Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puhalluspilli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1047
Puhdasrotuisuus—Puheenvuoro
1048
olivat varsinkin muodollisuus ja suvaitsematto
miius, joka esiintyi jyrkissä tuomioissa kaikkia
toisinuskovia kohtaan. Oppineisuutta oli. mutta
oli hedelmätöntä ja alkuperäisyyttä vailla.
Taikauskoisuus oli tavattoman suuri, mikä
varsinkin ilmaantui maanvaivan tavoin kulkevissa
noitavainoissa. P.n ensimäinen vaarallinen
vastustaja oli kartesiolainen filosofia, mutta sen
valta-aseman mursi vasta pietismi, jossa
protestanttinen individualismi pääsee valtaan. [E. Troeltscli,
..Vernunft und Offenbarung hei Joh. Gerhard
und Melanchton" (1891); O. liitschl. ..Dogmen-|
geseliiclite des Protestantismus" (2 nid. 1908-11).]
E. Ka.
Puhdasrotuisuus. puhdas verisyys
vastakohdat sekarotuisuus, sekaverisyys).
Pyrkiminen p:een tarkoittaa sellaista kotieläinten
jalostustyötä, jossa käyttämällä vain
samanrottli-sia eläimiä siitokseen säilytetään ja kehitetään
rodun erikoisominaisuudet ennalta tehdyn
suunnitelman mukaan jotakin erityistä päämäärää
varten. vrt. Siitosta v at.
Konstunssiteo-r i a. E. v. K.
Puhdassiitos ks. Siitostuvat. vrt.
Karjanjalostus, Hevonen, palsta 426.
Puhdasviljelys, bakteriologinssa sellainen
viljelys. jossa varmasti on vain yksi ainoa
bakteeri-laji kasvamassa. Niin kauan kuin oli tapana
viljellä bakteereja yksinomaan nestemäisissä
elatus-aineissa. ei ollut mahdollista erottaa eri lajeja
eri paikkoihin kasvamaan. Vasta senjiilkeen kuin
Robert Koch otti käytäntöön kiinteitä ja
puoli-kiinteitä elatusaineita, kuten elatusagarin ja
elatusgelatiinin. kävi mahdolliseksi saada eri
bakteerit kasvamaan toisistaan siinä määrin erillään
olevissa pesäkkeissä, että voitiin sitten jostakin
määräty-tä pesäkkeestä saada yksi ainoa
bakteeri-laji kasvamaan johonkin elatusainetta
sisältävään putkeen. SI. 0-B.
Puhdistushakkaus, metsänhoidollisesti
vahingollisten tai turhien puiden poistaminen
met–>-t... O. Lth.
Puhdistuskaivo ks. Puhtaanapito.
Puhdistuskoneet (viljan) erottavat pölyn,
ol-jenpalaset. tähät y. m. roskat sekä osaksi
rikkaruohon siemenet viljelyskasvien siemenistä, ks.
Viskuri. J. F. 8.
Puhdistuslento ks. Mehiläinen ja
Mehiläishoito.
Puhdistusvala dat jürümtfntum purgatö’rium,
ruots. lärjcmdlMcd). Jos puoli todistetta tai
epäsuoria todistuksia on kanteenalaista vastaan, niin
voidaan hänet määrätä valalla itseään
puhdistamaan. Jollei hän voi valaa tehdä, niin
tuomitaan hänet syypääksi. Hengenasioissa älköön
p:lle tuomittako. P. on puolustuskeino, joten sillä
-aa vastata, mutta ei kantaa, paitsi jos vastaaja
tarjona valantekemisen kantajalle
(Oikeudenkäymiskaari 17:29-31, 34. Tuomarinohjeet 27-30,
32 34). ks. Indisio.
Puhtanntunnon-vala, Tarjottu vala, Tävtevala.
El. K.
Puhe. ajatuksien suusanallinen ilmaisu, vrt.
Kieli. Kirjakieli, Puhetaito.
Puheenjohtaja, toimihenkilö, joka istunnossa
tai kokouksena johtaa keskusteluja ja päätösten
tekemistä. Sen li-lksi p n tehtävänä tavallisesti
on valvoa järjestyksen ylläpitämistä. Kuka
puheenjohtajana toimii, riippuu asianomaisen yh-
teisön järjestysmuotoa koskevista määräyksistä.
Monijäsenisissä eli kollegisissa virastoissa
päällikkö toimii p:na; valtiolliset ja kunnalliset
orgaanit, sellaiset kuin eduskuuta. valtuusto
kaupunki- ja maalaiskunnissa, kuntakokous,
valitsevat p:nsa (puhcmiehensä, esimiehensä) laissa
määrätyksi toimintakaudeksi; yhdistyksillä on
niinikään tav. vuodeksi kerrallaan valittu p.,
tilapäisissä kokouksissa valitaan kulloinkin joku
läsnäolevista toimimaan p:na. P:n tehtävä mää
rätyssä julkisoikeudellisessa edustuselimessii
saattaa lain mukaan olla yhdistettynä johonkin
virkaan: niinpä kirkkoherra kirkkolain (308 §)
mukaan johtaa puhetta kirkonkokouksessa. —
Milloin yhteisölle tui kokoukselle on valittava p.,
tarvitaan henkilö, joka sitä ennen väliaikaisesti
toimii p:nu. Useissa tapauksissa on säädettynä,
että tämä tehtävä kuuluu vanhimmalle jäsenelle;
tällainen määräys on esim.
Valtiopäiväjärjestyksessä sekä eduskuntaan että sen valiokuntiin
nähden (23 ja 39 §). Yleisistä kokouksista 20 p.
hei-mik. 1907 annetussa laissa säädetään (7 §), ettei
sellaisessa kokouksessa ole lupa keskustella tahi
päätöstä tehdä, ennenkuin p. on valittu; kunnes
tämii on tapahtunut, kuuluu kokouksen johto sen
toimeenpanijalle. Samaa menettelyä noudatetaan
tav. sellaisissakin kokouksissa, jotka eivät ole
julkisia. Asianomaisen toimielimen
järjestysmuodosta, yhdistyksen säännöistä j. n. e. taikkapa
vakaantuneesta käytännöstä riippuu, ottaako p.
osaa keskusteluun ja äänestyksiin vai eikö. Kun
virastoissa on aivau luonnollista, että p:lla tässä
suhteessa on sama asema kuin muilla jäsenillä
(johon lisäksi tulee, että p:n ääni ratkaisee, jos
äänet jakautuvat tasan), ei esim. eduskunnan puhe
mies saa ottaa näihin toimituksiin osaa (toisin
valiokuntain p:t). Kaupungin ja
kunnanvaltuusmie-histä sekä kuntakokouksesta on sitävastoin
säädettynä. että jos iiiiniluku on jakautunut tasan eri
mielipiteiden kesken, tulee, milloin kysymys ei ole
arvailu ratkaistava, päätökseksi se mielipide, johon
esimies yhtyy. Yhdistysten säännöissä määrätään
toisinaan, että p:n ääni otetaan lukuun
ainoastaan jos äänet menevät tasan. vrt.
Ikäpresi-dentti, Kokoontumisvapaus,
Puhemies. R. E.
Puheenosat = s a n a 1 u o k a t (ks. t.).
Puheenvuoro, istuntoon tai kokoukseen osaa
ottavan henkilön oikeus edelläkäyneen pyynnön
perusteella saada suullisesti esittää ajatuksensa
silloin kun hänen vuoronsa tulee. P:n antaa
puheenjohtaja, ja sääntönä on, että p:t annetaan
samassa järjestyksessä, jossa niitä on pyydetty.
P:jen lukumäärä tai kunkin p:n pituus saattaa
esim. jonkun yhdistyksen tai muun yhteisön
sääntöjen tuikku erityisen päätöksen nojalla olla
rajoitettu. Useasti on puheenjohtajalle myönnetty
oikeus riistää p. sellaiselta jäseneltä, joka
käyttää sitä väärin esim. käyttämällä sopimatonta
lausetapaa tai poikkeamalla käsittelynalaisesta
asiasta. Luonnollista on, että puhevalta on
kiellettävä henkilöltä, joka ei ollenkaan ole
oikeutettu kokouksessa esiintymään taikka joka
yrittää puhua p:oa pyytämättä tai saamatta.
Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n mukaan
jokainen eduskunnan jäsen on oikeutettu siinä
järjestyksessä, jossa hän on ilmoittautunut, saamaan
p:n sekä pöytäkirjaan vapaasti puhumaan; ohi
pöytäkirjan ei kukuun saa puhua. Jos puhuja,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
