- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1143-1144

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Purjehduskausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1143

Purjekangas—Purppuralakka

1U«

koitti oman maan laivaliikenteen edistämistä;
useammissa muissa maissa noudatettiin näinä
aikoina samaa politiikkaa (vrt. esim. Ruotsin
tuoteplakaattia [ks. t.] v:lta 1724.1. V:n
1651 lain sijaan tuli 1660 uusi laki. jota
seuraavien sadan vuoden aikana kehitettiin edelleen.
P. kumottiin vasta 1849 ja 1854. J. F.

Purjekangas, paksu, pellavainen ja
tavallisesti kaksivartiseksi kudottu kangas. E. J. S.

Purjelaiva ks. Purjealus.

Purjemanöveri. se tai ne liikkeet, joita
aluksella tehdään purjeiden avulla. F. TV. L.

Purkaa. 1. Oikeustoimen oikeusvaikutuksen
kumoamista nimitetään toisinaan
peruuttamiseksi (eritoten yksipuolisissa oikeustoimissa,
kuten lahjassa, testamentissa y. m.), toisinaan,
varsinkin kaksipuolisissa oikeustoimissa,
purkamiseksi (ruots. rygga aftolet).
Sopimuksen purkamiseen vaaditaan tavallisesti
molempien sopimuskumppanien suostumus, kuten sen
tekemiseenkin. Jos toinen tahtoo purkaa, saattaa
toinen kuitenkin vaatia täyttämistä tai ainakin
vahingonkorvausta tai sopimussakkoja. Meidän
oikeutemme määräykset näistä seikoista ovat
aivan riittämättömät (Kauppakaari 1,2). ks.
Kumota, Peruutus, Purkava ehto,
Pe-räytymisoikeus. — 2. Lainvoiman
voittaneen tuomion purkaminen ylimääräisenä
muutoksenhakukeinona (ks. t.), vrt. Revisioni.

El. K.

Purkaus, miu., on sointukulku riitasoinnusta
siihen tasasointuun, jota korva sen jälkeen vaatii
tahi odottaa. P:n toteutuminen vaikuttaa
rauhoittavasti ; p:n lykkäytyminen tahi syrjäytyminen
tuntuu yllätykseltä. Kumpainenkin on
tarkoituksenmukaisesti kävtettvnä taiteellisesti oikeutettu.

/. K.

Purkausaika. se aika, jona alus
rahtisopimuk-sen ehtojen mukaan on lastistaan tyhjennettävä.
Jos tämä laiminlyödään, tulee alus n. s.
ylimakuu-päiville, joista alus sna eri maksun joko
rahti-sopimuksen ehtojen tai sellaisten puutteessa lain
mukaan. F. IV. L.

Purkauselektrometri I. La ne n pullo ks.
Leidenin pullo.

Purkauskone, kone, jolla käytetyn ladelman
kirjasimet y. m. osaset puretaan; tavallisimmin
tämä suoritetaan käsin.

Purkava I. resolutiivinen ehto on sellainen
ehto, jonka täyttyessä oikeustoimi purkautuu;
vastakohta lykkäävä 1. suspensiivinen
ehto, jonka täyttyessä oikeustoimi vasta tulee
lopullisesti voimaan. El. K.

Purkinje ks. P u r k y n ë.

Purkyné ’Purkinje),Johannes Evan
pelistä (1787-1869), bööm. fysiologi, tuli 1823
fysiologian professoriksi Breslauhun, jossa perusti
Sak»an enttimäisen fysiologisen laboratorin.
Sittemmin (1849) P. siirtyi vastaavaan toimeen
kotimaansa pääkaupunkiin Praagiin. P. oli
aikakautensa uranuurtajia alallaan. Niinpä hän keksi
jturakon linnun munassa sekä huomasi
ensimäi-nenä n. s. värekarvaliikkeen. P:n tutkimukset
koskivat muuten sekä mikroskooppista anatomiaa,
jossa varsinkin hermosäikeitten ydinrihma ynnä
pienten aivojen hermosolut olivat hänen
havaintojensa esineinä. P:n julkaisuista mainittakoon:
..Beitrftge zur Kenntniss des Sebens in
Bubjekti-ver ninaicbt" (1819 25), „Beohachtunpen und Ver-

suche zur Physiologie der Sinne" (1823-25), niiki
jälkimäinen teos saavutti suurta huomiota
tieteellisensä maailmassa. Hän esiintyi myöskin
tàe-kin kielellä runoilijana ja oli aikansa tsekkiläi
sen kulttuurielämän johtajia. M. O-B.

Purkynèn suonikuvio, silmämunan pohjalla
verkkokalvossa olevien verisuonien synnyttämä
varjokuva, joka pimeässä oltaessa tulee näkyviin,
kun silmää jollakin sopivalla valolähteellä
valaistaan syrjästä. il. O-B.

Purmo. 1. Kunta, Vaasan 1.. Pietarsaaren
kihlak., Pietarsaaren Purmon-Luodon-Ahtävän
ni-mismiesp.; kirkolle Pännäisten (Bennäs)
rautatieasemalta 13 km. Pinta-ala 212,» km*, josta
viljeltyä maata (1910) 4.379 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 456 ha). Manttaalimäärä 20,«to4, tn
lonsavuja 215, torpansavuja 72 ja muita savuja
198 (1907). 2,651 as. (1913), joista
suomenkielisiä 40; 444 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 324 (1901). 337
hevosta. 1,835 nautaa (1911). — Kansakouluja 3
(1914). Kunnanlääkäri yhteinen Pietarsaaren
maalaiskunnan kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
sikarilantikkotehdas (kirkonkylässä). —
Kirkonkylän nimi Nederpurmo. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Pietarsaaren rovastik.; perustettu Pietarsaareen
kuuluvaksi kappeliksi kuniuk. käskykirj. 7 p:ltä
elok. 1771, muodostettiin omaksi khrakunnaksi
keis. käskykirj. 1 p:ltä lokak. 1867 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1908). — Kirkko puusta,
rak. 1772. [L. H. Sandelin, „Arkeologisk och
his-torisk beskrifning öfver den svensksprftkiga
de-Ien af Pedersöre härad" (Suom. muinaism.-yhd.
aikak. XIV, sivv. 33-47).] L. U nen.

Purmonjoki, joki Pohjanmaalla Ähtävänjoen
ja Lapuanjoen välisellä alueella, laskee
Ahtävän-joen kanssa samaan merenlahteen, pit. n. 5
pe-nink. P., samaten kuin sen siihen oikealta
laskeva pohjoinen haarakin (Kerttujoki 1.
Kierto-joki), on täynnä pieniä koskia, joissa jo
vanhastaan lukuisasti pieniä kotitarvesahoja ja
varsinkin myllyjä. — V. 1911 senaatti oikeutti
Tie-ja vesirakennusten ylihallituksen ottamaan
vastaiseen työehdotukseensa 72,500 mk. P:n
perkaamiseksi. L. B-nen.

Purolohi ks. Lohi.

Puronieriä ks. Lohi, palsta 1085.

Purppura (lat. purpura, < kreik. porphym =
purppurakotilo), jo vanhalla ajalla kuuluisa
kallis väriaine. Sitä saadaan kotiloista,
etenkin .WurcT-Iajeista, purppurakotiloista; nämä
erittävät itsestään kellertävää, limaista nestettä,
joka värjää sillä kostutetun ja auringonvaloon
asetetun kankaan viheriäisestä sinipunertavaan.
P.-väriaine on huomattu olevan indigon
bromi-johdannainen. P:n keksijöinä pidetään
foinik-kialaisia. P:lla värjättyä viittaa pitivät ennen
ruhtinaat erityisenä vallan merkkinä. Nykyään
ovat orselji- ja tervaväriaineet syrjäyttäneet p:n
käytännön väriaineena. Ranskalainen p. ks. O
r-s e l j i. S. 8.

Purppurakana ks. Sulttaanikana.

Purppurakarmiini = mureksidi (ks. t.).

Purppurakotilo ks. L u k i n p ä ä.

Purppuralakka, värimatarasta, Rubia
tincto-rum, valmistettu punainen väriaine, jota
käytetään öljy- ja vesivärinä ja tapettien värjäykseen.

8. 8.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0612.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free