Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1163
Puuaine—Puuhiomo
1161
mainittakoon muutamat tärkeimmät:
teak-puuta (ks. t.) käytetään etupää-sä
laivanrakennus- ja puusepänteollisuudessa. Mahonki
(ks. t on erittäin haluttua raaka-ainetta, jolla
on laaja käytäntö etupäässä laivanrakennus-,
huonekalu- ja puusepänteollisuudessa. Kaupassa
esiintyy kuitenkin mahongin nimellisinä useita
muitakin p.-lajeja iks. Mahonki). —
Vaaleankellertävää. kestävää ja hyvin taipuisaa
h i e k o r v-p uuta käytetään
puusepänteollisuudessa. työkaluihin y. m. (ks. H i e k o r y-p u u t).
jakaranda-puu iks. t.l I. p a 1 i s a n t e r i-p.
on huonekalu- ja puusepänteollisuudessa hyvin
haluttua. Ehenholtsin iks. t.) nimellä
esiintyy kaupassa suuri joukko tummia, raskaita
puulajeja, joita käytetään puusepän-,
puunleik-kaus-, pianonrakennus- v. m. s. teollisuudessa.
Puhallussoittimiin. sorvarintuotteisiin v. m.
käytetään b u k s b o m- 1. p u k s i-p :ta (ks. B u x u 8).
Setripuun nimellä esiintyy nykyjään
kaupassa useita eri puulajeja, joilla on laaja
käytäntö lyijykynä-, sikarilaatikko-, piano- v. m.
teollisuudessa (ks. Setri). P i t c h p i n e-p :11a,
parkettimännyllä on yhä kasvava menekki
laivanrakennus- y. m. teollisuudessa (ks. M ä n t v,
palsta 94:0. Muita paljon käytettyjä vieraita
p.-lajeja ovat pokholtsi (ks. t.). p a d a u k-p.
(ks. Santelipuu), grenadill a-p. (ks.
Ebenholtsi), amarantt i-p. (ks. t.),
ereenheartp. ’ks. Nectandra),
satiini-1. a t 1 a s-p., san tel i-p., quebracho (ks. n.),
f. m. 0. Uh.
Puuaine, ligniini, selluloosan tapainen
aine. luultavasti sen oksiderivaatti, jota on
niini-ja puusolujen seinissä. Tavallinen puu sisältää
p:ta noin 50"~r. Puuta kuivatislatessa p. hajoaa
muodostaen metylialkoholia. bentsolihiilivetyjä ja
fenoliestereitä, y. m. Hapetettaessa muodostuu
oksaali-, muurahais- ja etikkahappoa. P.
poistetaan kemiallisin keinoin paperimassasta hienoa
paperia valmistettaessa. S. 8.
Puuetikka. acetum
pyrolignosumcru-d u m. puuta kuivatislatessa saatu ruskea, hapan,
palaneenhajuinen neste, joka paitsi vettä, jota
on suurin osa. sisältää noin 6 % etikkahappoa.
jotenkin samunverran fenolejn. 1 %
metylialkoholia. 0,n% asetonia, furfurolia, y. m. P:aa
tislataan tavallisesti kuusi-, koivu- t.
pyökki-puusta. Sitä käytetään etikkahapon
valmistukseen. jolloin p. neutralisoidaan kalkilla, seos
tislataan ja tislautuva osa, metylialkoholi ja
asetoni, otetaan talteen. Jälelle jääneestä
etikka-happoisesta kalkista vapautetaan sitten
etikka-happo. P:aa käytetään sekä raakana että
puhdistettuna lääkkeeksi antiseptisten
ominaisuuksiensa takia, konserveerausaineena,
väriteollisuu-dessa peittojen valmistukseen v. m. 8. 8.
Puuhappo ks. Puuetikka.
Puuhiili saadaan puuta hiillyttämällä joko
miilui-sa tai hiillytyMiiuneissa siten, että ilma
ei suoranaisesti ole yhteydessä puun kanssa. P:n
laatu riippuu hiillytetyn puun laadusta.
Hartsi-ja pihka rikkaasta puusta -anduan kiiltävää,
tiiviitä p:Itä. hart-ittomasta taas himmoätä ja
huokoista. Mitä huokoisempi puu. sitä paremmin
siitä saatu p. palaa. Jos biiltymislämpötila on
alhainen, tulee p lämpöä hitaasti johtavaa ja
päinvaatoin, kun -e on korkea. P. ei ole vain
hiiltä, vaan •<■ -i-ältää myös vetyä ja happea. Mii
luista saatu sisältää 91.«ff, hiiltä, 2,i vetyä ja
| 5,i happea. Uuneista saadun p:n vastaavat
luvut ovat: SO.t «; . 4,0 % ja 15,1 Mitä korkeampi
lämpötila on ollut, sitä hiilirikkoampaa p. on.
P.lä käytetään pajoissa, masuuneissa, ruudin
valmistukseen. palo viinan y. 111. kirkastamiseen, kaa
uja imemään, v. 111. Puuhiilen vienti Suomesta
oli tuhansissa kiloissa laskettuna v. 1896 536, v.
1897 1.887, v. 1898 4,138, v. 1899 4,407 ja v. 1900
7,228, vrt. Hiili ja Miilu. S. S.
Puuhiomo 011 tehdas, jossa puuvanuketta
valmistetaan. Kuusipuu (joskus mänty t. haapa)
tuodaan tehtaalle 2-7 m:n pituisina runkoina,
läpimitta 10-20 cm. Ne kuoritaan kuorima
koneella tahi käsin, josta johtuva
paino-vähennys 011 15-25%, ja katkotaan 40-100 cm:n
pituisiksi pölkyiksi k a t k o s a h o i 1 I a. Kuoritut
ja katkotut pölkyt joutuvat hiomakoneeseen, jonka
pääosa on suurta tahkokiveä muistuttava
hiekkakivi. Tämä pyörii nopeasti ja puupölkky paine
taan lappeellaan kiveä vastaan. Samalla
voimakas vesisuihku huuhtoo hiomalla irtautuneet
puunkuidut kiveltä vedensekaisena vellinä, joka
on puhdistettava ja vettä poistamalla koottava
levyiksi. Hiomakoneen kiven leveys 011
O.t-1,1 m ja läpimitta 1,i-1,i m. Se on
kiinnitetty paksuun vaakasuoraan akseliin, joka
useimmin taas on kytketty suoraan vesiturbiinin
akseliin. Voiman tarve kiveä kohtion 150-600 hevosv..
n. s. makasiinihiomakoneissa jopa 1,500 hevosv.
lliomakiveä ympäröi valurautainen kehys, jossa
olevaan 3-5 laatikkoon hiomapölkyt työnnetään
sivusta. Lnatikoissa liikkuu edestakaisin hioma-
Hiomakone (valmistetta Tampereen pellava- ja raulii-
leollisuus o.-y:a tehtaassa).
Mn katti ini hiomakoneen lUpllelkktuis.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
