Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pulpa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1001
Pulssi Pultti
vinuuliinu toiminta kuin äsken A’,;ssä. Molem
nii–j kammioina vedenpinta siis vuoroin laskee
ja nousee. Uudemmissa p:eissä kävtetäiin pallon
asemesta läppää. — P:ejii käytetään kaivoksissa,
rautateiden vesiasemilla y. tn. lmukorkeus voi
olla S m. puinekorkeus 50 m, jolloin höyryn
paineen aina tulee olla muutamia ilmakehiä
korkeampi kuin painekorkeus ivrt. Pumppu ja
Injektorii. P :n höyrynmeuekki ou n. 2 tahi
3 kertaa suurempi kuiu uostettu vesimäärä; yhtä
höyry-kg :aa kohti saadaan 3,000-5,000 mkg :n
työteho, mikä vastaa 90-54 kg hevosvoimaa
kohti tämä höyryumenekki on n. 3 kertaa uiin
suuri kuin tavallisten höyry pumppujen. E. S-a.
Pulssi ruots. puh-, < lat. puisti’re = lyödä),
valtimo, valtimon lyönti.
Pulszky. Ferencc /puhki färänts/(1814-97),
uuk. politikko. tiedemies ja kirjailija; otti osaa
vv n 1848-49 tapauksiin, toimien m. m. Unkarin
ulkoasiainministeristön alivaltiosihteerinä
Wienissä 1S48, sittemmin kauppaministerinä ja
puolustusvaliokunnan jäsenenä; lähti 1S49
Lontooseen toimien siellä Unkarin kapinan hyväksi;
tuomittiin 1852 kuolemaan; oli Kossuthin
mukana tämiin Ameriikan-matkalla 1851 ja julkaisi
1853 tästä maasta kuvauksen nimellä „White, red
and black"; otti 1862 osaa Garibaldis
Etelä-Italian retkeen; sai 1866 palata Unkariin ja oli
–.tten Unkarin valtiopäiväin jäsenenä 1867-75 ja
1884-92; 1869-94 kansallismuseon johtajana,
v:sta 1872 valtion kokoelimiin yli-intendenttinä;
julkaissut m. m. romaanin „Die Jakobiner in
Ungarn" 18511. ,.Die Kupferzeit in Ungarn"
1884.. ..Xlagyarorszäg arehneologifija" (1897) ja
oman elämäkertansa. J. F.
Pultava ven. Poltava). 1. Kuvernementti
(ven. Poltavskaja gubcmija) Vähä-Venäjällä,
Dneprin ja sen lisäjoen Orelin pohjoispuolella;
49.896 km1. 3.673,100 as. (arv. 1912), 73 kmMlä,
Venäjän väkirikkaimpia kuvernementteja. —
Maa, joka viettää pohjoisesta etelään, on
keskellä ja pohjoisessa jokien kaivamien hautojen
uurtamaa kumpumaata, muualla tasaista
mustamulta-aroa. Metsää vain 5 % pinta-alasta (1907).
Joet laskevat kaikki etelärajalla virtaavaan
Dnepriin; järvet mitättömiä. Kuljettavia
(höyryaluksilla) vesiteitä 407 km. Ilmasto
samantapainen kuin naapurikuvernementeissa (esim.
Kio-va.ssai; v:n sademäärä vaihtelee 468-572 mm. —
Asukkaat ovat venäläisiä (95.» ;
vähävenäläi-si.i ; juutalaisia on 4 </c. Lukutaitoisia 16,t c/0,
vähemmän kuin keskimäärin Venäjällä.
Maataloutta harjoittaa 81,<^. vuorityötä, tehdas- ja
käsiteollisuutta 6,i CJC. Pääelinkeino maanviljelys
tuottaa ,1912) ruista 670.800 ton., vehnää 549.400
ton., kauraa 387,000 ton.. ohraa 329.600 ton.,
perunoita 849.500 ton., tattaria, hirssiä, papuja;
tärkeitä viljelyskasveja ovat vielä tupakka (sato
25,i milj. kg. toinen Venäjän tupakkaa
viljele-ti-tä kuvernementeista), sokerijuurikas, hamppu.
Puutarhanhoito erityisesti huomattava. Hevosia
505,32H nautakarjaa 708.982, lampaita ja vuohia
817.116. sikoja 385.992 kpl. (1912). — Teollisuus
kehittymätöntä tehdasteollisuudessa työskenteli
1910 10.923 työmiestä. Aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo oli 12,7 milj. mk.
(työmiehistä 5 4^4 henkeä Aksii-in alaisista
teollisuuden! a.irc,i-t.i tärkein n sokeriteollisuus (2.429
työmiestä). Kotiteollisuutta harjoitetaan verra-
ten vähän. — Vuorityötä ei ole. — Rautateitä
1,132 km (1911). — Kansakouluja 2,412
(oppilaita 173,716), keskikouluja 33 (opp. 10,470),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 55 (opp.
6,734). muita 262 (opp. 6,812). — Sairaaloita 155,
lääkäreitä 317 (1910i. P. jakaantuu 15
piirikuntaan. Nestor mainitsee P:n seutujen asuk
kuiksi severjaanit; 1331 alue joutui Liettualle,
1667 Andrusovon sopimuksessa Venäjälle.
Järjestettiin nyk. kannalle 1803. — 2.
Edellämainitun kuvernementin päiikniipiinki, Vorskla-joen
varrella, rautatien risteyksessä; 83.841 as. (1911),
paljon juutalaisia. — Semstvon rakennus
(sisältää arkeologisen museon), Gogol-talo (kansat, ko
koelmnt). parikymmentä kirkkoa, joukossa lute
rilainen ja roomal.-katolinen. I. P. Kotljarevskijn
muistopatsas, 17 m korkea P;n taistelun muisto
pylväs. Kadettikoulu, niies- ja naislukio, reaali
koulu, hengellinen seminaari; semstvon sairaala.
Teollisuutta edustavat myllyt, tupakka-,
sokeri*. tiilitehtaat. Kauppa (karjaa, viljiui| aikai
semmin paljon vilkkaampi. — Nykyinen P.
mainitaan ensikerran 1430; 1600-luvulla sitii useaan
kertaan hävitettiin. V. 1709 P:n luona tapahtui
taistelu Kaarle XII;n ja Pietari I;n välillä.
P:n kuvernementin pääkaupunki v :sta 1803. —
P:n ulkopuolella, 5 km siitä luoteeseen on P;u
taistelukentällä 20 m korkea Svedskaja mogila
i Ruotsalaishauta) niminen kumpu, jolla 1893
pystytetty, 4 m korkea risti Sortavalan granii
tista. E. E. K.
3. P. on erityisesti tunnettu tappelusta, joka
tapahtui siellä ven. ja ruots. kesken 27 p. kosilk.
(vanli. luk.) 1709. Kaarle XII oli huhtik. main. v.
ruvennut piirittämään P:n kaupunkia. Iliinen
sotajoukkonsa, jossa vielii vuotta aikaisemmin
oli ollut n. 40,000 miestä, oli nyt huvennut
18,000 mieheksi, joiden lisänä oli 3,000 kasakkaa.
Pietari I :Iiii, joka oli tullut P:n avuksi, oli
56.000 miestä. Suljettuna ahtaalle alalle
Vorskla-joen oikealla puolella Kaarle, jonka sotajoukolta
ruoka- ja ampumavarat olivat loppumassa, päätti
ryhtyä ratkaisevaan taisteluun, mutta ei voinut
vähän aikaisemmin saamansa haavan tähden itse
johtaa joukkojansa, vaan oli pakotettu antamaan
päällikkyyden sotamarsalkka Rehnsköldille.
Ruotsalaisten vasen siipi ja keskusta tunkeutui
aikaisin aamulla voitollisesti venäläisten varustuksia
vastaan, mutta heidän oikea siipensä joutui
erilleen muista ja tuli tuhotuksi. Kun ruotsalaiset
myöhemmin aamupäivällä yrittivät jälleen
hyökätä. torjuttiin heidät takaisin ja heidän täytyi
peräytyä Dneprin ja Vorsklan kulmuuksessa ole
vaan Perevolotsnaan. missä he (n. 14 tai 15,000
miestä) antautuivat; ainoastaan kuningas ja pari
sataa miestä pääsi pakenemaan Dneprin toiselle
puolelle. J. F.
Pultti, tav. lyhyehkö ja liereä, toisinaan
kulmikaskin, pituussuuntaansa kiristävä, metallinen,
useimmiten rautainen, tankomainen kiinnityskap
pale. jonka toisessa päässä on tav. kanta,
toisessa ruuvikierteet ja mutteri (ruuvipultti)
tai poikittnisreikä, mihin kiinnittävä
poikittais-kiila lvöiliiiln (k i i 1 a p u 1 11 i). Hakku- I.
k i v i p u 111 i lyödään kiveen porattuun reikään.
J a I k n I. v a n g i n p u 1 11 i, vangin rautoihin
kuuluva nilkkarautojen läpi kulkeva paksu
rautatanko, jonka toiseen päähän niittaamalla kiinni
tetään puolipallonmuotoinen kanta. P-o P-o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
