- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1059-1060

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puhtaanapito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1169

Puhtaantunnonvala Puimakone

1060

soa määrätyn ajan. jolloin täyteaine peittyy
limamaisella, pienistä organismeista syntyneellä
nahkamaisella kerroksella. Täyteaine on aika
ajoin puhdistettava tai uudistettava. [M. Förster,
Tasebenbuch d. Bauingenieure"; Dunbar.
..Leitfaden für die Abwasserreinigung".] il. II.

Puhtaantunnonvala (ruots. vrångoed). Jos
riita asian luontoisessa oikeudenkäynnissä riidan
aihe on niin sekava. ettei totuutta muuten voida
saada ilmi. on tuomarilla valta määrätä toinen
tai molemmat riitapuolet käymään sellaiselle p:lle.
kuin Oikeudenkäymiskaaren 14:9:ssä sanotaan.
P. on, päinvastoin kuin puhdistusvala
ks. t.). käytettävissä sekä kanteen tukemiseksi
että puolustukseksi. Se sisältää väitteen, että p:n
tekijä uskoo asiansa oikeuteen, kuu taas
puhdistusvalan tekijä kieltää jonkun tosiasioita
koskevan väitteen. Sitä on epämääräisyytensä
tähden varovaisuudella käytettävä. El. K.

Puhtaat linjat 1. puhtaat jaksot ks.
Perinnöllisyys, palsta 407.

Puhveli (Buffelus [Bubalus]), nautaeläinsuku
vrt. Lehmä), jonka lajit usein myös
yhdistetään härän sukuun
(Bos). P:eilla on
tanakka ruumis,
lyhyet vahvat
jalat, lyhyt kaula,
leveä otsa ja paksu
turpa, sivuille
suuntautuneet, yleensä
isot, usein
karvareunaiset korvat
sekä molemmilla
sukupuolilla
sarvet, jotka tav. ovat
leveä- ja
paksutyviset, pinnalta
poimuiset t.
kyhmyiset ja
kääntyvät aluksi ulos- ja usein alaspäin), sitten
ylös-ja sisäänpäin. Ruumiin karvapeite harvaa,
vanhat yksilöt melkein karvattomia. P :t, joita
erotetaan ainakin 4 lajia, kaikki vanhassa
maailmassa. asustavat mieluimmin vesien
läheisyydessä ja viettävät mikäli suinkin mahdollista
koko keskipäivän mudassa t. vedessä, niin että
usein vain pää on näkyvissä, öisin ne liikkuvat
syömässä. — Suvun voimakkain ja villein laji,
1,2-1.8 m korkea musta- l. kafferi-p. (B.
caffer), tavataan etupäässä Keski- ja Etelä-Afrikan
itäosissa, missä se liikkuu suurissa parvissa,
turvallisilla paikoilla usein satoja yhdessä. Sen karva
on mustaa, mutta karvan vähyyden vuoksi eläin
näyttää tummanruskeanharmaalta. Sarvet ovat
erittäin voimakkaat, tyveltä tavattomasti
levenneet ja paksuuntuneet, melkein toisiinsa
koskevat. Liha hyvää ja nahka arvokasta, metsästys
kuitenkin sangen vaarallista. — Toinen
huomattava laji, intialainen 1. aasialainen p.
(B. bubalus), eroaa edellisestä siinä, että sarvet
ovat pitemmät (2 m:iin saakka), tyveltä
kapeammat ja kauempana toisistaan. Ruumiin korkeus
1.4 - 1,9 m. väri mustanharmaa t. -ruskea, eri
muunnokset erilaiset. Villinä int. p. tavataan
tätä nykyä vain paikoin Etu- ja Taka-lntiassa,
k es ytettvnä se sensijaan on tärkeä kotieläin sekä
Intiassa että koko Etu-Aasiassa ja Egyptissä,
Euroopan puolella m. m. paikoin Etelä-Venäjällä

Kafferipuhveleita.

sekä Unkarissa ja Italiassa, viihtyen hyvin etenkin
näiden maiden epäterveellisimmillä rämeisillä
seuduilla. Int. p. on kotieläimenä erinomainen:
villistä ulkomuodostaan huolimatta hyvin rauhallinen,
erittäin kestävä ja sekä ravinnon että
muun hoidon suhteen vähään tyytyväinen, kun
vain saa muutaman tunnin keskipäivällä viettää
vedessä — niiden vastustamaton halu päästä
veteen on Intiassa ja Italiassakin joskus
aiheuttanut onnettomuuksia, p. kun ajoneuvojen eteen
valjastettuna on veden nähdessään suin päin
syössyt sinne. Int. p:ia pidetään sekä
vetojuhtana että maidon ja lihan (etupäässä
vasikoiden) vuoksi. — Pohj.-amer. "puhveli" ks. Biisoni. /. V-i,

Puhvelinnahka 011 paksumpaa ja kestävämpää
kuin härännahka, sitä käytetään huonekalujen
päällystykseksi, konehihnoiksi y. m. V. L.

Puhvi ks. P u f f i.

Puidenpalvelus. Puissa ilmenevä, jatkuvasti

uusiintuva vegetatiivinen elämä on, mikäli
voidaan päättää, ollut p:n alkuaiheena. Erityisesti
palveltuja ovat olleet alati viheriöitsevät puut.
kuten sykomori ja sypressi (vrt. meillä
joulukuusi). Palvominen tapahtui maagillisin
menoin, esim. vuodattamalla öljyä puun päälle, tai
uhreilla (riisiuhrit Intiassa). Tätä laatua oli
myöskin suomalaisten karsikko (ks. t.),
vainajalle karsittu metsikkö tahi yksityinen puu.
Jos puussa ajateltiin haltian asuvan,
kohdistettiin palvelus siihen. Erikoiset puut ovat
myöskin olleet pyhitetyt eri jumalille, esim. laakeri
Apollonille ja öljypuu Pallas Athenelle. Vihdoin
saattoi itse puun jumalallisuus unohtua, mutta
kuitenkin uhrattiin mielellään, kuten muinoin
Palestiinassa, ulkoilmassa viheriäin puiden alla,
ja alttarin viereen oli pystytetty Astartelle
pyhitetty puunrunko, Asera. — Myöskin Buddha sai
valaistuksensa pyhiin viikunapuun alla, jossa taru
kertoi ennen erään hengen asuneen. E. K a.

Puijo l. P u i j o n m ä k i, 234 m yli merenp.
(152 m yli Kallaveden) kohoava vuori Kuopion
kaupungin äärellä sen luoteispuolella. P. on jo
vanhastaan maan kuuluisimpia näköalapaikkoja:
sen laelta avautuukin ihana näköala Kallavedelle,
ympäröiville saloille ja yli Kuopion kaupungin.
Vanhan rappeutuneen puutornin sijalle valmistui
1906 Matkailijayhdistyksen Kuopion
haaraosaston rakennuttama komea kivinen näkötorni;
tornin vieressä „matkailijapirtti" virvokkeiden
tarjoilua varten. — P:n rinteelle on raivattu
mäki suksillalaskemista ja kilpailuja varten:
viime aikoina on myös talvisin hoidettu pitkää
kelkkamäkeä, [ks. kuvia kirjoituksissa Kuopio
ja M ä e n 1 a s k u.) L. Il-ncn.

Puikelo ks. Kukinto.

Puikelokukkaiset, yksisirkkaisparvi, jolla kukintona on yksinkertainen tai haarainen puikelo,
jota ympäröi useinkin värillinen ylälehti.
Kukat pieniä, useimmiten yksineuvoisia, kukkakehä
sikiäisalainen tai puuttuu. Ryhmään kuuluvat
palmut, vehkakasvit y. m. K. L.

Puikkari, keppi, jolle käsiverkko kootaan ja
jolta se lasketaan (ks. Kalastus).

Puimakone, kone, jolla siemenet irroitetaan
tuleentuneena korjatuista peltokasveista.
Irroittaminen (puiminen) tapahtuu vaakasuorassa
akselissa pyörivän kelan ja tämän ylä- tai alapuolella olevan kiinteän varsta- tai nasta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0566.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free