Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puheholvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1049
Puheholvi
Puhetaito
1050
joka on käyttänyt sopimattomia sanoja
hallituksesta tai yksityisistä henkilöistä, ei ole ottauut
ojentuakseen, kun puhemies on kutsunut hänet
järjestykseen, 011 puhemiehen asia kieltää häntä
puhumasta. .los senaatin jäsen tahtoo käyttää
p:ansa, ou se hänelle annettava ennen muita
(Valtiopäiväjärjestyksen 51 §). Eduskunnan
työjärjestyksessä (23 §) määrätään, ettei kukaan
toisen puhuessa saa pyytää p :oa muutoin kuin
kirjallisesti. siten että hän antaa tai lähettää,
nimilippunsa notaarille, jonka, p:n päätyttyä, tulee
ilmoittaa, ketkä sen kestäessä kirjallisesti ovat
p:oa pyytäneet. R. E.
Puheholvi, niin rakennettu holvi tai sali, että
määrätyssä sen sisässä olevassa paikassa hiljaa
lausuttu sana selvästi kuuluu toisessa paikassa
p:ia. Senlaatuisia p:eja ovat esim. Lontoon St
Paulin katedraalin kupoli, Drottningholmissa
olevan „Kiinan" huvilinnan ellipsinmuotoinen sali,
Pariisin tähtitieteellinen observatori ja eräs
Con-servatoire des arts et métiers’n sali. U. S:n.
Puhehäiriöt aiheutuvat niiden elinten
taudeista ja epämuodostuksista, jotka puhumista ja
ääntämistä jotenkin avustavat. Niinpä monet
viat kurkussa, nielussa ja suussa ovat omiansa
synnyttämään p:itä (varsinaisia piitä);
näitten elimien hermoston viallisuudesta taas ovat
seurauksena sanojen lausumisen
(artikulatsio-nin) häiriöt tahi kyvyttömyys saada
ajatuksensa sanojen valinnan ja järjestyksen
puolesta oikein ja selvästi lausutuksi
(diktsionihäi-riö). Artikulatsionivirheet ovat enimmäkseen
tekemisessä taudillisten ilmiöitten kanssa, jotka
sijaitsevat n. s. neljännen aivokammion
läheisyydessä: diktsionin puutteellisuus johtuu
isojen aivojen taudillisista muutoksista tai myöskin
yleensä kehittymättömyydestä, vrt.
Kielihäiriö. " "’ 31. O-B.
Puhekieli, jokapäiväisessä puheessa käytetty,
kirjakielestä suuremmassa tai pienemmässä
määrässä poikkeava kielimuoto. Sivistyneellä
p:llä 1. yleiskielellä tarkoitetaan kirjakielen
kanssa olennaisesti yhtäpitävää pitä. ks.
Kirjakieli.
Puhekuvio, ne puhetaidossa käytetyt,
tavallisesta puhetavasta poikkeavat käänteet, joiden
tarkoituksena on aikaansaada puheessa suurempaa
jännitystä, vaikuttavaisuutta ja eloa. Niitä ovat
esim. klassillisessa kaunopuheisuudessa troopit,
vertaukset, metaforat, litotes, ironia j. n. e.
Puhelin ks. Telefoni.
Puhemiehistö, eduskunnan puhemiehen ja
varapuhemiesten muodostama kokonaisuus
(Työjärjestys, 2 §).
Puhemies (ruots. talman), nimitys, jota
Ruotsissa ja Suomessa vanhastaan on käytetty
valtiopäiville kokoontuneiden säätyjen puheenjohtajista
ja jota nykyänsä käytetään eduskunnan
(Ruotsissa kummankin kamarin) puheenjohtajasta.
Valtiopäiväjärjestyksen mukaan p. valitaan
eduskunnan jokaisen istuntokauden alussa,
valtiopäiväin toisena päivänä, samalla valitaan kaksi
vara-puhemiestä (Valtiopäiväjärjestyksen 23 §).
Vaalista säädetään Työjärjestyksessä (2 §)
tarkemmin. että jos vaalissa, joka on toimitettava
umpilipuin. kukaan ei ole ensi äänestyksessä
saavuttanut ehdotonta äänten enemmistöä, uusi
äänestys on toimitettava. Jos toisessa
äänestyksessä käy samoin, on kolmas äänestys toimi-
tettava ja valituksi julistettava se, joka siinä
on saanut enimmät äänet. Jos kolmannessa
äänestyksessä äänet käyvät tasan, ratkaisee arpa.
— P. ja molemmat vara-p:t antavat eduskunnan
edessä säädettyä sisältöä olevan juhlallisen
vakuutuksen (Valtiopäiväjärjestyksen 23 §). — P.
antaa kutsumukset täysi-istuntoihin, esittelee asiat,
johtaa keskusteluja, esittää ehdotuksen päätöksen
tekemistä varten, ylläpitää järjestystä ja valvoo,
ettei mitään Suomen perustuslakien vastaista
oteta keskusteltavaksi sekä lopettaa istunnon.
P:n estettynä ollessa hänen tehtäviään hoitaa
ensimäinen taikka, jos hänelläkin on este, toinen
vara-p. (Valtiopäiväjärjestyksen 47 §).
Valtiopäiväin avajaisissa ja päättäjäisissä p. ilmituo
eduskunnan alamaisen kunnioituksen
hallitsijalle(Val-tiopäiväjärjestyksen 24 ja 25 §). — Erityisillä
säännöksillä on tarkemmin määrätty, miten pm
tulee järjestystä ylläpitää (Valtiopäiväjärjestyksen
48 §). P :llä ja vara-p :illä on oikeus olla saapuvilla
valiokuntain kokouksissa
(Valtiopäiväjärjestyksen 45 §). — Itse p. ei saa ottaa osaa
keskusteluun tahi äänestykseen eikä ehdottaa muuta kuin
mikä on tarpeen perustuslakien, eduskunnan
päätösten vai työjärjestyksen täytäutöön panemiseksi
(Valtiopäiväjärjestyksen 47 §). P. ei saa
kieltäytyä nostettua kysymystä esille ottamasta tahi
äänestysesitystä tekemästä, ellei hän katso sen
olevan vastoin perustuslakia tahi muuta lakia
tahi eduskunnan jo tekemää päätöstä; p:n on
silloin mainittava kieltäytymisensä syyt. Jos
eduskunta ei tyydy pm menettelyyn, joutuu asia
perustuslakivaliokunnan (ks. t.) ratkaistavaksi.
— Ne eduskunnan kirjelmät, jotka eivät sisällä
anomuksia taikka itse valtiopäiväpäätöstä,
allekirjoittavat ainoastaan p. ja vara-p :t. R. E.
Puhemiesneuvosto, eduskunnan puhemiehen ja
varapuhemiesten sekä valiokuntain
puheenjobta-jain muodostama eduskunnan toimielin, jonka
tehtävänä on tehdä ehdotus tarpeellisiksi
ohje-sääntömääräyksiksi (Valtiopäiväjärjestyksen 72
ja 73 §) sekä ehdottaa erityisiä valiokuntia
asetettaviksi ja valmistaa työjärjestystä ja
työsuunnitelmaa koskevia kysymyksiä (Työjärjestyksen
16 ja 17 §). ... R E
Puhetaito, kyky puheessa niin sovittaa
ajatuksensa, valita sanontatapansa ja esityskeinonsa
y. m., että puhujan mielipiteet tehokkaasti
vaikuttavat kuulijoihin tai taivuttavat heitä
suostumaan hänen tarkoitusperiinsä. Vanhan ajan
kreikkalaisilla ja roomalaisilla p. oli kehitetty
mitä täydellisimmäksi (ks. Retoriikka).
Puheiden lajeista mainittakoon poliittiset
puheet, jotka koskettelevat yhteisiä valtiollisia ja
isänmaallisia asioita, oikeuspuheet, joiden
tarkoituksena on puolustus tai syytös, hengelliset
puheet, jotka tarkoittavat uskonnollista
rakentamista tai uskonnollisen vakaumuksen
herättämistä (ks. Saarna), ylistyspuheet elävän tai
kuolleen henkilön kunniaksi, koulu- ja
akate-mialliset puheet, joissa käsitellään kasvatusta ja
koulutointa tai tieteellistä tutkimustyötä ja sen
harjoittamista koskevia kysymyksiä y. m.,
tervehdys- ja juhlapuheet sekä lopuksi
tilapiiis-puheet. •— Uudella ajalla on ransk. p. lähimmin
liittynyt klassillisiin esikuviin. Ranskan
vallankumous suuresti kohotti poliittista pioa.
Englannissa parlamentti on antanut tilaisuutta
p.n kehittämiseen ja kasvattanut oivallisia pu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
