Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1041
Puck—Pueblo-intiaanit
1042
liinin yliopiston professori ja kuten liankin n. s.
historiallisen koulukunnan huomattavimpia
tiedemiehiä. Tutki roomal. pandekti oikeutta:
tärkeimmät teokset: ..Lehrbuch der Pandekten",
..Kursus der Institutionen" ja „Vorlesungeu über
das heutige römisehe Reeht". El. K.
Puck, germaanilaisessa mytologiassa esiintyvä
leikkisä ja vehkeilevä tonttuolcnto.
Pudasjärvi. 1. Kunta, Oulun 1.. Oulun
kili-lak.. Pudasjärven nimismiesp.; kirkolle Oulun
kaupungista 100 km. Pinta ala 8,142.! km3, josta
viljeltyä maata (1910) 4,502 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,983 ha, puutarha-ala 2,07 ha).
Manttaalimäärä 61 3/«. talonsavuja 461,
torpan-savuja 218 ja muita savuja 19 (1907). 11,058 as.
(1913); 1.661 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 846 (1901). 930
hevosta, 4.374 nautaa (1911). — Kansakouluja 6
11914). Säästöpankki. Apteekki. Kunnansairaala.
Piirilääkärin ja piirieläinlääkärin asuinpaikka.—
Luonnonnähtävyyksiä: Isosyöte, 448 m yi.
merenp. kohoava jylhä vuori n. 4 penink. kirkolta
koilliseen. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Kuopion hiippak., Oulun tuomiorovastikuntaa;
kuulunut aikoinaan Iin emäseurakuntaan, josta
erotettiin omaksi khrakunnaksi 1639, saaden sam.
v. ensimäisen khransa. P:een on Taivalkoski
kuulunut aikoinaan Jokijärvi nimisenä
rukoushuonekuntana ja kappelina. — Kirkko puusta, rak.
1781. [A. H. Snellman, „Oulun kihlakunta" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. IX).] L. U nen.
Pudding [pudiT]J (engl.), vanukas.
Pudicitia /-dici’-] (lat.), häveliäisyys, siveys.
Pudoria ks. P u t o r i a.
Pudotin, putousliikkeen (ks. t.) lakien
toteennäyttämistä varten rakennettu koje. Koska
pu-tousliike on hyvin nopea, tuottaa sen tarkka
tutkiminen vaikeuksia. Sentähden on suunniteltu
laitteita, joiden avulla nopeutta
voidaan mielivaltaisesti vähentää
muuttamatta liikkeen luonnetta.
Tunnetuin on At w oodin p. (ks. kuvaa).
Sen runko on jalustaan
kiinnitetty n. 2 m:n korkuinen,
asteik-koinen puusalko, jota jalustassa
olevalla kolmella asetinruuvilla
voidaan aina asetella pystysuoraksi.
Salon yläpäässä on vaakasuoran
akselin varassa helposti kieppuva
pyörä A. Sen kehässä olevaan
kuurnaan on sovitettu hieno, taipuisa,
molemmissa päissään yhtä raskaita
(m :n painoisia) punnuksia m ja m1
kannattava silkkinuora. Kun
punnukset ovat yhtä painavat, pitävät
ue toisensa tasapainossa: mutta
jos toiselle lasketaan pieni lisäpaino
p, niin tämä puoli alkaa painua
alas kiihtyvällä nopeudella. Syntyneen liikkeen
kiihtyväisvys a on yhtä suuri osa painovoiman
kiihtvvälisyydestä g kuin liikkeelle paneva voima
p on koko liikkuvan kappaleyhdistelmän
painavuudesta 2m-\-p :stä, siis on a = ., g. Asteikon
yläpäässä olevan nollapisteen kohdalla on
saranassa kääntyvä metallilevy s. Tälle pannaan
lisäpainolla kuormitettu punnus m1. Levy voidaan
kääntää alas sekunteja (yleensä aikayksikköjä)
naksahtelevan heilurin, metronomin, kellon tai
muun sentapaisen kojeen määrätyllä
naksahduksella. Pitkin asteikkoa siirtyvä levy C asetellaan
niin, että punnus juuri iskee siihen seuraavalla
naksahduksella. Asteikosta on suoraan
luettavissa yhden sekunnin matka. Samoin määrätään
2, 3, 4 . .. sekunnin matkat. Ne huomataan
silloin suhtautuvan toisiinsa kuten aikojen neliöt
1, 4, 9, 16.. . — Liikkeen nopeuden tutkimista
varten on salkoon kiinnitettävä renkaan
tapainen levy li. Jos tahdotaan liikkeen nopeutta
määrätä esim. 1 :sen sekunnin lopussa, niin
rengas siirretään siihen paikkaan, missä putoavan
punnuksen on havaittu silloin olleen. Rengas
laskee punnuksen putoamaan vapaasti lävitsensä,
mutta pidättää sillä olevan pitkulaisen lisäpainon.
Tästä hetkestä lukien on sentähden liike
tasainen. Punnuksen toisessa sekunnissa kulkema
matka ilmaisee liikkeen nopeuden 1 :sen sekunnin
lopussa. U. S:n.
Pudretti (ransk. poudretle, < poudre = jauhe)
ks. Apulannoitusaineet.
Puebla. 1. Valtio Sisä-Meksikossa,
eteläylä-tasangon valtioita; 31,653 kma,l,101,600 as. (1910),
33 km=:llä. enimmäkseen sivistyneitä intiaaneja.
— P. käsittää Meksikon ylätasangon
kaakkois-kulmauksen, jota rajoittavat maan
korkeimmat vuoret Popocatepetl (5,452 m), Iztaccihuatl
(5,2S6 m) ja Orizaba (5,550 m). Vuoristot
metsäisiä, laaksot viljavia. Ilmasto vaihtelee
suuresti korkeusasteitten mukaan. Pääelinkeino
maanviljelys tuottaa vehnää, riisiä, maissia, papuja,
sokeria, kahvia, tupakkaa, hedelmiä.
Lampaan-ja vuohenhoito mainittavat. Pääkaupunki P. 2.
— 2. Edellämainitun valtion pääkaupunki (La P.
de los Angclos 1. P. de la Zaragoza) viljavalla
ylätasangolla 2,710 m yi. merenp. Atovac-joen
varrella ratojen risteyksessä. -— Doorilaistyylinen
tuomiokirkko (rak. 1552-1649) on lat. Ameriikan
hienoimpia kirkkoja, hallintopalatsi, teatteri
(Ameriikan vanhimpia, rak. 1790), kirjasto
(100.000 nid.), taideakatemia, kansalliskollegi.
Teollisuutta edustavat puuvilla-, paperi-, viina
tehtaat, valimot y. m. Kauppa melkoinen. —
Espanjalaiset perustivat P:n 1531. E. E. K.
Pueblo, kaupunki Yhdysvalloissa. Coloradon
valtiossa, Kalliovuorien itäjuurella Arkansas-joen
varrella tärkeässä rautatienristevksessä: 44.359
as. (1910). — Kivihiili-, rautamalmi- ja
poltto-öljypiirin keskustana P. on kasvanut
kukoistavaksi teollisuuskaupungiksi, sulattimoita,
terästehtaita, konepajoja. — Per. 1858 intiaanien
hävittämän mormooni-siirtolan paikalle.
Pueblo-intiaanit on niiden intiaanien
yhteisnimi, joita pidetään Arizonassa, New-Mexicossa
ja lähialueilla tavattavien monikerroksisten,
linnamaisten asumusryhmien (pueblo, esp. = kylä)
rakentajina. Kylän asumukset muodostavat
yhteisen rakennuksen, jonka kerrokset sisältäpäin
kohoavat porrasmaisesti, mutta jonka ulkoseinä on
pystysuora vihollisten päällekarkausten
estämiseksi. Muutamat p. kuuluvat pima- (joita
todennäköisesti olivat kuuluisan Casas Grandes-raunion
rakentajat Pohjois-Arizonassa) ja
moqui-heimoi-hin: muut jakaantuvat kera-, tehua- ja
zuni-kieliryhmiin. P. ovat lyhytrakenteisia, muita
intiaaneja tummaverisempiä, rauhallisia,
harjoittavat ammoisista ajoista maanviljelystä
(kastelu-laitoksia), karjanhoitoa, ovat eteviä savenvalajia
ja matonkutojia. — P. löysi Marcos de Niza 1539:
Atwoodin
pudotin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
