Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Puku
1068
m i i n m u .11 n u k > e e u ja t a t 11 o i 111 i s e e n,
mikä sek 111 luo jonkinlaisen verkon ihmisen
iholle. Rik.is tahtoo mielellään ulkoa.sussaankin
osoittaa varallisuuttaan (koristeet),
urhoollinen sodassa saavuttamiaan menestyksiä
(voitonmerkit). Koristeet, yhteiskunnallista
asemaa kuvastavat merkit jn taikauskoisista syistä
kaulaan ja muuallekin ripustetut suojnneuvot.
amuletit, saattavat siinä määrin versoa, että
on vaikea arvostella, mikä lopulta on varsinaista
p ila. mikä muista vaikuttimista lähtenyttä lisää.
Luonnonkansoilla luvattavan
koristelu-vietin ilmiöitä ovnt 111. m. h u u I i p u 1 k k n,
korva- ja n e n ä p a 1 i k k n ja t n i t e 1111
hampaat. Useimmat luonnonkansat,
erittäinkin afrikkalaiset, panevat suurta huomiota
moninaisiin ju omituisiin
hiuslaitteisiinsa. Irtonaisista koristeista ovat
tavallisimpia erilaiset siemenistä, pikku simpukoista,
hampaista, kynsistä, savi-, kivi-, lasi- ja
metnlli-helmistä, koralleista jn meripihknknppaleista
kokoonpannut helmet, käsi- ja j a 1 k a r e
n-kaat. Usealla lämpimän vyöhykkeen kansalla
ei muuta p:ua olekkaun kuin iholle vedetty
välitön voiteluaines ja koristeet. Varsinainen p.
kehittyy tavallisesti yhtärintaa h ä v e 1 i ä i s y
y-dentunteen kanssa, vaikkei tätä ainn
voimakkaan pitää sen aiheuttajana. Eräiden
kansojen ainoita pukimia ovat 1 n n t i o- ja
suku-puoliosien verhot. Näiden käyttö nlkaa
tavallisesti kypsyysikään tultaessa; usein
kulkevat naimattomat naisetkin seuduilla, joilla
vapaa rakkaus vallitsee nuorison keskuudessa,
miltei täysin alasti: naineet naiset ovat aina
jossakin määrin puettuja. Autiomaiden asukkaat
peittävät tuulen tuomalta pölyltä silmänsä
k a s v o v e r h o 11 a. joka erittäinkin
islamilaisissa maissa on käynyt välttämättömäksi naisen
p:n osaksi isamoin Saharan tuaregi-miestenkin
keskuudessa). Gerland on ilmastollisiin
seikkoihin perustuen jakanut p:t kolmeen eri lajiin:
pohjoisen, lauhkean ja kuuman
ilmanalan p:uun. Viimemainitun pääosana on
vyö ja siihen liittyvä lantioverho. joka
saattaa kasvaa hamemaiseksi; tilapäisenä suojana
on v a i p p a, joka lauhkean vyöhykkeen p ;ssa
hameen ohella muodostuu pääasiaksi. Pohjoinen p.
verhoaa koko ruumiin, johon se läheisesti
mukautuu eikä ole yhtä helppo riisua kuin edelliset.
Pohjoisen p: n osia ovat housut, kengät
1 joita lämpimämmissä vyöhykkeissä vastaavat
sandaalitl, saappaat, sukat,
sääryk-s e t, v i i t a t ja 1 a k i t. U. T. 8.
Kulttuuriknnsoilla p. osoittaa
historian eri kausina mitä moninnisinta vaihtelun ja
muuttuu ilmanalan, kansanluonteen, sodassa ja
kaupassa y. m. saavutetun menestyksen
vaikutuksesta. S"leensä hallitsevat kansat antavat p:lle
oman erikoisleimansa, niin että esim. roomal. p.
tuli ylei-eksi Kooman maailmanvallan aikana ja
eurooppalainen p. on meidän aikoinamme
levinnyt muihin maanosiin. (Tähän osastoon
kuva-taulut I ja IL)
M liinaisilla egyptiläisillä (I. 1 ja 2) oli
p. maan pääelinkeinon maanviljelyksen
mukaisesti liinaa t. puuvillaa ja aikaisimmin vain pieni,
ihonmvötäi neii lantiovyö. Suuren valloitusnjan
jälkeen ylellisyys kasvoi suuresti; m. m. otettiin
käytäntöön avarat hameet ja läpinäkyvästä kan-
kaasta tehdyt levätit sekä pitkät, kirjavat liinat,
lOtka kiedottiin vartalon ympäri. Päähineenä
oli päänmukninen lakki, joka usein päättyi
suippoon kärkeen, jalkineina käytettiin
sandaaleja. Myöskin assyrialaisten (I, 3) p. oli
aluksi yksinkertainen, tiukka liina- t.
puuvillapaita. jonka hihat olivat ihonmyötäiset; ylhäiset
käyttivät kuitenkin maat av iistä viä hameita tai
kirjavia, ruumiin ympäri kiedottuja liinoja sekä
iuippolakkeja. Sitäpaitsi lienevät silkki ja villa
jlleet käytännössä. Samantapainen oli myös j u
u-t a 1 a 1 s t e n p. Persialaisilla oli nahalla
huomattava merkitys p: jen valmistuksessa, ja
heillä oli housut ja pitkät takit sekä
meeditilais-perun olevat mantaviistävät kauhtanat.
Kreikkalaisten (I, 4-6) tärkein pukine
oli himalion, neliskulmainen vaippa, joka
kulkien yli olkapäiden ja kninnloiden alitse verhosi
ruumista. Ilimationin alla käytettiin
myöhemmin feifonia, joka myös oli neliskulmainen jn
kiinnitetty toiselle olkapäälle soljella sekä toista
käsivartta varten aukileikattu; mieluistaan se oli
kiinnitetty vyöllä. Aasian kansojen esimerkkiä
noudattaen joonialaiset pukeutuivat ylellisemmin
kuin muut heimot maataviistäviin p:hin ja
pohjoisilta naapurikansoilta, thessalialaisilta ja
makedonialaisilta, he lainasivat kolmannen pukineen,
joka tunnetaan nimellä khlamys, lyhyt vaippa,
kiinnitetty soljella oikeanpuoleiselle olalle. Nai
silla kehittyi kitonista uusi pukine, josta
vähitellen muodostui poimullinen. miehustassa tai rin
tojen alta vyöllä kiinnitetty röijy; naiset käytti
vät myös liimationia. Miehet kävivät tav. pai
jäin päin tai käyttivät sateella tai matkoilla
lierihattuja; rahvaan keskuudessa käytettiin myös
yksinkertaisia lakkeja. Jalkineiden muoto oli
vaihteleva, käytettiin aivan yksinkertaisia
antura-pohjia. sandaaleja, puolisaappuita j. n. e. P:t
valmistettiin aikaisemmin palttinasta ja
villakankaasta; myöhemmin saatiin kaupan
välityksellä puuvillaa ja silkkiä. Soturien p. oli
verrattain kevyt; vain kypärit olivat raskaat sekä
taidokkaasti tehdyt.
Roomalaisten (I, 7-9) aikaisin ja
tärkein pukine oli loga. joka vastasi kreikkalaisten
liimationia. mutta ei ollut neliskulmainen vaan
soikion muotoinen; sen pituus oli n. 5 m ja
leveys 3 l/i m. Kaksin kerroin käännettynä se
kulki yli vasemman olan ja oikean kainalon
alitse; poimujen kauneuteen kiinnitettiin suurta
huomiota ja togaa pidettiin Rooman kansan
luonnetta (gcns togata) täysin vastaavalla
arvokkuudella. Togan alla käytettiin jo aikaisin
toista, lunica nimistä, paidan tapaista ja
miehustassa vyöllä kiinnitettyä vaatekappaletta.
Muilta kansoilta saatujen vaikutteiden
johdosta p. sittemmin muuttui ylelliseksi; siihen
kuului erilaisia levättejä, vieläpä housutkin.
Roomalaiset kulkivat tav. paljain päin; jalkineet
olivat laadultaan vaihtelevia. Soturien varustus
kehittyi oivallisen sotalaitoksen mukana
tarkoituksenmukaiseksi ja yhtenäiseksi tnipuvine iinar
niskoineen, päiinmukaisine kvpäreineen j. n. e.
Naisten p;uun kuului kaksi paitaa, tunica ja
sen yllil komeampi nlola, sekä pulla niminen
vaippa. Pää verhottiin liinalla. Kankaat olivat
aikaisemmin villaa ja palttinaa, myöhemmin
puuvillaa, silkkiä y. m. — Bysanttilainen
(I, 10) p. oli pääasiallisesti samanlainen kuin roo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
