Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Punalyijymalmi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1101
Pu na|y ijy malmi—Punatulkku
1102
Kuva ..Rusko- ja punaleviä" artikkelissa
Ruskolevät. A". L.
Punalyijymalmi ks. K r o k o i i 11 i.
Punamaa ks. P u n a m u 11 a.
Punametalli 1. t o m p a k k i, eräs punainen
messinki laji, joka sisältää 80% vaskea iks.
Messinki).
Punamulta, punamaa, liyvin hienoa
pöly-maata tai savimaista maalajia, joka sisältää
suuremman tai pienemmän määrän rautaoksidia.
Punainen rautaoksidi värjää koko maalajin kirkkaan
punaiseksi, niin että sitä käytetään punaisena
väriaineena. jollaisena se kuten yleensä luonnosta
saadut väriaineet, on hyvin pystyvä. E. M-nen.
Punanahka, intiaanin kansanomainen nimi.
Punanikkelikiisu, nikkeliini,
vasken-punainen heksagonisesti kiteytyvä kivennäinen.
Sen pinnalla 011 usein vihreätä nikkelikukkaa.
Kovuus 5,5, om.-p. T.i-7.7. P. on nikkeliarsenidia,
NiAs (43.» % Ni ja 56,i % As), jossa arsenikin
sijalla kuitenkin saattaa olla huomattava määrä
(2S % saakka) antimonia. Xikkelimalmina
tavataan p:ua Saksin ja Böömin Erzgebirgessä.
E. M-nen.
Punapuu, punaisia väripuita etupäässä
suvusta Ccesalpinia (ks. t.), kuten b r e s i 1 j a- 1.
pernambukopuu ja sappanpuu.
Berliini n-p u n a i n e n on lakkaväri, jota
valmistetaan bresiljasta, tärkkelyksestä, liidusta ja
alunasta. Afrikkalaista p:ta, camwood,
saadaan palkokasveihin kuuluvasta Baphia
niti-(iosta. P :ksi nimitetään myös alhaisessa
lämmössä hiillvtettyä, punaruskeaksi käynyttä p v
ö-k i n puuta, jota käytetään kovan kuumuuden
synnyttämiseksi metallurgisiin ja teknillisiin
tarkoituksiin. Kalifornialainen p. ks.
Mammuttipetäjä. K. L.
Punarautakivi = punakivi ks. Hematiitti.
Punarintasatakieli ks. Satakielet,
Punarokko ks. Tulirokko.
Punarupuli ks. Tulirokko.
Punas, yksikössä puna, Perun ja Bolivian
kylmät vuoristoylätasangot. Varsinaisella punalla
(3,300-3.900 m yi. merenp.) on vielä asukkaita,
jotka harjoittavat karjanhoitoa ja vähän
maanviljelystä (ohraa, perunoita, kaalia), mutta
ylemmällä puna brava 11a viljelys loppuu.
Punasetri, punainen setripuu, ks.
Kataja.
Punasipuli (Allium cepaj. meillä yleisimmin
viljelty A 1 1 i u m- (ks. t.) laji, jolla on
punainen t. myös kellervä t. valkoinen
sipuli ja ontot, liereät lehdet sekä
varsi ja lehdet tyvipuolelta
turvonneet. Kukat ovat valkean vihreitä.
P. on 2-vuotinen ja viljellään
sipulinsa takia ympäri maapallon, meillä,
jossa sitä tiedetään kasvatetun jo
1600-luvun lopulla, aina Lapissa
asti. Viljelys alkoi eteläisemmissä
maissa jo historiantakaisena aikana.
P:n kotimaa on luultavasti
Länsi-Siperian—Persian seuduilla. Sipulia
käytetään meillä etupäässä
mausteeksi, eräitä pieniä tav.
hopean-valkeita laatuja hillottuina
sokeroituun etikkaan ja suurikokoisia,
miedonmakuisia, etupäässä ulkoa
tuotettuja madeira- 1. paistisipuleja koko
naisina paistettuina ruuaksi. Etelä- ja
Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, jossa p :11a on
suurempi sokerinpitoisuus ja miedompi
„sipu-liumaku", käyttää kansa sitä hyvin yleisesti
ravintoaineena, usein raa’altaankin nautittuna.
P :n muunnos on luultavasti salottensipuli
(ks. t.). A". L.
Punasotka ks. Sotka.
Punastuminen, häpeän tahi jonkin muun
tunteen hermoston välityksellä synnyttämä
kasvojen ihon verisuonien lamautuminen ja siitä
johtuva laajentuminen, mikä ilmenee kasvojen
punastumisena.
Punatauti (dysenteria), erikoisten bakteerien
aiheuttama, kuumeen seuraama, äkillinen
tart-tumatauti, jossa aina taudin ankaruuden mukaan
ilmenee joko vain katarraalisia, mutta
vaikeammissa tapauksissa myöskin difteriittisiä ilmiöitä
ja kuoleutumisiakin paksunsuolen limakalvossa.
P., joka eritoten on liikkeellä syyspuolella kesää
ja syksyllä, esiintyy vaikeana ripulina ja
taajana kipua tuottavana tarvepakkona, minkä
ohella ulostuksissa tavataan limansekaista verta.
Ollen luonteeltaan tarttuvaa, tauti vaatii
huolenpitoa tartunnan leviämisen torjumiseksi, minkä
lisäksi taudin ankaruus jo muutenkin kaipaa
asianomaista lääkärinhoitoa. M. O-B.
Nautaeläimissä p. on yksisoluisten
pikkueliöi-den (Piroplasma bigeminnm) aikaansaama
tarttuva kuumetauti. Nämä tunkeutuvat punaisiin
verisoluihin, hajoittavat ne, jolloin solujen
väriaine vapautuu ja joutuu virtsaan. Tartuntaa
välittävät eri punkkilajit. -— Yleisoireet ovat
kuumetaudeille tavalliset. Jonkun päivän
kuluttua alkaa virtsa käydä punaiseksi ja virtsaaminen
tapahtuu vaivaloisesti. Alussa vaivannut umpi
muuttuu myöhemmin ripuliksi, jolloin ulostus on
liman- ja verihyytelönsekaista. Maito, jonka
anti vähenee, saa kellertävän näön ja kitkerän
maun. Vaikeissa tapauksissa heikkenevät eläimet
muutamassa vuorokaudessa niin, että kuolema
seuraa. — Kiniiniä ja sydämen toimintaa
vahvistavia aineita käyttämällä kuin myöskin
suo-jelusistutuksilla on usein päästy suotuisiin
tuloksiin. Kp.
Punatulkku (Pyrrhula), varpuslintusuku,
tunnetaan paksusta ja lyhyestä, joka puolelta kupe
rasta nokastaan, jossa yläleuka
on vain hiukan pitempi kuin
alaleuka. Useiden lajien
koiras on toisenvärinen kuin
naaras. Elävät metsissä tahi
suurissa puistoissa, syövät
puiden silmuja ja siemeniä. Lähes
20 lajia ja alalajia tunnetaan.
Suomessa vain yksi laji, p u n
a-t uikku (P. rubicilla), päältä
tuhkanharmaa. paitsi päälaki,
siivet ja pyrstö, jotka ovat
sini-hohteisen mustat, ja yläperä,
joka on samoinkuin
alaperä-kin lumivalkea. Koiraan
posket, kaulan etuosa ja rinta ovat kauniin
punaiset. Naaras on alta ruskeahkonliarmaa ja
selkäpuolenkin väri vivahtaa ruskeampaan. Pituus
16,5-19 cm. Elää Pohjois-Euroopassa ja
Siperiassa Baikal-järvelle asti. Keski- ja
Länsi-Ëu-roopassa läheinen laji, pienempi P. europæa.
Suomessa p. on yleinen varsinkin etelä- ja keski-
Punasipuli.
Punatulkku (koiras).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
