Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puolan kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1121
Puolanka—Puolan kieli ja kirjallisuus
1123
ii —orat muuttuneet puhtaiksi vokaaleiksi, esim.
venäjässä m :ksi ja ja :ksi. ovat säilyneet nenä
ftänteinä antaen vanha ö joko <:u (ääun. f]
tai rn tai q:n iiänn. orj tai on), sekä vanha
f joko if tai iq, esim. rqka (iUiiiu. retjka)
’käsi’ ven. raita’) ; mqi läänn. mor/i) ’mies*
iven. m ui) ; pt{<? (ätUin. pjenti) ’viisi’ (ven.
pjdtj) ; piqfy läänn. pjonty) ’viides’ (ven. pjatyj).
t on eräissä tapauksissa muuttunut jo:ksi
kuten venäjässäkin, vaikka ei niin laajalti
kuin venäjässä, esim. zony ’naiset’, ven. io’nfi,
mutta tsek. icny. Myöskin siinä kohden on p. k.
lähempänä venäjää kuin muita slaavil. kieliä,
että etuvokaalit ovat muljeeranneet edelläkäyvän
kerakkeen. esim. nicsiony ’kannettu’, ven.
tUion-nyj, mutta esim. tsek. ja serb. ncscn. Korko
on viimeisen edellisellä tavulla. P. k:tä, kuten
kaikkia muitakin roomalaiskatolisten
slaavilais-kansojen kieliä, kirjoitetaan latinaisilla
kirjaimilla. joihin on lisätty muutamia merkkejä.
Oikeinkirjoitus on jäänyt pääasiassa samanlaiseksi,
jommoisena se oli jo noin lähes neljä vuosisataa
sitten, mutta on vanhanaikuisuudestaan
huolimatta kuitenkin sangen johdonmukainen. Paitsi
s ja £ merkkejä on c = Is, sz = s. cz = ti, 6 - di
ks. yllä. rz = z, q, < ks. yllä; l on hyvin takaisen
f-äänteen merkki (äännetään usein kuin u),
l osoittaa pehmeätä J-äännettä,
konsonantinmul-jeeraus merkitään tavun alussa kirjoittamalla
kerakkeen jälkeen i ja tavun lopussa pilkulla
kerakkeen yläpuolella. Kirjakieli on syntynyt
n. s. Suur-Puolassa, Posenin ja Gnesenin
ympäristössä. Sanastoon on tullut suuri määrä
etupäässä ammattialaan kuuluvia saks. lainoja, ja
humanismin ajoilta on muistona joukko lat. ja it.
sanoja. Sen takia, että julkisessa ja yleensä
sivistyselämässä aateli oli miltei yksinomaan
vallitsevana, on puolan kielessä ylimyksellinen sävy, joka
ilmenee m. m. siinä, että yksikön ja monikon
toisen persoonan pronominin asemassa käytetään
sanoja pan ’herra’ ja pani ’rouva, neiti’. —
P. k:n murteet jaetaan tavallisesti kasubilaisiin
(pohjoisessa Länsi-Preussissa), suurpuolalaisiin
iPosenissa). vähäpuolalaisiin (Länsi-Ga)itsiassa)
ja masurilaisiin keskisessä ja itäisessä Puolassa.
Tämä jako ei kuitenkaan pidä. ainakaan
nykyisten ilmiöiden perustalla, paikkaansa. P. k. on
parhaimmin tutkittuja slaav. kieliä.
[K. Smith. „Grammatik der poln. Sprache"
(1864), A. Soerensen, ..Polnisclie Grammatik"
(1900), A. Malecki, ..Gramatyka
historvczno-poröwn. j?zvka polskiego" 2 os. (1819), A. Kryfiski,
..Gramatyka j?z. polskiego" (useita pain.), R.
Pilat, ..Gramatyka j?z. polskiego" (laajin puolan
kielioppi, vielä kesken). Kalina, ..Ilistorya ]<;?..
polskiego" (1883), Baudouin de Courtenay,
..O drevnepoljskom jazyke" (1870); K. Nitsch,
..Mowa ludu polski ego" (1910) ; Karlowicz y. m.,
..Slownik polski" (1898 K]
2. Kirjallisuus on slaav. kansain
sanan-viljelyksessä ven. kirjallisuuden ohella
huomattavin. Se kehittyy myöhemmin kuin puolalaisten
lähimmän sukulaisen ja naapurikansan,
höömi-Iäisten, kirjallisuus, mutta puhkeaa kukkaansa
melkein kaksi vuosisataa aikaisemmin kuin ven.
omaperäinen taidekirjallisuus. Puola sai
keskiajalla kulttuurivaikutuksia Böömistä, Saksasta
sekä suoraan humanismin emämaasta Italiasta.
Böömistä tuli pappeja, ja sentähden ovat van-
himmat puolan kielen muistomerkit
huomattavasti tsekin kielen vaikutuksen alaisia.
Saksalaisuus sai jalansijaa etupäässä kaupungeissa,
joiden porvaristo varhaisimpina aikoina oli
enim-mäkseen saksalainen. V. 1364 perustettu
Krakovan yliopisto istutti Puolaan ylemmän
länsimaiden sivistyksen, joka aluksi käytti yksinomaan
latinan kieltä. Syntyi verraten laaja
latinankielinen kirjallisuus, joka liikkui, paitsi runouden
(Gregorz z Sanoka), erittäinkin valtiollisten kysy
mjsten i.lan Ostrorog) ja historian alalla
(Gai-luksen, Kadlubekin ja Dlugoszin eli Longinuksen
Puolan kronikat ja Kallimach Buonaeorsin
historialliset kirjoitukset). Suuret uskonnolliset
liikkeet ja varsinkin hussilaisuus vaikuttavat
naapurimaasta Böömistä Puolaankin, humanismin
synnyttämä korkeamman kulttuurin kaipuu valtaa
Puolan ylimykset, ja heitä matkustaa joukoit
tain opiskelemaan Italian yliopistoihin.
Uskonpuhdistus, joka aluksi leviää hyvin lanjalle puola
laisten keskuudessa, tulee mahtavaksi
kulttuuri-herättäjäksi. Kirjallisuus laajenee ja esiintyy
yhä enemmän puolan kielellä, vain muutamat
huomattavammat kirjailijat, kuten Jan z Wiélicv.
Jan Dantyszek eli Dantiseus ja Klemens Janicki
käyttävät latinaa. Ensimäinen puolankielinen
runoilija on M i k o 1 a j R e j z N a g 1 o xv i c
il">05-69). protestantti, jonka satiireissa ja
opettavaan tapaan kirjoitetuissa ajankuvauksissa tyyli
vielä monesti on kömpelöä. Sivistyneen
maailmanmiehen ihannetta esittää Lukasz G6rnicki’n
(k. 1603) teos ..Puolalainen aatelismies", jonka
mallina on Castigliouen „Cortegiano". Jan
K o c h n n o \v s k i (1530-84) kohottaa etevänä
lyyrikkona ja näytelmankirjoittajana puolan
kielen ja puol. runouden niin korkealle, että
(Dal-matsian kirjallisuutta lukuunottamatta) muiden
slaav. kansain runouden vasta pari sataa vuotta
myöhemmin saattaa katsoa päässeen samalle
tasolle. Muista tämän ajan runoilijoista ovat
mainittavat Mi koi aj S^p Szarzyfiski.
Szymon Szymonowicz ja Sebastian
K 1 o n o w i c. Proosakirjailijoista tärkeimmät
ovat historiankirjoittajat Marcin Kromer,
Stanislaw 0 r z e c h o w s k i, Marcin ja
Joachim Bielski ja Maciej
Stryj-kowski. Protestanttisen liikkeen vastustajista
ensimäinen vaikutukseltaan ja kyvyltään on
jesuiitta Piotr S k a r g a (1536-1612), joka
mahtavissa valtiopäiväsaarnoissaan ennusti Puolan
valtakunnan perikatoa.
Tätä kaunista kirjallisuuden nousuaikaa ei
kestänyt kauan. Vista 1625 lasketaan Puolan
kirjallisuuden rappeutumisajan alkavan ja sitä kesti
lähes sata vuotta. Jesuiitat olivat opetuksen ja
kaiken kulttuurielämän määrääjinä,
suvaitsemattomuuden ja ahdasmielisyyden henki oli vallalla.
Kirjallisuus oli suureksi osaksi vain viisastelevan
sanonnan ja pöyhkeän tyylin harjoittelua.
Parhaimmat runoilijat tältä ajalta ovat Szymon
Zimorowicz (k. 1629), Maciej
Kazimierz S a r b i e w s k i (k. 1640), W e s p
a-zyan Kochowski (k. 1700), Jan
Anil-rzcj Morztyn (k. 1693), satiirinkirjoittaja
Krzysztof Opalifiski (k. 1655) ja
eepillinen runoilija VV a cl a w Potocki (k. 1696).
18:nnen vuosis. puolivälissä alkaa Puolan
kirjallisuus taas vilkastua. Muodollisesti se liittyy
Ranskan klassilliseen kirjallisuuteen ja henkisiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
