.
[„Mr Petersin koeniivtännöt Helsingissä 1908,
psvkometria- ja selkeänäköisyvskokeita" (1910).)
A. Or.
Psykoosi tkreik. psykhösis), mielisairaus (ks. t~).
Psykopatologia (kreik. psykhf = sielu, pathos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
