Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Punkaharju ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1107
Punkajoki—Punktuuri
1108
kruununpuisto käsittää paitsi varsinaista P:ua
[löi.«4 ha] vielä Hemilän 1 g manttaalin tilan
[411 ii ha] Laukansaaren kvläu). — Takaharjulla
sijaitsee Takaharjun
keuhkotautiparantola (ks. t.). — P:n ylitse, päästä
päähän, kulkee Savonlinnan-Parikkalan maantie
lauttakulku päissä olevien salmien yli).
Nyky-iän v -ta 1900) käy P:ua myöten Savonlinnan
rautatie, joka kuitenkin on rakennettu siksi
taitavasti. ettei se sanottavammin häiritse harjun
rauhaa. muualla kuin P:n eteläisimmässä osassa.
Puukasalmen ja Tuuuaansalmen yli on
rakennettu rautatiesillat, sekä Laukansalmen poikki
hietapenkere. jota myöten rata siirtyy P:lta
Kuikoiiniemestäi Laukansaareen. — l’:lle on
mukavin matkustaa joko laivalla Savonlinnasta
tai rautateitse tP:n tai Punkasalmen asemille).
[II. Berghell, ..Punkaharju" iSuomeu
matkailijayhdistyksen julkaisuja. 1906).] — 2.
Rautatieasema iV L), Savonlinnan radalla.
Punkasalmen ja Kuleunoisten asemien välillä. 54 km
Elisenvaarasta. 28 km Savonlinnaan: etäisyys
ll.-l-itigistä 480 km. L. [l-nen.
Punkajoki 1. Punkalaitu m enjoki,
Loimijokeen iks. t.l oikealta laskeva sivujoki.
Punkalaidun (ruots. Punkalaitio 1.
Pun-g a I a i t i o). 1. Kunta, Turun ja Porin l„
Loimaan kihlak.. Punkalaitumen nimismiesp.:
kirkolle Humppilan asemalta 30 km ja Urjalan
asemalta 33 km. Pinta-ala 340,r km*. josta viljeltyä
maata .1910) 8.873 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 911 ha. puutarha-ala lO.i: ha).
Manttaalimäärä 45" ih. talonsavuja 158, torpansavuja 253
ja muita savuja 883 (1907). 0.460 as. (1913);
1.494 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 951 (1901). 988 hevosta,
3.4411 nautaa (1911). — Kansakouluja 8 (1914).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: 3 osuusmeijeriä, 1 yhtiömeijeri.
— 2. Seurakunta, konsistorillinen, Turun
arkkihiippak., Porin ylärovastik.; Huittisten
emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi
muodostettu n. 1541 osista Huittisten, Tyrvään,
Vesilahden ja Urjalan pitäjiä, tuli itsenäiseksi
khrakun-noksi 1039. Kirkko puusta, rak. 1774. korjattu
ja laajennettu 1873. L. ll-nen.
Punkasalmi. 1. Salmi Suuren- ja
Pienen-Puruveden välillä Punkaharjun (ks. t.)
kuakkois-päässä. Salmen yli rakennetussa rautatiesillassa
on 2 kiinteää osaa (jännevälit 36,o m) ja
käännettävä osa <5,«-f-13,« m), jonka vapaa aukko
10 m. — 2. R a u t a t i ea s e m a (V 1.),
saman-nimisen -almen mantereenpuoleisella rannalla,
Pu-tikon ja Punkaharjun asemien välillä Snvonlinnan
radalla, 4S km Elisenvaarasta. 34 km
Savonlinnaan; etäisyys Helsingistä 474 km. L. Il-nen.
Punkit Ararina), lajirikas hämäliäkkieläinten
lahko, jonka edustajain ruumis miltei aina on
yksiosainen ja useimmiten myös muodoltaan
palleroinen. Kooltaan p. ovat pieniä, vain harvojen
lajien pituus nousee yli 2 mm:n; toisia voi vain
vaivoin tai ei ensinkään havaita paljain silmin.
Suurek-t osaksi p. ovat loisia tai puoliloisia, eläen
kasvi- ja eläinnesteistä. Ruumiin pienuus ja
elintavat ovat aiheuttaneet erinäisten lajien
rakenteessa yksinkertaistumista, m. m. saattavat esim.
sjdän ja hengityselimet ihengitysputket. tracheat)
puuttua. P:n yksilökehityksestä mainittakoon,
että munista kuoriutuvilta toukilta puuttuu vielä
viimeinen jalkapari, joten ne 3-julkuparisina
muistuttavat täi-lajeja. P:n monista heimoista ja
lajeista mainittakoon seuraavat: 1. Ainakin
täysinkasvaneiua vapaasti etiiviii: juokau-p.
i rombididte), joista monet ovat. heleän punai
set väriltään, enimmäkseen tummat m a a-p.
Oribatidæ i sekä vesielämäiin mukautuneet
vesi-p. (Hydrachnida) maavesissä ja meri-p.
Ilalacarida) merivedessä. 2. Erinäisistä
orgaanisista talousaineksista eläviä: heimo
Tyrogly-phidtr. joihin kuuluvat vanhassa juustossa
asustava juustopunkki (Tyrogly ph us siro),
jauhoja pilaava j a u h o p u n k k i (Tyrogly ph us I.
Alcurobius farinxB) sekä hyönteiskokoelmia
hävittävä T. dcvaslalrix. Näihin voimme ehkä
myöskin lukea h e i n ii-p. (Tarsouomidæ), joiden
edustajista toiset läheten elintavoissaan loiseläjiä
aiheuttavat valkotähkäisyyttä heinä- ja
viljakasveissa. 3. Puoliloisina elävät puu n täit
(lxo-didte), joukossa tavallinen puu n täi 1.
puutiainen (Ixodcs ricinus), jonka naaraat
metsissä käyvät ihmisten ja eläinten iholle verta
imeiikseen ja siinä onnistuessaan paisuvat
ime-mästään verestä puvunkin kokoiseksi (11
mm); täyteen tultuaan ne pudottautuvat pois
uhristaan (koiraat ovat pienempiä, eivätkä ota
ravintoa), ja t ä i-p. (Parasitidce 1. Gamasidtt):
näihin kuuluu m. m. päivin piileksivä, mutta
öisin linnuista verta imevä lintutäi
(Der-manyssus avium), joka asustaa myös kanaloissa;
osa heimon jäsenistä elää myös täysiloisina, kuten
kovakuoriaispunkki (Parasitus 1.
Gama-sus colcopterorum) ja kimalaispunkk i (P.
I. G. bomborum). 4. Täysiloisia ovat k a s v i-p.
Eriophyidæ), jotka asustaen kasviosien sisässä
saavat niissä erilaisia sairaloisuuksia aikaan,
syyhy-p. (tfarcoptidee), joihin kuuluu
orvaskeden ohuissa paikoissa, kuten sormien välissä
| asustava, ihoon käytäviä syövä ja siten
vaikea-laatuisia syyhelmiä aiheuttava syyhypunkki
(Sarcoples scabiei) sekä t a 1 i r a u li a s-p.
(Demodicidae), joista t a 1 i r a ti h a s p u n k k i
(Demo-dcx folliculorum) loisii ihmisen degeneroituneissa
talirauhasissa. Tässä mainitut täysilois-p. ovat
kaikki mikroskooppisen pieniä; kasvi- ja
tali-rauliaspunkkien ruumiinmuoto on sitäpaitsi
pitkulainen. — Kuvia ks. II ä m ä h ä k k i e 1 ä i m e t.
T. n. J-i.
Punktatsioni (lat. punctum, = piste);
sopimuksen luonnos, joka sisältää aiotun sopimuksen
pääkohdat; sopimiissuunnitelma; ks. Sopimus,
Valtiosopimus.
Punkteerata (< lat. punctum = piste),
merkitä pisteillä, pilkuttaa; (itäm. kielissä)
varustaa kirjoitus äilntiömerkeillä; (taiteessa) ks. K
u-van veistotaide. — vrt. Punktsioni
ja Punktuuri.
Punktsioni (lat. punctum = piste), jossakin
ruumiinontelossa tai muualla ruumiissa olevan
nesteenkasaantumisen näytteen ottamista tahi
tyhjentämistä varten toimitettu pisto tai muu
-entapainen toimenpide. P. toimitetaan usein n. s.
p.-ruiskulla, jonka kärki painetaan siihen
ruu-miinkohtaan. josta nestettä tahdotaan imetyksi.
Punktuuri (ks. Punkteerata) 1.
tutkain. kirjap., ne painokoneen kehilökehykseen
tai alistuspöydän alla olevaan tankoon
kiinnitettävät kärjelliset nastat, joiden tehtävänä On
„re-kisterin" aikaansaaminen (s. o. arkin kummal
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
