Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puoliaskel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1131
Puolisuunnikas Puomi
1132
mutta eri i»a tai esi-i-ä. P:lla ou merkitystä
periini?oikeuteen ja avioesteisiin nähden, ks.
Pi-r i tn l s j U r j e s t v s. El. K.
Puolisuunnikas, nelikulmio, jouka toinen pari
vastakkaisia sivuja on yhdensuuntaisia ja toinen
pari erisuuntaisia. Yhdensuuntaisten sivujen
kohtisuoraa väliä sanotaan p:n korkeudeksi,
-las \ iimemainittujen sivujen lukuarvoja merki
tään a:k*i ja S:ksi sekä korkeuden A°:ksi, on
p:n neliösisällvs =-t(i+S). V. S:n.
Puolisuvereeninen (ks. Suvereeninen),
nimitys, jota monasti käytetään
riippuvaisuus-suhteissa olevilta valtioista. Mitä
..puolisuvereni-teettiin" 1. ..puolisuvereenisuuteen" on katsottava
olennaisesti kuuluvaksi, siitä mielipiteet
tieteis-käyvät suuresti erilleen; toiset pitävät
p:ina nimenomaan sellaisia valtioita, jotka ovat
\aiu kansainvälisoikeudellisessa
riippuvaisuussuh-tees.-a. toiset taas joko elidottomasti tai
määrätyillä edellytyksillä sellaisiakin valtioita, jotka
ovat vieraan valtiovallan alaisin. Itsessään
..puoli-suvereenisuus" on ristiriitainen käsite, koska
valtiolla joko on korkein valta (suvereenisuus) taikka
se on sitä vailla; käytännöllisistä syistä tätä
nimitystä voitaisiin puolustaa ainoastaan siinä
tapauksessa, että sillä tieteisopissa olisi täysin
vakaantunut sisältö ja merkitys, vrt.
Pro-tektoraatti. Suvereenisuus,
Valtio-yhdistys. F. E.
Puolitanko. Lippu nostetaan p:oon s. o.
lipputangon puoliväliin surun merkiksi.
Puolitiensaari 1. Puolimatkansaari
i ruots. Halfvägsholmen) pieni merenluoto
Helsingin äärellä Luodon (Klippan)
kaakkoispuolella. 700 m:n päässä Kaivopuiston rannasta.
Puolivalmiste on sellainen jaksottaista
käyttelyä vaativa teollisuustuotteen valmistusaste,
josta täysin valmis tuote syntyy viimeisen
käsittelyn kautta, esim. kankaat, jotka vielä
värjätään. valkaistaan tai painetaan, taotut,
valssatut tai valetut esineet, jotka vielä käyvät jonkin
valmistusasteen läpi. P-o P-o.
Puolivillainen kangas on tav. puuvillaloimeen
villakuteella kudottu kangas. E. J. S.
Puoliviulu ks. K o k o v i u I u.
Puoltolause, suositus, jonka alempi
viranomainen virkaehdotusta tehdessään tavallisesti antaa
jollekulle ehdollepannuista henkilöistä.
Virkaehdotus tehdään virka-ansioiden, mutta p.
annetaan virkaan sopivaisuuden mukaan. El. K.
Puolue, julkise«-a, erittäinkin valtiollisessa
elämässä määrättyjä tarkoitusperiä ajava
samanmielisten yhtymä tai järjestö.
Kansaneduskunnissa esiintyvistä puoluejärjenUiistä käytetään
tav. nimitystä ryhmä 1. fraktsioni. P:tta,
joka pitää silmällä vain jäsentensä persoonallisia
etuja, sanotaan nurkkakunnaksi
(klikiksi, kotteriaksii. Puoluejaon pohjana
taattavat olla uskonnolliset, rotu- ja
kansallisuus-sekä luokka- ja säätyvastakohdat ynnä myös
yhteiskunnan kehityksen yleiset perusehdot:
järjestys ja edistys. Näiden perusehtojen pohjalla ovat
syntyneet vanhoilliset 1.
konservatiiviset p:t ja e d i « t y s-p :t. Suomessa, on tätä
nykyä seuraavat valtiolliset p:t: -uomalainen p.,
nuorsuomalainen p.. ruot-alainen kansan-p.,
maalaisliitto ja so-iaalidemokraattinen p. (ks. n.).
Puoluepallo. Osanottajat jaetaan ,.ykkösiin"
Puutukka.
ja ..kakkosiin", jotka asetetaan seisomaan
kahteen rintanmriviin. erinimiset vastakkain. Kum
pikin puolue heittelee omaa palloaan, siten että
tämä lennelleti mieskujan yli puolueensa
jäseneltä toiselle kerran tai useammasti kulkee kujan
päästä päähän. Puolue, jonka pallo suorittaa mat
kansa nopeammin, voittaa. P:oa voidaan pelata
mvös piirissä, jolloin palloa heitetään
vieruskump-panin ohi tätä seuraavalle, tai kahdessa peräk
kliisrivissä, jolloin se heitetään pään vii takimai
selle. Kl. V. a.
Puolukka 1. puola (Yacctnium vi f ix idcca),
kanervakasveihin kuuluvan Vaccinitim-suvun
tärkeimpiä edustajia, pieni, ii.
10-20 cm korkea, pysty
varpu, jolla on valkeat
kellomaiset, 4 lukuiset kukat,
punainen marja ja
pitkulaisen vastapuikeat,
epäselvään hammaslaitaiset,
talvehtivat nahkeat lehdet. On
maassamme hyvin yleinen
ja runsaasti esiintyvä
metsien kasvi, laajalle
levinnyt koko pohjoisen
pallonpuoliskon kylmissä ja
lauhkeissa osissa. Marjat ovat
paljon käytettyjä
kotitaloudessa ja ovat meillä viime
aikoina tulleet
huomattavaksi vientitavaraksi. V. 1912 oli viennin arvo
1.866,000, v. 1913 1,555,000 mk. Vientiä haittaa
vieläkin suuresti kaupan järjestämättömvvs.
K. L.
Puolustus. 1. Puolustautuva sodankäyntitapa,
d e f e n s i i v i (lat. defe’ndere = puolustaa), vasta
kohta hyökkäävä sodankäynti, offensiivi. —
2. Oikeudenkäynnissä vastaajan tai
kanteenalai-sen toiminta vaatimuksen tai syytteen
torjumiseksi tai yleensä asianosaisten keinot heille epä
edullisten väitteiden kumoamiseksi. Jokainen on
kaikissa oikeusasteissa oikeutettu käyttämään
p.-asianajajaa joko yksinään esiintyvänä tai ai
nakin avustajana. Kuitenkin on oikeudella valta
harkita, onko tämä siihen pätevä sekä
hyvämaineinen ja rehellinen (Oikeudenkäymiskaari 15:2.
muutettuna Keis. asetuksella 23 p:ltä marrask.
1898). ks. Vastine. El. K.
Puolustusasento ks. G a r d i.
Puolustussota. sota. johon jokin valtakunta
tai kansa ryhtyy suojellakseen itsenäisyyttään ja
vapauttaan hyökkääjää vastaan.
Puomi. 1. (engl. boom, ruots. bom), pyöröpuu.
jonka avulla purjeen alareuna pingoitetaan, tai
jolla painoja nostetaan. Kokkapuun jatkoja sano
taan liivari- ja jaakaripuomeiksi. F. VV. /,.
2. Puiden lauttaamisessa käytetty puu tai
useammasta puusta 1. pölkystä yhdistetty laite,
jonka tarkoituksena on ohjata puiden tai
lauttojen kulkua lauttausväylässä. P:ksi käytetään tav.
8-10 m pitkiä ja 8-12 tuumaa paksuja, etupäässä
honkaisia ja, jos mahdollista, juurikuivia tukkeja.
Koskipaikoissa tai kehiilauttoja kuljetettaessa
merellä käytetään kuitenkin lyhempiäkin
p.-puita. Useimmiten käytetään niitä pyöreinä,
suoraan tukkilautasta otettuina, väliin ne ovat
kuitenkin, kuten esim. pato- ja erottelupaikoissa.
veistettyjäkin, jotta uittomiehistö saattaisi niillä
helpommin liikkua. — P:t ovat joko k i i n t e i t ä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
