Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puola - Puola, ks. Puolukka - Puola, ks. Käämi ja Kutomateollisuus - Puolalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1119
Puola—Puolalaiset
1120
1912’. I. 101 km- lii. P:d eteläosassa ou
Sando-mieniu ylita^aako ja siinä Lysa Görau
vuori-h irjanne (korkein kohta Oli m yi. nierenp.).
M i in pohjoisosissa ou puljon pikkujiirvia ja soita ;
klbsi ja kaakossa on varsiu runsaasti metsiii,
jotavastoin Länsi-P. on verraten paljastu lakeutta
metsämaata kuvernemeutin piutu-alastu 1907
10.t Ploekissa — 27.» % Radomissa).
Liikenteelle tärkeä on n. 2 kuukautta jäässä oleva
Veik^el-joki ’kanavayhteys Mustaanmereen ja
Pohjanmereen) ; sen lisäjoista ovat P :ssa
tärkeimmät N.irew ja Biebrz, Bug, Wiepri, Nida, Ka
mieuua. Pilica ja Bzura; koillisessa Puia
rajoittaa Niemen; Länsi-P:sta saa alkunsa Wartlie
iVVarta). Kaikkiaan P:ssa on kuljettavia
vesiteitä 4.587 km. niistä böyryuluksille sopivia
1.407 km. — Ilmasto ou lauhkeanpuoleinen
mantereinen . normaali keskilämpö (Varsovassa):
v:n + 7,»° C, tammikuun —4.»° C, heinäkuun
-f 18,»° C; vuotuinen sademäärä (Varsovassa)
500 mm. — Mustanmullan vyöhykkeeseen kuuluu
ainoastaan P:n kaakkoiskolkku.
Väentiheys kasvaa koillisesta (Suwalki 50 as.
km::llä. Lomza 00) lounaiseen (Varsovu 151,
Piotrköw 164). Väestöstä on (1897) puolalaisia
71.»%, juutalaisia 13,»%, venäläisiä (etupäässä
Lublinissa ja Siedleessäl ti.» %. saksalaisin 4,»%,
ja liettualaisia (Suvvalkissa yli puolet kaikista)
3.» %. P:sta siirtyy vuosittain suuret määrät
asukkaita ulkomaille, etupäässä Yhdysvaltoihin.
Vv. 1901-10 muutti sinne Venäjiin alamaisia
siirtolaisia yhteensä 433,301 puolalaista ja 704.245
juutalaista; viimeksimainituistakin suuri osa
\ eniijän P:sta. — P:n väestön ammattiryhmitys
’1897>: maataloutta harjoittaa 50,»%, ja
teollisuutta sekä vuorityötii 15,4 %, — siis paljon
enemmän kuin Venäjän keisarikunnassa
keskimäärin (Varsovan kuvernementissa tämä luku
nousee 21%:iin. ja Piotrköwissa 30,«%). —
Kaupungeissa asuu 23.» % koko väestöstä,
vastaten 13.» % keisarikunnassa. — P:ssa on
maanviljelys suhteellisen edistynyttä, mutta viljasato
(ruista 2.123.000 ton.. kntiraa 1.034.800 ton.,
vehnää 584.800 ton. ja ohraa 547.900 ton.:
keskimäärin 1907-11) ei kuitenkaan riitä tiheän
väestön elatukseksi. Muita peltokasveja on peruna
isato 11.183.200 ton.; 1912), sokerijuurikas
(1.423.800 ton.; 1910-11), herne (135,500 ton.;
1912), tattari (71.000 ton.; 1912). pellava ja
hamppu. Hedelmiin viljely k sen tuotteista
huomataan kirsikat. Karjanhoito on verraten
vähäpätöistä: hevosia 1,113.000, nautakarjaa 1.918,000,
lampaita ja vuohia 800,000, sikoja 501,000(1912).
Länsirajalla kukoistaa siipikarjanhoito; hanhia
viedään lukuisasti Saksaan. Mehiläishoito on
huomattava vain Lublinissa; 1910 myytiin P :sso
valmistettua hunajaa 863.800 kg ja vahaa
134.700 kg. — Kaivostyöllä on suuri merkitys.
P:n lounaiskulmassa on tärkeä Domhrovan
kivi-hiilinlue. P:n koko kivihiilituotnnto on 5,587.300
tonnia. I. 22.» % koko keisarikunnan tuotannosta,
raudan ja teräksen tuotanto 317.900 ton. I. 10,»%,
valuraudan 249,900 ton. 1. 8.» %, ja sinkin
i Piotrköw) 8,631 ton. I. 79.»% (1910). Kieleessil
on kerrostumia hyvää marmoria, ja Radomissa
hyvää savea. — Teollisuus on Venäjään
verraten hyvin edistynyttä. Aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 1,175.« milj. mk. (siitä
Piotrköw yksinään 772.» milj.). Tärkein on puu-
villa-. villa- y. m. kutomoteollisuus (Lodz y. tn.),
jonka arvo 737,» milj.. I. 21 % koko
keisarikunnan tuotannosta: metalliteollisuuden osalle
tulee 238 milj. mk., 1. 12% (1910).
Aksiisin-ulaisista teollisuudenhaaroista huomataan
sokeriteollisuus (Varsova, Luhlin), valmistusarvo 00
milj. mk. (1910). — Viertoteitä (1911) 8.332 km.,
I. 010 km 10,000 km’:llä (Euroopan Venäjällä
33 km). Rautateitä (tiirkeii
Pietarin-Varsovan-Wienin rata) 3,374 km (1911), I. 250 km
10.000 km»:llä (Euroopan Venäjällä 98 km).
Lukutaitoisuus 9 v. täyttäneessä väestössä
1897) 41 % (Euroopan Venäjällä 30%);
kansakouluja 3.352 (oppilaita 282,735), keskikouluja
(lukioita ja reaalikouluja) 02 (oppilaita 20,345),
yksityisiä, sekä kirkkojen ja juutalaisten y. m.
keski- ja alkeiskouluja 3,177 (oppilaita 149.744),
ammatillisia keski- ja alkeiskouluja 179
(oppilaita 18.020), korkeakouluja 5 (Varsovassa 4;
oppilaita 4.010, joista 429 Lublinin
kuverneinen-tin Nova. Aleksandrian maauviljelysopistossu)
(1911). — Lääkäreitä 1,905, sairaaloita 347
(1910).
P:n 1. Varsovan kenrnalikuvernöörikuntn
jakaantuu 10 kuvernementtiin (Varsova, Kalisz,
Kielee, Lomza, Lublin. Piotrköw. Ploek, Kudoin,
Suwalki ja Siedlee; 1913 viimemainittu
lakkautettiin, liittämällä osa siitä Lomzaaii, osa
Lub-liniiu ja osu uuteen Holmin kuvernementtiin,
jonka kantaosan muodostuu entisen Lublinin
kuvernemeutin itäpuoli), nämä yhteensä 84
piirikuntaan. ja vihdoin 1.288 <7»ii»iin I. kuntaan.
Siviililakina on v:stn 1800 lähtien Code Napoléon
— Pääkaupunki Varsova. T. T. K.
Puola ks. Puolukka.
Puola ks. Käämi ju K u t o m a t e o 1 1 i-
s u u s.
Puolalaiset (puol. polak, mon. polacy)
kuuluvat i tsekkien, slovaakkien ju sorbiluisvendien
kanssa) länsislaaveihin; asuvat etupäässä entisen
Puolan valtakunnan Venäjän, Itävallan ja
Saksan kesken jaetuissa muissa: kaikkiaan näissä
maissa n. 18,7 milj. henkeä (arv. 1910).
Venäjällä on heitä n. 10.» milj. (arv. 1910; 1897:
7.931,307). P:n koko lukumäärä lienee nykyään
yli 22 milj. Puolan kuningaskunnussu on
maaseudun väestö melkein puhtaasti puolalaistu,
paitsi Suvalkin kuvernementin pohjoisosassa,
jossa asuu liettualaisia. Kaupungeissa
sitävastoin on paljon juutalaisia. Sitäpaitsi on
puolalaista usutusta Puolan kuiiinguskuntuan rajoittu-
Mles ja nainen Slermlzin ilmoilla ja tytU) Lublinin Menoilta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
