Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puimakone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1063
Puiminen—Puke
1064
Kuta 9. Kahteen kenaau puhdistava ja lajitteleva
puimakone.
taan epätasainen kammio, jonka sisiillii pyörii
varstakela. 1’ieneen puhdistajaan kuuluu 2-3
seulaa ja pieni lietso. Pienestä puhdistajasta
joutuvat siemenet lajittelijaan SI, joka
erottelee ne tavallisesti suuruutensa mukaan 2-4
ryhmään, jotka kukin joutuvat koneen takana
oleviin säkkeihinsä. Käyttövoimansa mukaan p:t
voidaan ryhmittää käsi-, h e v o s k i e r t o- ja
moottorikoneisiin. Kivikoneilla (kuva G)
voidaan ainoastaan puida, mutta ei puhdistaa.
Hevoskiertopuimakoneissa (kuva 7) on
tavallisesti puivien osien lisäksi myös kohlijat.
Moot-toripuimakoneet ovat yhteen kertaan puhdistavia
tkuva 8) tai kahteen kertaan puhdistavia ja
lajittelevia koneita (kuva 9). J. F. 8.
Puiminen, jyvien ja siementen irroittaminen
tuleentuneina korjatuista peltokasveista,
toimitettiin ennen ja
suoritetaan meillä
jokseenkin yleiseen
vieläkin siten, että
riihen parsilla
kuiva-tuiden lyhteiden 1.
sitomien latvoja
ensin lyödään riihen
tai luhan seinään,
jolloin suurimmat
jyvät lähtevät irti tällistä. Tämän jälkeen lyhteet
levitetään joko riihen tai luhan, riihen viereisen
puintisuojan. lattialle ja siementen
irroittami-seksi piestään (puidaan) niitä varstalla,
työ-aseella, jossa on kepin
< varren) päähän esim.
nahkaliihnalla sidottu
puunuija 1. pulikka (kuva
1). Toisella tavalla
toimitetaan puiminen n. s.
kepakoilla pieksämällä
erityiselle, neljällä jalalla
seisovalle, pyöreistä puu-
Kuva 1. Varstoja.
kepeistä valmistetulle lavalle 1. puinti reslalle
(kuva 2) levitettyjä lyhteitä. Puimista on vä
listii toimitettu niinkin, että anuetaan
hevosten tai härkien kulkea edestakaisin
lat-tiulle tai kovalle imuille (puimatantereelle)
levitettyjen elojen yli. jolloin jyvät eläinten
astunnau johdosta irtaantuvat tällistä.
Suuremman työennätvksen ja hnlpuuden vuoksi
voittaa kuitenkin konepuinti yliä enemmän ja
enemmän alaa. Paremmilla koneilla voidaan vilja
puida ulkokuivana, mutta vanhoja tapoja
käyttäessä täytyy se ennen puintia kuivata riihessä,
johon kuluu paljon polttopuita. Konepuiutia
käytettäessä kuivataan ainoastaan puidut jyvät
puimisen jälkeen, vrt. Puimakone. J. F. 8.
Puistokaupunki. Erotukseksi hajanaisesti, il
mun yhtenäistä suunnitelmaa syntyvistä tai
maa-kiinteistöistä ansiota hakevien yksityisten taikka
yhtiöiden perustamista taajaväkisistä asutuksista
nimitetään nykyään puistokaupungeiksi
suunnitelmallisesti ja väljästi muodostettuja asutuksia
huokeahintaisella alueella, joka pysyväisesti
säilytetään yhteisön omistusoikeuden alaisena
siten, että kaikki maankeinottelu ainaiseksi on
tehty mahdottomaksi. Puistokaupunki on
aatteen-kannattajien mielestä uusi kaupunkimuoto, joka
tekee tehoisan asuntouudistuksen mahdolliseksi,
takaa teollisuudelle ja käsityölle edulliset
tuo-tantoehdot ja vastaisuudeksi varaa suuren osan
aluettaan puutarha- y. m. maanviljelykselle.
Puistokaupunkiliikkeellä pyritään teollisuuden
desentralisoimiseen ja siten elinkeinojen
tasaisempaan jakelemiseen yli maan. Toivotaan, että
tällaiset asutukset kehittävät
kaupunkilais-oloja terveellisemmiksi ja monipuolisemmiksi ja
että ne välittävät niihin kuuluvalle
maataloudelle kaupungin sivistysarvot ja teknilliset
liike-keinot sekä edullisen, suoranaisen menekin. Sekä
aatteellisesti että käytännössä on liike saanut
alkunsa Englannista (Ebenezer Howard: „Garden
cities of to-morrow"; Bourn villen. Letchworthin
y. m. puistokaupungit), ja sieltä se on levinnyt
Euroopan mannervaltioihin ja Skandinaavian
mailiin. Puistokaupunki nimityksellä on niin
hyvä ja viehättävä kaiku, että moni
keinottelu-yrityskin on sen lainannut. Väheksymättä
yksityisten liikeyritysten merkitystä asunto-olojen
kehittämiselle on esikuvallisena pidettävä
varsinaisten, vleishvödyllisten puistokaupunkien luonne.
E. Bk.
Puistometsä, metsä tai metsikkö, jonka hoi
dossa ja käytössä ei noudateta ainoastaan
metsätaloudellisia periaatteita vaan myös puisto- tai
maisemapuutarhurin sovelluttamia näkökohtia.
O. LtK
Pujoke (ruots. nplUa), sellainen köydenpiiiden
liitos, että kaksi köydenpäätä irroitetoan
kierroksistaan ja siten vapautuneet säikeet
pujotellaan ristikkäin toisiansa vastaan. F. W. L.
Pukari ks. P o c k a r.
Puke. 1. Eerik P. (k. 1396), ruots. ylimys,
marski, Vermlannin käskynhaltia, ritari Kettil
P:n poika, oli Maunu Eerikinpojan ja Haakonin
uskollisia miehiä viimeiseen asti. Heidän
kuoltuaan hän oli Margareetan kannattajia ja
luottamusmiehiä.
2. Eerik P. k. 1437), kuului oikeastaan
toiseen sukuun mutta otti P.-nimen äitinsä
sukulaisuuden mukaan, oli Engelbrektin vapaussodan
kuva & Yhteen kertaan puhdistava puimakone.
Kara 2. Putntlrcsla k•
[-«-koiDMD.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
